Viron, Ruotsin ja Suomen viimeisten, alustavien tutkimusten mukaan Estonian hylky on voinut vaurioitua meren pohjassa sen uppoamisen jälkeen.
Kolmen maan onnettomuustutkintakeskukset pitivät tiistaina Tallinnassa tiedotustilaisuuden matkustajalautta Estonian kolmannesta onnettomuustutkinnasta. Viron johtama tutkimusryhmä teki viime heinäkuussa seitsemän tutkimussukellusta Estonian hylylle.
Tutkimuksissa Estonian rungosta löytyi ensitietojen mukaan kaksi 10–15 metrin pituista halkeamaa, joita ei ollut aiemmin havaittu. Halkeamien on arveltu olevan peräisin iskuista meren pohjaan aluksen uppoamisen jälkeen. Toisen teorian mukaan vauriot olisi aiheuttanut Estonian irti repeytynyt keulavisiiri.
Kolmannen teorian mukaan Estonia olisi törmännyt johonkin alukseen tai esineeseen, esimerkiksi sukellusveneeseen.
Viron onnettomuustutkimuksen johtajan Rene Arikasin tiistaina esittämien videoiden perusteella ainakin toinen repeämistä on oletettua suurempi, 22-metrinen. Vaurioita on havaittavissa aina aluksen seitsemännen kannen tasalle saakka.
Arikasin mukaan hylyn tuntumassa on vuosien mittaan tapahtunut ainakin neljä merenalaista maanvyöryä. Estonia lepää meren pohjassa noin 80 metrin syvyydessä ylösalaisin.
Arikasin mukaan ryhmän tutkimukset jatkuvat ensi vuonna, jolloin luvassa on lopullisia tuloksia.
Tukholman yliopiston merigeologian professorin Martin Jakobssonin mukaan Estonia on keskiosastaan peruskallion päällä mutta keulan alla on muun muassa savea ja muuta löysää sedimenttiä. Hiekkaista maa-ainesta on valunut vuosien mittaan hylyn eteläpuolella olevaan syvänteeseen.
Peruskalliossa hylyn koillispuolella on Jakobssonin mukaan vaurioita. Ruotsalaisten tutkimusalus Electra kaikuluotasi ja kuvasi aluetta kesällä pitkään noin kilometrin säteellä hylystä. Lisäksi pohjasta otettiin maaperänäytteitä.
”Minun asiani ei ole arvioida, mitä nämä havainnot merkitsevät hylyssä olevien repeämien kannalta”, Jakobsson sanoi tiedotustilaisuudessa.
”Eikä minun tule sellaista arviota esittää, koska en ole [laivaonnettomuuksien] asiantuntija.”
Uusiin tutkimuksiin ryhdyttiin ruotsalaisohjaaja Henrik Evertssonin viime vuonna julkaiseman tv-dokumentin jälkeen.
Aiemmin havaitsemattomat vauriot tulivat esille dokumentissa ja törmäysteorian kannattajat saivat dokumentista uusia perusteita väitteilleen.
Autolautta Estonia upposi myrskyssä Utön vesillä 28. syyskuuta 1994 matkallaan Tallinnasta Tukholmaan. Onnettomuudessa kuoli 852 ihmistä. Suomen, Ruotsin ja Viron yhteinen onnettomuustutkinta valmistui joulukuussa 1997. Loppuraportin mukaan onnettomuuden syy oli keulavisiirin irtoaminen rajussa merenkäynnissä.
Onnettomuudesta tehtiin toinen tutkinta seuraavalla vuosikymmenellä uusien väitteiden vuoksi. Suomi, Ruotsi ja Viro purkivat Evertssonin dokumentin esittämisen jälkeen Estonian hylyn hautarauhan, jotta kolmas tutkimuskierros olisi mahdollinen.
Osa onnettomuudessa hukkuneiden matkustajien omaisista ilmoitti syyskuussa järjestävänsä yksityisellä rahoituksella neljännen sukellustutkimuksen Estonian hylyllä. Ryhmän johtoon asettui Viron entinen valtionsyyttäjä ja toisen Estonia-tutkimuksen johtaja Margus Kurm. Hän on esittänyt aiemmin epäilyksiä, joiden mukaan Estonia olisi törmännyt ennen uppoamistaan sukellusveneeseen.
