Ilmastoaktivistit protestoivat Glasgow’n ilmastokokouksen tehottomuutta - Ulkomaat - Aamulehti

Ilmastoaktivistit protestoivat Glasgow’n ilmastokokouksen tehottomuutta – YK:n apulaispääsihteeri: ”Tärkeitä askelia on otettu”

Ulrika Modéer kuvailee ilmastohuippukokousta keskinäisen oppimisen areenana.

YK:n apulaispääsihteeri Ulrika Modéer vieraili Helsingissä 9. marraskuuta 2021.

9.11. 17:04

STT

”Moni voi Glasgow’n ilmastokokouksen jälkeen kokea, että sovitut ilmastotavoitteet ja toimet eivät taaskaan ole riittäviä. Tärkeitä askeleita on kuitenkin otettu. Toivon, että pettymys voidaan kääntää toiminnaksi”, sanoo Helsingissä vieraileva YK:n apulaispääsihteeri ja YK:n kehitysohjelman ulkosuhteiden ja vaikuttavuustyön johtaja Ulrika Modéer.

Maailman maat kokoustavat nyt toista viikkoa YK:n COP26-ilmastokokouksessa Glasgow’ssa. Kokous on ensimmäinen tarkastelupiste vuoden 2015 Pariisin ilmastosopimukselle.

Ilmastokriisistä huolestuneet mielenosoittajat ovat protestoineet ympäri maailmaa ilmastokokouksen köykäisiksi moitittuja tuloksia. Ruotsalainen ilmastoaktivisti Greta Thunberg ehti jo viime viikolla tuomita kokouksen epäonnistuneeksi.

YK:n apulaispääsihteeri myöntää itsekin, että nykyiset ilmastotoimet eivät ole riittäviä.

”Näemme jo nyt, että nykyiset toimenpiteet eivät riitä sovittuun tavoitteeseemme rajata maapallon keskilämpötilan nousu alle 2:een tai 1,5 asteeseen”, Modeer sanoo.

Sopeutuminen on sijoitus tulevaisuuteen

YK:n apulaispääsihteeri puhuu Glasgow’sta ilmastotoimien keskinäisen oppimisen areenana. llmastohuippukokous tarjoaa valtioille puitteet tukea toisiaan ilmastotoimissa.

”Glasgow on tärkeä, sillä kaikki maat tulivat kokoukseen päivitetyillä ilmastotavoitteilla. Vaikka toimet eivät ole riittäviä, ilmastosuunnitelmien laatu on noussut merkittävästi”, Modéer kertoo.

Glasgow’ssa on määrä viimeistellä Pariisin ilmastosopimuksen toteuttamista koskeva sääntökirja. Kokouksessa pyritään myös sopimaan kehittyville maille luvatusta kansainvälisestä ilmastorahoituksesta. Maille on luvattu tukea 100 miljardia dollaria vuodessa, mutta lupausta ei ole toistaiseksi saavutettu.

Neuvoteltavana Glasgow’ssa on myös se, miten iso osa varoista ohjataan ilmastokriisin vaikutuksiin sopeutumiseen ja kuinka paljon itse ilmastokriisin hillitsemiseen.

Päättäjiltä kaivataan rohkeita toimia

Modéerin kanssa keskustelusta saa kuvan, että itse Glasgow´n kokousta tärkeämpää on ilmastohuippukokouksen jälkeinen aika. Päättäjien lähtiessä Glasgow’sta on aika muuttaa valtioiden ilmastotavoitteet teoiksi.

”On hyvin lupaavaa, että ympäri maailmaa nähdään nyt kansallisia ilmastosuunnitelmia, joita hallitukset ajavat eteenpäin”, Modeer sanoo.

Modeer toivoo etenkin päätöksiä fossiilisten polttoaineiden tukien lopettamiseksi.

”Miksi laitamme niin paljon rahaa omaan tuhoomme? Mikäli fossiilisten polttoaineiden tuet lopetettaisiin, mahdollisuuksia avautuisi sijoittaa kestäviin ratkaisuihin ja eriarvoisuuden vähentämiseen.”

Nollapäästötavoitteet yhä kaukana

Maailman suurimmilla kasvihuonekaasujen päästäjillä nollapäästötavoitteet ovat yhä kaukana. EU ja Yhdysvallat tavoittelevat hiilineutraaliutta vuoteen 2050 mennessä ja Kiina vuoteen 2060 mennessä. Intia on julistautunut hiilineutraaliksi vuoteen 2070 mennessä.

Modéer toivoo, että mitä paremmin ilmastotoimien kiireellisyys ymmärretään, sitä enemmän päästötavoitteita kyetään myös aikaistamaan.

”Jäsenvaltioiden on ymmärrettävä, että ilmastotoimia kalliimpaa on olla ryhtymättä niihin”, Modéer sanoo.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut