Näin maailman johtajat vaativat toimia Glasgow’n ilmastokokouksessa – Biden: ”Olemme maailmanhistorian käännepisteessä” - Ulkomaat - Aamulehti

Näin maailman johtajat vaativat toimia Glasgow’n ilmasto­kokouksessa – Biden: ”Olemme maailman­historian käänne­pisteessä”

Britannian pääministeri Johnson on yrittänyt hillitä ennakko-odotuksia, kun kahden viikon COP26-ilmastokokous alkaa toden teolla Glasgow’ssa.

Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin mukaan ilmastokriisin pysäyttäminen tulisi nähdä mahdollisuutena maailman talouksille. Biden puhui maanantaina Glasgow’n ilmastokokouksessa.

1.11. 15:26 | Päivitetty 1.11. 19:33

Britannian pääministeri Boris Johnson avasi maanantaina historiallisen COP26-ilmastokokouksen Skotlannin Glasgow'ssa. Yli 120 maailman johtajaa on kokoontunut ilmastokokoukseen, jota pidetään ratkaisevana ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa.

Kokouksen aluksi kuultiin musiikkia sekä runoutta. Sen jälkeen kokousta isännöivä Johnson aloitti avauspuheensa: ”Tuomionpäivä on totta ja kello tikittää.”

Johnson vaati, että valtiot siirtyvät ilmastolupauksista ripeästi konkreettisiin tekoihin. Rikkailla ja kehittyneillä mailla on erityinen velvollisuus auttaa muita. Valtioiden ponnistelujen lisäksi tarvitaan isoa panosta yksityiseltä sektorilta.

Lue lisää: Mitä Glasgow’n ilmastokokous oikeasti merkitsee? Aamulehti listasi viisi tärkeintä asiaa

”Puheiden aika on ohi – – Nyt pitää aloittaa yhteiset toimet niin kivihiilen, autojen, rahoituksen kuin puidenkin suhteen.”

Johnson korosti avauspuheessaan ilmastotoimien tärkeyttä tulevien sukupolvien kannalta. ”Maailman viha ja kärsimättömyys ovat hallitsemattomia, ellemme tee Glasgow'sta hetkeä, jolloin otamme ilmastonmuutoksen vakavissamme.”

Boris Johnson avasi valtionjohtajien ilmasto­kokouksen Glasgow’ssa. Kokoukseen odotettiin yli 25 000 kokousvierasta lähes 200 maasta.

Yhdysvaltain presidentti Joe Biden peräänkuulutti puheessaan muun muassa kehittyneiden ja rikkaiden valtioiden vastuuta köyhempien valtioiden auttamiseksi ilmastonmuutoksen torjumisessa.

”Tällä hetkellä olemme jäämässä tästä jälkeen”, hän sanoi.

Yhdysvallat on Bidenin mukaan halukas auttamaan enemmän kehittyviä maita nopeuttamaan niiden siirtymää kohti uusiutuvia energiantuotantomuotoja. Yhdysvallat pystyy hänen mukaansa saavuttamaan kunnian­himoisen päästövähennys­tavoitteensa vuoteen 2030 mennessä.

Tavoitteen mukaan päästöjä vähennettäisiin 50–52 prosenttia verrattuna vuoden 2005 päästötasoihin. Kuluva vuosikymmen on Bidenin mukaan ratkaiseva vuosikymmen taistelussa ilmastonmuutosta vastaan. Ilmastonmuutoksen hillitseminen on hänen mukaansa moraalinen ja taloudellinen välttämättömyys.

”Olemme maailmanhistorian käännepisteessä. Ilmastonmuutos tuhoaa jo maailmaa”, Biden sanoi. ”Meillä on mahdollisuus investoida itseemme ja rakentaa oikeudenmukainen, puhtaan energian tulevaisuus ja luoda samalla miljoonia hyväpalkkaisia työpaikkoja ja mahdollisuuksia ympäri maailmaa.”

Britannian pääministeri Boris Johnson tervehti kokouspaikalle saapunutta presidentti Sauli Niinistöä.

Ranskan presidentti Emmanuel Macron puolestaan kehotti maailman suurimpia päästöjen aiheuttajia vahvistamaan suunnitelmiaan vähentää päästöjään. Macron osoitti toiveensa valtioille, joiden strategiat eivät ole linjassa ilmaston 1,5 asteen lämpenemisen rajan kanssa.

Suomea edustaa tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Niinistö piti maanantaina Glasgow’ssa lehdistötilaisuuden suomalaisille medioille. Ylen lähettämässä tilaisuudessa Niinistö kuvaili kokouksen henkeä aiempia kokouksia vakavammaksi.

Hän sanoi, että ilmastonmuutos otetaan aiempaa vakavammin, sillä on selkeästi nähtävissä, kuinka ilmastonmuutos etenee. Niinistö totesi, että nyt ymmärretään yhä syvemmin, ettei näin voi jatkua.

Presidentiltä kysyttiin myös Venäjän presidentin Vladimir Putinin poissaolosta kokouksessa. Niinistö kommentoi sen olleen odotettavissa. Hän totesi, että Venäjällä lienee nyt suuri huoli koronaviruksesta.

Glasgow’n ilmastokokous

Ensimmäinen suuri ilmastokokous sitten koronapandemian alun. Kokous järjestetään Skotlannissa, ja se kestää kaksi viikkoa (31.10.–12.11.).

Osallistujamaiden odotetaan ilmoittavan tiukemmista päästöjen vähennystavoitteista. Tuoreen YK-raportin mukaan nykytoimilla maapallo lämpenisi jopa 2,7 astetta. Pariisin sopimuksessa maat sitoutuivat rajaamaan lämpenemistä 1,5 asteeseen.

Glasgow’n neuvottelut koskevat Pariisin sopimuksen toteutusta, kuten vähennyksen raportointitapaa ja rahoitusta.

Suomesta kokoukseen osallistuvat presidentti Sauli Niinistö ja ympäristöministeri Krista Mikkonen.

Kokouksen alussa on johtajatapaaminen, johon osallistuvat muun muassa Yhdysvaltojen presidentti Joe Biden, Intian pääministeri Narendra Modi, Britannian pääministeri Boris Johnson ja EU:n komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen. Pois ovat jäämässä muun muassa Venäjän presidentti Vladimir Putin ja Kiinan johtaja Xi Jinping.

JOHNSON on kuitenkin yrittänyt hillitä yleisön odotuksia kokouksen alla. Pääministerin arvion mukaan onnistumisen mahdollisuudet ovat vain ”kuusi kymmenestä”.

”Jos huippukokoukset yksinään ratkaisivat [ilmastonmuutoksen ongelmat], emme olisi tarvinneet 25 aiempaa kokousta”, brittijohtaja sanoi avausseremoniassa.

Johnsonin jälkeen puhunut Brianna Fruean, nuori ympäristöaktivisti Samoalta, kehotti etsimään inspiraatiota Tyynenmeren alueen nuorisosta: ”Me emme huku, me taistelemme.”

YK:N pääsihteeri António Guterres puolestaan vaati, että luonnon monimuotoisuuden tuhoamisen pitää loppua. Maailma tappaa itsensä hiilellä, ja luontoa käytetään tunkiona: ”Kaivamme omaa hautaamme.”

Guterresin mukaan aiemmista sitoumuksista ei voi livetä. ”Jos tavoitteet eivät tässä kokouksessa täyty, pitää maiden rukata omia suunnitelmiaan – ei vain joka viides vuosi – vaan joka vuosi, kunnes 1,5 asteen tavoite on varmistunut.”

YK:n pääsihteeri Antonio Guterres varoitti puheessaan, että nykyisellään ihmiskunta kaivaa omaa hautaansa.

AVAJAISSEREMONIAN vaikuttavimman puheen piti kuitenkin kenialainen ympäristöaktivisti Elizabeth Wathuti.

”Samaan aikaan kun olen itse täällä mukavassa ilmastokokouksessa, yli kahta miljoonaa maanmiestä ja -naistani Keniassa uhkaa ilmastonmuutoksesta johtuva nälänhätä”, Wathuti sanoi ja vaati nopeita toimia.

Nälän takana on pula sateesta. Tutkijoiden mukaan voi mennä vielä vuosi, ennen kuin sateet palaavat, Wathuti kertoi.

Maanantaina kansallisen puheenvuoronsa käyttää kuutisenkymmentä valtionjohtajaa, kuten Yhdysvaltain presidentti Joe Biden ja Saksan väistyvä liittokansleri Angela Merkel sekä muun muassa EU:n johto.

Presidentti Niinistö puhuu tiistaina myöhäiltapäivänä.

Saapumatta ilmastokokoukseen jättävät muun muassa Kiinan, Venäjän, Turkin ja Brasilian johtajat, mikä lässäyttää kokousta jo etukäteen. Kiinan presidentti Xi Jinping välittää kokousväelle kuitenkin oman kirjallisen sanomansa.

Puheenjohtajamaana Britannian tehtävä COP26-kokouksen alla on ollut kerätä rikkailta mailta lisää rahoituslupauksia ilmastokriisin hillintään. Pandemia-aikana urakka on ollut erityisen vaikea ja epäkiitollinen.

Rikkaat maat lupasivat jo yli kymmenen vuotta sitten sata miljardia dollaria vuodessa ilmastoapua vuoteen 2020 mennessä. Tavoite täyttynee vasta parin vuoden kuluttua. Rahaa toivotaan nyt valtioiden lisäksi yksityiseltä sektorilta eli yrityksiltä.

Britannian oma panos tulee olemaan 12,6 miljardia puntaa (noin 15 miljardia euroa) vuoteen 2025 mennessä, Downing Streetin laskelmat kertovat.

Yhdysvaltain presidentti Joe Biden Edinburghin lentokentällä maanantaina.

Glasgow’n kokouskeskus Skotlannissa on varautunut emännöimään valtionjohtajien lisäksi yli 25 000:ta kokousvierasta lähes 200 maasta. Maanantaiaamulla kokouspaikalle luikerteli pitkä jono, ja sisäänpääsy turva-, koronatesti- ja muiden tarkastusten kautta kesti ainakin tunnin.

Kuningatar Elisabet, 95, jättää ilmastokokouksen lääkärien neuvosta väliin. Glasgow’ssa nähdään kuitenkin muita kuninkaallisia kuten prinssi Charles. Charles osallistui avajaisseremoniaan yhdessä Camilla-puolisonsa kanssa.

Koronapandemia on vaikeuttanut niin valmisteluja kuin kokoukseen osallistumistakin. Järjestäjät vaativat, että jokainen kokouspaikan suljetulle alueelle saapuva tekee päivittäisen pikakoronatestin etukäteen samana päivänä.

G20-maiden johtajat pääsivät jo viikonloppuna Roomassa sopimukseen ilmaston lämpenemisen rajoittamisesta 1,5 asteeseen. Päätöslauselman muotoilu ylitti näin vuoden 2015 Pariisin ilmastosopimuksen velvoitteet. G20-maat sopivat myös lopettavansa kansainväliset sijoitukset hiilivoimaloihin.

Pariisin ilmastokokous sopi joulukuussa 2015, että maapallon keskilämpötilan nousun pitää jäädä selvästi alle kahden asteen suhteessa esiteolliseen aikaan, mutta mieluiten alle 1,5 asteen.

Pariisin ilmastosopimus on sitova kansainvälinen sopimus.

Skotlannissa tavoitteena ei ole solmia uutta sopimusta, vaan panna Pariisin sopimus toimimaan.

”Toiveet ja tavoitteet ovat tärkeitä, mutta ne eivät enää riitä. Nyt tarvitaan selkeitä sitoumuksia ja konkreettisia aikatauluja muutosta varten”, Johnson sanoo maanantaina ennakkotietojen mukaan.

Sopia pitäisi rahoituksen lisäksi muun muassa kompensaatiomarkkinoista sekä siitä, kuinka valtiot raportoivat kasvihuonekaasupäästöistään. Valtioilta toivotaan myös entistä tiukempi kansallisia päästövähennyslupauksia.

Ennen kokousta turhautumista on aiheuttanut se, että monet maat ovat auliita tekemään sitoumuksia 30 tai 40 vuoden päähän, kun nyt tarvittaisiin sitoumuksia, jotka toteutetaan vuoteen 2030 mennessä tai mieluiten jopa aiemmin.

Presidentti Sauli Niinistö Glasgow’ssa maanantaina.

Presidentti Niinistö on mukana myös kokouksissa, jotka käsittelevät metsän- ja maankäyttöä, EU:n ja Yhdysvaltojen perustamaa maailmanlaajuista metaanisitoumusta sekä pohjoismaiden yksityisiä ilmastoinvestointeja.

Suomea edustavat myös ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr.) sekä nelisenkymmentä muuta neuvottelijaa ja avustajaa.

Glasgow’n ilmastokokous kestää kaksi viikkoa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut