Nairobi
Etiopian hallinnon joukot eivät aio edetä syvemmälle sodan runtelemalle Tigrayn alueelle. Maan hallitus kertoi asiasta perjantaina. Hallitus kuitenkin varoitti, että päätös voidaan kumota, jos kapinalliset uhkaavat Etiopian kansallisia etuja.
Etiopian hallitusta vastaan taistelevat kapinalliset ilmoittivat maanantaina vetäytyvänsä useilta valtaamiltaan alueilta maan pohjoisosassa takaisin Tigrayn osavaltioon. Tigrayn kansan vapautusrintaman (TPLF) edustajan Getachew Redan mukaan joukot vetäytyvät asteittain Amharan ja Afarin alueilta, muun muassa Lalibelan kaupungista, joka kuuluu YK:n maailmanperintökohteisiin.
Perjantaina hallinnon viestintäpalvelu julkaisi lausunnon, jonka mukaan hallinnon joukot ovat ottaneet TPLF:ltä haltuunsa alueita Itä-Amharassa ja Afarissa. Joukkoja on käsketty pysymään nyt hallinnassa olevilla alueilla.
”Etiopian hallinto on päättänyt, ettei se komenna joukkojaan etenemään pidemmälle Tigrayn alueelle”, Twitteriin jaetussa lausunnossa kerrottiin.
Hallinto on väittänyt, että TPLF pyrkii peittelemään maanantaisella vetäytymisilmoituksella omia sotilaallisia tappioitaan.
TPLF:n Redan mukaan kapinalliset haluavat vetäytymällä mahdollistaa humanitaarisen avun toimittamisen.
Guterres kehottaa osapuolia dialogiin
Kapinallisten vetäytymistä ei ole uutistoimisto AFP:n mukaan varmistettu. Osapuolten tuoreet ilmoitukset ovat kuitenkin herättäneet toiveita siitä, että edessä voisivat olla neuvottelut 13 kuukautta kestäneen sodan päättämiseksi. Taisteluiden väliaikainen taukoaminen voikin liennyttää tilannetta alueella.
YK:n pääsihteerin Antonio Guterresin mukaan konfliktin osapuolten tällä viikolla antamat ilmoitukset ovat tervetulleita. Asiasta kertoo Guterresin edustaja Farhan Haq.
Haqin mukaan pääsihteeri kehottaa konfliktin osapuolia tarttumaan tilaisuuteen keskeyttää vihamielisyydet alueella. Osapuolten tulisi lisäksi varmistaa, että ulkomaiset taistelijat vetäytyvät alueelta ja alueella pystytään tarjoamaan paljon kaivattua humanitaarista apua.
Guterres kehottaa osapuolia myös käsittelemään poliittisia erimielisyyksiään kansallisen dialogin kautta.
Tigrayn johtaja ehdotti välitöntä tulitaukoa
Viime vuoden marraskuussa Etiopian hallitus yritti syrjäyttää sotilasvoimalla Tigrayn aluejohdon, koska TPLF:n joukot olivat hallituksen mukaan hyökänneet paikalliseen sotilasleiriin. Hyökkäys laajeni nopeasti sodaksi, jota ovat leimanneet joukkomurhat, joukkoraiskaukset ja humanitaarinen kriisi.
Qatarilaismedia al-Jazeeran mukaan hallinnon joukot olivat ensin kuukausien ajan Tigrayn rajojen sisällä, kunnes vetäytyivät kesäkuussa raskaiden tappioiden saattelemana.
Kapinalliset puolestaan aloittivat vyöryn Amharan ja Afarin alueille heinäkuussa. He kertoivat haluavansa rikkoa Tigrayn ympärille asetetun saarron, jonka väitettiin estävän humanitaarisen avun pääsy alueelle. Maan hallitus on kiistänyt YK:n syytökset, joiden mukaan se olisi estänyt ruoka-avun toimittamisen Tigrayn alueelle.
Aiemmin tällä viikolla kapinallisjoukot kuitenkin vedettiin naapurialueilta. Tigrayn johtaja Debretsion Gebremichael kertoi asiasta YK:n Guterresille osoitetussa kirjeessä.
Al-Jazeeran mukaan Debretsion ehdotti välitöntä tulitaukoa, jota seuraisivat neuvottelut. Hän ehdotti myös, että Tigrayn ylle muodostettaisiin ilmaiskujen estämiseksi lentokieltoalue. Debretsionin mukaan tulisi myös ottaa käyttöön myös kansainvälinen aseidenvientikielto, joka koskisi Etiopiaa ja naapurimaa Eritreaa.
Eritrealaisjoukkojen on syytetty osallistuneen sotaan Etiopiassa. Yhdysvallat asetti marraskuussa pakotelistalle Eritrean armeijan ja maan hallitsevan puolueen. Yhdysvaltain mielestä ne ovat myötävaikuttaneet sotaan Tigrayn alueella Etiopian pohjoisosassa.
Konflikti on syössyt miljoonia nälänhädän partaalle
Edellisen reilun vuoden aikana kumpikin Etiopian sodan osapuoli on väittänyt tehneensä laajoja aluevaltauksia.
Kapinalliset kertoivat viime kuussa edenneensä jo vajaan 200 kilometrin päähän maan pääkaupungista Addis Abebasta. Etiopian hallinto puolestaan kiisti väitteet ja kertoi vallanneensa useita kaupunkeja takaisin kapinallisilta.
Viestintäyhteydet konfliktialueella ovat poikki ja toimittajien pääsyä alueelle on rajoitettu, minkä vuoksi osapuolten väitteitä valtauksista ja tappioista on vaikea varmentaa.
YK:n ihmisoikeusneuvosto määräsi viime viikolla tutkinnan aloittamisesta konfliktin aikaisten väitettyjen rikkomusten tutkimiseksi. Etiopian hallinto on tuominnut neuvoston päätöksen.
Tuhansia ihmisiä on kuollut konfliktin aikana ja sotatoimien jälkimainingeissa laajat alueet ovat ajautuneet nälänhädän partaalle. YK:n arvioiden mukaan taistelut ovat ajaneet yli kaksi miljoonaa ihmistä kodeistaan ja yli yhdeksän miljoonaa on ruoka-avun tarpeessa.