Myanmarissa oikeus on tuominnut maan entisen johtajan Aung San Suu Kyin neljän vuoden vankeuteen.
Tuomiot tulivat vastarinnan lietsomisesta armeijaa vastaan ja koronaviruspandemiaan liittyvien sääntöjen rikkomisesta. Kustakin määrättiin kaksi vuotta vankeutta. Yhtä pitkät tuomiot sai myös maan syrjäytetty presidentti Win Myint.
Asiasta raportoivat muun muassa uutistoimistot AFP ja Reuters. AFP:lle tuomiosta kertoi maata johtavan sotilasjuntan tiedottaja, Reutersille prosessia tunteva nimetön lähde.
Sotilasjuntta kaappasi vallan helmikuussa ja syrjäytti maan demokraattisesti valitun hallinnon, jonka johtajana Aung San Suu Kyi toimi.
Sen mukaan nyt tuomittuja entisiä johtajia ei tulla vielä lähettämään vankilaan.
”He tulevat kohtaamaan muut syytteet paikoista, joissa heitä pidetään nyt”, AFP:n sotilasjunttalähde sanoi tarkentamatta asiaa.
Aung San Suu Kyi on ollut pidätettynä helmikuun vallankaappauksesta lähtien. Häntä kohtaan on esitetty monia erilaisia syytteitä muun muassa valtionsalaisuuksien vuotamisesta, korruptiosta ja vaalivilpistä.
Mikäli Aung San Suu Kyi tuomitaan kaikista syytteistä, vankeustuomiot tulisivat yhteensä kestämään vuosikymmeniä.
Toimittajat eivät ole päässeet seuraamaan oikeudenkäyntejä, ja Aung San Suu Kyin asianajajilta kiellettiin hiljattain medialle puhuminen.
Myanmarissa on vallankaappauksen jälkeen paikallisen poliittisia vankeja tukevan AAPP-järjestön mukaan kuollut yli 1 300 ihmistä ja pidätetty yli 10 000 ihmistä.
Sotilasjuntta perusteli vallankaappaustaan syytöksillä vuoden 2020 lopulla pidettyjen vaalien vilpillisyydestä. Puolueettomien tarkastajien mukaan Aung San Suu Kyin Kansallinen demokratia (LDP) -puolue voitti vaalit kuitenkin rehellisesti.
Armeijan ja Aung San Suu Kyin kamppailu on pitkäikäinen. Ensimmäisen kerran Aung San Suu Kyi joutui kotiarestiin vuonna 1989, jolloin armeija tukahdutti diktaattori Ne Winiä vastustaneet mielenosoitukset.
Sen jälkeen hän vietti lopulta kotiarestissa yhteensä lähes 15 vuotta vuosina 1989–2010.
Valtaan Aung San Suu Kyi nousi puolueineen lopulta vuonna 2016. Tätä pidettiin laajasti merkkinä Myanmarin uudesta demokraattisemmasta suunnasta.
Armeijalla on kuitenkin sen vuonna 2008 laatiman perustuslain mukaisesti ollut kiintiöitä hallinnossa myös demokratian aikana. Esimerkiksi neljäsosa lainsäätäjistä on ollut armeijan määräämiä.
Aung San Suu Kyi on saanut myös arvostelua siitä, ettei ole puuttunut tiukemmin armeijan valtaan. Kärkkäimmät ovat jopa kuvailleet häntä armeijan sätkynukeksi.
Lisäksi Aung San Suu Kyitä ollaan etenkin länsimaissa arvosteltu tämän vähemmistöjä syrjivästä politiikasta. Etenkin rohingya-muslimien järjestelmällisen vainon sivusta seuraaminen on herättänyt kritiikkiä.
Sotilasjuntan uusimman vallankaappauksen ja siihen liittyvän Aung San Suu Kyin pidätyksen ollaan kuitenkin nähty jälleen kasvattavan hänen symbolista rooliaan ja asemaansa Myanmarissa. Tästä osoituksena toimivat monet tukimielenosoitukset.
Toisaalta se, ettei entinen johtaja pidätettynä pysty osallistumaan keskusteluihin maan tulevaisuudesta, on saattanut antaa tilaa uusille, laajempia uudistuksia vaativille äänille. Näiden ajatusten pääsy valtaan näyttää kuitenkin epävarmalta, sillä maa on poliittisesti pattitilanteessa.