Glasgow'n ilmastokokous pääsi vesitettyyn sopuun - Ulkomaat - Aamulehti

Glasgow'n ilmastokokous pääsi vesitettyyn sopuun: Tästä päätettiin ja näin kokonaisuutta kommentoitiin

Maailman maat sanoivat yksimielisinä haluavansa rajoittaa maapallon keskilämpötilan nousun 1,5 asteeseen, ja sen tehdäkseen ne ovat valmiita kiristämään päästövähennysten aikataulua. Kiina ja Intia onnistuivat loiventamaan sanamuotoja fossiilisista polttoaineista.

COP26-ilmastohuippukokouksen puheenjohtaja Alok Sharma liikuttui myöhään lauantaina. Hän kertoi, että maat ovat päässeet sopuun, mutta Sharma oli hyvin pettynyt lopputulokseen.

13.11. 22:13 | Päivitetty 14.11. 16:57

Glasgow'n ilmastokokouksessa saavutettiin sopu myöhään lauantai-iltana yli vuorokausi aikataulua myöhässä Skotlannissa.

Kyynelehtinyt kokouksen puheenjohtaja Alok Sharma päätti kokouksen anteeksipyyntöön siitä, miten epäonnistunut lopputulos on.

”Pyydän anteeksi sitä, miten tämä prosessi päättyi. Olen syvästi pahoillani”, Sharma sanoi.

Tästä päätettiin

Kokouksen tärkein tavoite oli pitää elossa mahdollisuutta, että maailma ei lämpenisi 1,5 astetta enempää.

YK:n kaikki 197 maata allekirjoittivat yhteisen sopimuksen, jolla on määrä hillitä lämpötilan nousua. Monet maista ilmaisivat pettymyksensä vesitettyihin sanamuotoihin. Kaikki päätyivät kuitenkin allekirjoittamaan sopimuksen, koska kokivat sen olevan parempi kuin sen vaihtoehdon, että sopimusta ei olisi syntynyt lainkaan.

Tästä päätettiin

  • Vahvistettiin tavoitteeksi lämpötilan nousun rajaaminen 1,5 celsiusasteeseen. Hiilidioksidipäästöjen tulisi pudota tämän vuosikymmenen aikana 45 prosentilla vuoden 2010 tasosta. Maita kehotettiin vahvistamaan ensi vuoden loppuun mennessä tavoitteensa kasvihuonekaasujen vähentämiseksi.

  • Päämääränä on globaali hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä.

  • Maita kehotettiin rajoittamaan riippuvuutta fossiilisesta energiasta. Fossiiliset polttoaineet ja hiilivoima mainittiin ensi kertaa virallisesti YK:n ilmastosopimuksessa. Intia sai läpi lievennyksen hiilivoiman alasajoa koskeviin sanamuotoihin.

  • Varakkaiden maiden tulisi sopimuksen mukaan kaksinkertaistaa ilmastorahoitus kehittyville maille vuoteen 2025 mennessä.

  • Yli sata valtiota allekirjoitti julistuksen metsäkadon pysäyttämiseksi. Näiden maiden alueella sijaitsee 85 prosenttia planeetan metsistä.

  • Pariisin vuoden 2015 ilmastosopimuksen sääntökirja viimeisteltiin.

Tuomio fossiilisille polttoaineille

Maailman maat sanoivat yksimielisinä haluavansa rajoittaa maapallon keskilämpötilan nousun 1,5 asteeseen, ja sen tehdäkseen ne ovat valmiita kiristämään päästövähennysten aikataulua.

Seuraavat lupaukset sovittiin annettaviksi jo ensi vuonna. Pariisin henkeä ei haudattu.

Yhteispäätöksessä lähes 200 maata totesi rehellisesti, että nykyään 1,5 asteen tahdissa ei olla: päästöjen pitäisi vähentyä 45 prosenttia jo vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2010 tasoon.

Kokouksessa saatiin vihdoin sovittua valmiiksi Pariisin sopimuksen sääntökirja, mikä tehostaa ilmastotoimia tulevaisuudessa.

Moni piti onnistumisena myös sitä, että Glasgow’n päätöksellä maailman maat sitoutuvat kiihdyttämään luopumista fossiilisten polttoaineiden tuista ja hiilivoimasta. Aikaisempien ilmastokokouksien päätöksissä fossiilisista polttoaineista ei ole puhuttu lainkaan.

Näin päätöstä vesitettiin

Kokouksen viime metreillä Kiina ja Intia onnistuivat loiventamaan sopimuksen fossiilisia polttoaineita koskevia sanamuotoja, joita oli vesitetty jo aiemmin.

Lopullinen teksti kehottaa valtioita kiihdyttämään pyrkimyksiä päästä eroon sellaisesta hiilivoimasta, jossa ei käytetä teknologiaa päästöjen osittaiseen hillitsemiseen, ja vähentämään tehottomia fossiilisten polttoaineiden tukia. Vielä hetki ennen kokouksen loppua tekstissä puhuttiin eroon pääsemisestä myös tehottomien fossiilisten tukien kohdalla.

Suomen ilmastopaneelin puheenjohtajan Markku Ollikaisen mukaan jo aiempi lisäys tehottomista tuista antoi mahdollisuuden kahtalaiselle tulkinnalle.

”Taloustieteen näkökulmasta mikä tahansa tuki fossiilisille polttoaineille on epätehokas, mutta sitten se antaa kivihiilen käyttäjille verukkeen sanoa, että tämä tuki on tehokas”, Ollikainen kommentoi STT:lle lauantai-iltapäivänä sopimusluonnosta, jota myöhemmin vesitettiin vielä lisää.

Onko maailma nyt 1,5 asteen polulla?

Ei ole. Nykyisellä päästötahdilla maapallon keskilämpötila on nousemassa vuosisadan loppuun mennessä lähes kolme astetta. Maiden ennen Glasgow’ta ilmoittamat sitoumukset auttavat, mutta eivät riittävästi.

Päätöksessä todettiin, että 1,5 asteen saavuttaminen vaatii tahdin kiihdyttämistä tällä ”ratkaisevalla vuosikymmenellä”.

Keskustelua hämmensi kansainvälisen energiajärjestö IEA:n raportti, jonka mukaan maailma voisi nykyisillä sitoumuksilla rajoittaa lämpenemisen 1,8 asteeseen. Raporttia kritisoitiin toiveajatteluksi.

Glasgow’n päätöstekstikin toteaa, että nyt annetut sitoumukset huomioiden maailman kasvihuonepäästöt olisivat vuonna 2030 lähes 14 prosenttia korkeammat kuin ne olivat vuonna 2010.

IEA:n raportti perustui oletukseen, että esimerkiksi Venäjän ja Australian kaukaiset hiilineutraaliuslupaukset toteutuvat täysimääräisinä.

”Se raportti oli höpsö”, kommentoi Britannian ex-pääministerin Gordon Brownin entinen ilmastoneuvonantaja Michael Jacobs.

”Siinä oletettiin, että kaikki tekevät kaiken lupaamansa täydellisesti, mutta maailma ei ole ikinä toiminut niin.”

Mistä riideltiin eniten?

Suurin jakolinja meni Glasgow’ssa köyhien ja rikkaiden maiden välillä: globaalin etelän maat kärsivät jo ilmastonmuutoksesta ja vaativat rikkailta saastuttajamailta rahaa sen aiheuttamien tuhojen korjaamiseen ja sopeutumiseen.

Sopeutumiseen suunnatut rahat päätettiin lopulta vaatimusten mukaisesti kaksinkertaistaa.

Rahaa pyydettiin nimenomaan saastuttajamaiden hallituksilta puhtaana käteen. Maksajat taas olisivat halunneet laskea ilmastorahoitukseksi myös yksityisen sektorin sijoituksia ja lainoja.

Lisäksi globaalin etelän maat vaativat rahastoa, josta korvattaisiin ilmastonmuutoksen jo nyt aiheuttamia tuhoja. Tähän rikkaat maat kuten EU ja Yhdysvallat eivät suostuneet.

Mitä tapahtui päästömarkkinoille?

Etukäteen Glasgow’n kiistakapulaksi povattiin Pariisin sääntökirjan päästömarkkinoita koskevaa kohtaa.

Päästökaupan säännöistä neuvoteltiinkin pitkälle lauantaihin. Uhkana oli, että säännöistä tulee liian lepsut, eikä päästökauppa autakaan vähentämään todellisia päästöjä.

Maiden välejä hiersi niin sanottu kaksoislaskenta: jos Suomi rahoittaa vaikkapa uusiutuvaa energiaa Brasiliassa, kumpi maa saa laskea päästövähennyksen hyväkseen?

Yhdysvallat ja Japani vaativat, että vähennykset voisi osin laskea molemmille, ja näyttävät voittaneen. Muun muassa EU vastusti kaksoislaskentaa.

EU vastusti myös Kioton sopimuksen alla vuodesta 2013 kertyneiden hyvitysten laskemista mukaan Pariisin sopimukseen, mutta se näyttää hävinneen tämänkin taistelun.

Mikä oli Suomen ja EU:n rooli?

Euroopan unioni ja sen mukana Suomi ajoivat kokouksessa mahdollisimman kunnianhimoista sopimusta. Ne eivät olisi halunneet lieventää fossiilitukia koskevaa kirjausta.

Kun torstaina huomion kaappasi Yhdysvaltojen ja Kiinan ilmoitus yhteistyöstä päästöjen vähentämisessä 2020-luvulla, EU:n edustajat muistuttivat, että EU on tästäkin huolimatta askeleen edellä näitä supervaltoja.

”Me olemme hyvin aktiivisia ja me olemme kirjanneet lakiin tavoitteen 55 prosentin päästövähennyksestä vuoteen 2030 mennessä”, EU-komission varapuheenjohtaja Frans Timmermans sanoi toimittajille.

”Meillä on myös suunnitelma siitä, miten se toteutetaan. Toivottavasti muut seuraavat esimerkkiä. EU:n ei tarvitse hävetä.”

Näin sopua kommentoidaan

Ilmastokokouksen päätös pitää Pariisin sopimuksen 1,5 asteen tavoitteen yhä saavutettavissa, arvioi ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr.) tiedotteessa.

Etenemistä kohti Pariisin sopimuksen 1,5 asteen tavoitetta tarkastellaan jatkossa vuosittain. Mikkosen mukaan vuosittainen tarkastelu tuo tarvittavaa painetta, koska ilmastotoimien tahtia on kiristettävä nopeasti.

Kokouksessa saatiin valmiiksi yli viiden vuoden työn jälkeen Pariisin sopimuksen sääntökirja. Ministeri Mikkosen mukaan se osoittaa, että maailman maat pystyvät yhteistyössä löytämään ratkaisuja ilmastokriisin torjumiseen.

Ruotsalainen ilmastoaktivisti Greta Thunberg puolestaan ilmoitti, että Glasgow'ssa ei saavutettu käytännössä mitään.

”Todellinen työ jatkuu noiden salien ulkopuolella. Ja me emme anna koskaan periksi”, Thunberg tviittasi.

Energiateollisuus: Varovaisia edistysaskeleita

Monet toimijat reagoivat myöhään lauantai-iltana kokouksen lopputuloksiin. Esimerkiksi energia-alan etujärjestö Energiateollisuus ry katsoo tiedotteessaan, että neuvottelujen tulos ei takaa Pariisin sopimuksen tavoitteiden toteutumista, mutta fossiilitaloudesta irtautumisessa otettiin varovaisia edistysaskeleita.

Energiateollisuuden mukaan yhä useampien maiden sitoutuminen päästöjen vähentämiseen merkitsee Suomelle parantuvia vientinäkymiä, kun muut maat asettuvat asteittain samalle viivalle pyrkimyksissään vähentää päästöjä.

SLL ja WWF moittivat rahoitusta

Suomen luonnonsuojeluliitto (SLL) kertoo tiedotteessa pitävänsä ilmastokokouksen merkittävimpänä tuloksena sitä, että Pariisin ilmastosopimuksen auki olleista yksityiskohdista päästiin sopimukseen.

Epäonnistumiseksi luonnonsuojeluliitto katsoo sen, että fossiilisten polttoaineiden tukien lopettamisen tavoitteesta ei saatu sovittua riittävällä tavalla. Sopu ilmastorahoituksesta jäi SLL:n mukaan vajaaksi.

Ympäristöjärjestö WWF:n tiedotteen mukaan neuvottelujen lopputulos jäi pettymykseksi. WWF:n mukaan rahoitus osoittautui odotetusti neuvottelujen vaikeimmaksi kysymykseksi. Ilmastonmuutokseen sopeutumiseen käytettävä rahoitus pyritään kaksinkertaistamaan vuoden 2019 tasosta vuoteen 2025 mennessä, mutta WWF:n mukaan tarve olisi moninkertainen.

Boris Johnson: Iso askel eteenpäin

Britannian pääministeri Boris Johnson pitää Glasgow'ssa myöhään lauantaina päättyneen ilmastokokouksen sopua isona askeleena eteenpäin.

”Meillä on paljon tehtävää tulevina vuosina. Meillä on nyt ensimmäistä kertaa kansainvälinen sopimus, jolla pyritään vähentämään hiilipäästöjä. Lisäksi on olemassa suunnitelma rajoittaa ilmaston lämpeneminen 1,5 asteeseen”, Johnson sanoi.

John Kerry toiveikkaana

Yhdysvaltojen ilmastolähettiläs John Kerry kommentoi sopua toiveikkaasti.

”Olemme lähempänä ilmastokaaoksen välttämistä sekä puhtaamman ilman, turvallisemman veden ja terveemmän planeetan turvaamista kuin koskaan aiemmin”, Kerry sanoi yleisradioyhtiö BBC:n mukaan.

Päivitys 14.11.2021 kello 8.50: Juttua päivitetty kauttaaltaan.

Päivitys 14.11.2021 kello 7.51: Lisätty jutun loppuun Boris Johnsonin ja John Kerryn kommentit.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut