Maahan on törmäämässä yksi suurimmista avaruusromuista koskaan – kiinalaisraketin putoamispaikkaa ja -aikaa ei voida vielä ennustaa - Ulkomaat - Aamulehti

Maahan on törmäämässä yksi suurimmista avaruusromuista koskaan – kiinalaisraketin putoamispaikkaa ja -aikaa ei voida vielä ennustaa

Vaarana on, että Pitkä marssi -niminen kantoraketti päätyy asutetulle alueelle.

Maan pinnalle on putoamassa ennätyssuuri määrä avaruusromua viikon kuluessa. Putoamispaikkaa ei tiedetä.­

4.5. 19:29

Kantoraketti, jonka avulla Kiina laukaisi Maan kiertoradalle ensimmäisen oman avaruusasemansa rakentamiseen tarvittavan moduulin, voi pudota lähipäivinä hallitsemattomasti maankamaralle.

Moduuli laukaistiin Maan matalalle kiertoradalle 29. huhtikuuta Wenchangin avaruuskeskuksesta Kiinasta. Kiertoradalle päätyi myös moduulia kuljettanut Pitkä marssi 5B -niminen kantoraketti, jonka ydinosan odotetaan nyt putoavan toistaiseksi tuntemattomaan paikkaan maankamaralle. Vaarana on, että se päätyy asutetulle alueelle.

Lähdön hetkellä 30 metriä korkean ja viisi metriä leveän raketin odotetaan palaavan Maahan 10. toukokuuta. Paluu saattaa kuitenkin tapahtua kaksi päivää tätä ajankohtaa aikaisemmin tai myöhemmin. Siitä näyttää tulevan yksi tähän mennessä suurimmista avaruusaluksen hallitsemattomista törmäämisistä Maahan, kertoo Space News -verkkosivusto.

Tähän mennessä suurin hallitsemattomasti Maahan palannut avaruusalus on ollut Nasan 76-tonninen Skylab, jonka jäänteet levisivät lopulta laajalle alueelle Intian valtamereen ja Länsi-Australiaan vuonna 1979.

Kantoraketit eivät monestikaan saavuta Maan kiertorataa, jolloin ne voivat suhteellisen helposti palata ennalta määrätylle maankamaran vyöhykkeelle. Suurimmat raketit ohjaavat yleensä itsensä pois kiertoradalta nopean Maahan paluun mahdollistamiseksi tai välttääkseen törmäämisen muihin avaruusaluksiin. Näin Pitkä marssi 5B ei ole tehnyt.

Kieppuu hallitsemattomasti

Yhdysvaltain armeija on nimennyt Pitkä marssi -raketin kohteeksi 2021-035B. Sen reittiä voi seurata verkossa esimerkiksi osoitteessa orbit.ing-now.com.

Tiistaina raketin ydinosa kiersi Maan joka 90. minuutti noin 27 600 kilometrin tuntinopeudella. Lentokorkeutta sillä oli yli 300 kilometriä, kertoo brittilehti The Guardian. Viikonlopusta sen korkeus oli pudonnut noin 80 kilometrillä. Space Newsin mukaan harrastajatarkkailijat ovat kertoneet sen kieppuvan hallitsemattomasti.

Epävakaan liikehdintänsä ja suuren nopeutensa takia raketin arvioitua putoamiskohtaa Maassa ei vielä voida paikantaa. Koska meret peittävät maapallon pinta-alasta noin 71 prosenttia, todennäköistä on, että Pitkä marssi päätyy veteen.

Harvardin yliopiston astrofyysikon Jonathan McDowellin mukaan mahdollista kuitenkin on, että jotkut raketin osat eivät tuhoudu äärimmäisessä kuumuudessa Maan ilmakehään saapuessaan, vaan niiden törmääminen maankamaralle voi vastata ”pientä lento-onnettomuutta”. Sen vaikutukset voisivat levitä jopa 160 kilometrin laajuudelle.

Ei tuhoudu kokonaan ilmakehässä

Paluun aiheuttamasta kuumuudesta saattavat selvitä Maahan asti esimerkiksi teräksestä ja titaanista valmistetut raketin osat. Ne putoaisivat maankamaralle valtavalla nopeudella pystysuorassa linjassa.

Euroopan avaruuskeskuksen Esan avaruusturvallisuuskeskuksen johtaja Holger Krag kertoo Space Newsille, että yhden vuoden aikana Maahan palaa hallitsemattomasti keskimäärin satatuhatta kiloa avaruusromua.

– Tämä vastaa vuosittain 50–60:tä yksittäistä tapahtumaa, hän toteaa.

Kragin mukaan ilman yksityiskohtaista tietoa kohteen rakenteesta on vaikea arvioida paluusta selviävän massan ja osien määrää. Näppituntumalta se on hänen mukaansa 20–40 prosenttia alkuperäisestä kuivasta massasta.

Törmäämisaika täsmentyy

Nykyisen kiertoratansa perusteella Pitkä marssi -raketti ylittää Maan pohjoisimman reitin toteutuessa New Yorkin, Madridin ja Pekingin pohjoispuolelta ja eteläisimmän vaihtoehdon mukaan Chilen ja Uuden-Seelannin Wellingtonin eteläpuolelta. Paluu voi tapahtua missä tahansa näillä alueilla.

McDowellin mukaan raketin paluuaika voidaan laskea kuuden tunnin tarkkuudella sen jälkeen, kun saapumisen päivämäärä on selvillä.

Vastuutonta toimintaa

Vuodesta 1990 lähtien mitään yli kymmenen tonnin painoista avaruusesinettä ei ole tahallisesti jätetty palaamaan hallitsemattomasti Maan kiertoradalta. Pitkä marssi 5B painaa noin 21 000 kiloa. Astrofyysikko McDowell arvosteleekin Kiinaa vastuuttomasta toiminnasta, kun se on jättänyt kantorakettinsa heitteille.

Toukokuussa 2020 toinen Pitkä marssi -raketti tuhoutui osittain Maahan palatessaan. Suurin osa siitä päätyi Atlantin valtamereen, mutta romua päätyi myös Norsunluurannikolle Afrikkaan asuttujen kylien alueelle. Kukaan ei kuitenkaan loukkaantunut tapauksessa.

Kiinan Taivaalliseksi palatsiksi nimetyn avaruusaseman arvioidaan olevan valmis vuoden 2022 lopussa. Aseman kokoamiseen tarvitaan vielä ainakin kymmenen kuljetuslentoa. Valmistuttuaan se on kooltaan vajaa neljäsosa kansainvälisestä avaruusasemasta ISS:stä.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?