Itämerellä uppoava alus on alkanut vuotaa öljyä – Suomen rajavartiosto arvioi ympäristöriskit suuriksi ja on valmis auttamaan - Ulkomaat - Aamulehti

Itämerellä uppoava alus on alkanut vuotaa öljyä – Suomen rajavartiosto arvioi ympäristöriskit suuriksi ja on valmis auttamaan

Rajavartiolaitoksen meriturvallisuus­asiantuntija Pekka Parkkali arvioi, että eteläisellä Itämerellä on nyt olemassa ainekset alueellisesti suureen ympäristövahinkoon.

Etualalla näkyy brittiläinen rahtialus Scot Carrier ja taustalla tanskalainen rahtialus Karin Hoej. Jälkimmäinen kaatui törmäyksessä ja on alkanut vuotaa öljyä.

13.12.2021 11:56 | Päivitetty 13.12.2021 12:08

Tanskalaisen ja brittiläisen rahtialuksen törmäys eteläisellä Itämerellä aiheuttaa alueellisesti merkittävän ympäristöriskin, arvioi Rajavartiolaitoksen meriturvallisuus­asiantuntija Pekka Parkkali.

Yli 50-metrinen tanskalaisalus Karin Høj on nähty meressä ylösalaisin, mikä tarkoittaa, että se on uppoamassa. Aluksessa ei ole lastia, mutta Parkkalin mukaan sen tankkien sisältämä polttoainemäärä riittää aiheuttamaan ympäristöuhan herkälle Itämerelle.

Ruotsin viranomaiset kertoivat puoliltapäivin SVT:lle, että kaatunut tanskalaisalus on alkanut vuotaa öljyä mereen. Laiva yritetään siirtää läheiseen satamaan. Kaksi aluksessa ollutta ihmistä on edelleen kateissa.

Lue lisää: Kahden ihmisen uskotaan yhä olevan kateissa rahtilaivojen törmättyä Itämerellä – toinen alus uppoamassa

”On siellä niin paljon polttoainetta, että jos se pääsee Itämereen, niin totta kai se aiheuttaa alueellisesti suuret ympäristövahingot”, Parkkali toteaa.

Itämerellä öljyonnettomuudet ovat pelättyjä, sillä Itämeren vesi vaihtuu hitaasti ja ainoastaan Tanskan salmien kautta. Lisäksi Itämeren luonnon tila on jo valmiiksi haavoittuvainen. Rannat ja saaristoluonto eivät ole missään kaukana.

Rahtialuksissa on useita polttoainetankkeja, joissa voi olla yhteensä satojatuhansia litroja polttoainetta.

Suomen valtioneuvoston öljyvahinkojen torjunnasta kertovassa raportissa todetaan, että suuronnettomuudesta voidaan puhua varmuudella, jos öljyn määrä ylittää 5 000 tonnia. Raportin mukaan pienempikin, esimerkiksi 500 tonnin öljymäärä, voi kuitenkin riittää aiheuttamaan suuronnettomuuden, jos olosuhteet ovat epäonniset.

Karin Høj on uppoamassa Ruotsin rannikon ja Tanskalle kuuluvan Bornholmin väliseen salmeen, jossa on vilkas laivaliikenne. Parkkalin mukaan rannikon läheisyys tekee onnettomuudesta ympäristömielessä vakavamman. Salmen leveys on kapeimmillaan noin 40 kilometriä.

”Jos öljy pääsee rannikolle, torjunta on hitaampaa ja kalliimpaa. Siksi torjuntaa pyritään aina ensin tekemään avomerellä.”

Suomen rannikolla lasketaan, että aikaa avomeritorjunnalle on olosuhteista riippuen yleensä yhdestä kolmeen vuorokautta. Öljyn kulkeutumiseen vaikuttavat tuulet ja merivirrat ja öljyn laatu.

Parkkali kommentoi tapausta mediatietojen varassa. Vielä ei ole tiedossa, onko polttoainetankkeja vaurioitunut.

”Emme vielä tiedä, mihin vauriot ovat tulleet. Mutta toki ne ovat isoja, kun alus kerran on uppoamassa.”

Edelleen on mahdollista, että kaikki tankit olisivat ehjiä. Tästä saataneen pian lisätietoa jo sen perusteella, näkyykö onnettomuusalueella öljyä.

Onnettomuus on kuitenkin joka tapauksessa ympäristön kannalta vakava, vaikka tankit olisivatkin toistaiseksi säästyneet vaurioilta.

”Pitkän aikavälin riski on se, että jossain vaiheessa ne alkavat vuotamaan.”

Itämerellä on ennenkin tyhjennetty tällaisia pohjassa makaavia riskihylkyjä. Se on vaivalloista työtä.

Suomen rajavartiolaitoksen Merikarhu auttamassa öljyntorjuntatehtävissä Suomenlahdella huhtikuussa 2006.

”Vielä noin 30–40 metrin syvyydessä se onnistuu sukeltajien avulla, mutta kun mennään yli 50 metrin, niin silloin ollaan kokonaan vedenalaisten robottien varassa”, Parkkali kertoo.

Bornholmin salmessa syvyys vaihtelee 20 metrin ja runsaan 40 metrin välillä.

Mahdollisesta tyhjentämisestä ovat vastuussa sen maan viranomaiset, kenen alueelle hylky jää. Tämä tarkoittaa tässä tapauksessa Tanskaa tai Ruotsia. Salmi on niin kapea, että siinä ei ole kansainvälisiä vesiä.

Parkkali uskoo, että maanantaina päivän valjettua alueelta saadaan lisää tietoa välittömistä ympäristövahingoista.

Suomen rajavartiolaitos on tarvittaessa valmiina auttamaan naapureita mahdollisten öljyvahinkojen torjunnassa.

”Olemme valmiita tukemaan, jos pyydetään apua”, Parkkali sanoo.

”Tarkoituksena on koko ajan vaihtaa tietoja ja olla tiiviisti yhteydessä ruotsalaisiin kollegoihin.”

Toki ensimmäisenä apua pyydetään mahdollisimman läheltä. Parkkalin mukaan askelmerkit tällaisissa Itämeren ympäristökriiseissä on sovittu valmiiksi Itämeren merellisen ympäristön suojelukomission Helcomin puitteissa.

”Siellä on sovittu hälytysmenettelyt ja kunkin maan yhteyspisteet.”

Suomessa kansainväliset avunpyynnöt ottaa vastaan Turun meripelastuskeskus.

Parkkalin mukaan jo nyt voi todeta, että Etelä-Itämeren törmäys on Itämeren mittapuulla poikkeuksellinen onnettomuus.

”Jos alus todella uppoaa, niin silloin puhutaan aika harvinaisesta onnettomuudesta. Ei rahtialuksia uppoa vuosittain.”

Tämä on päivittyvä uutinen.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut