Kenraali Min Aung Hlaing kaappasi vallan Myanmarissa: Mitä hänestä tiedetään? - Ulkomaat - Aamulehti

Kenraali Min Aung Hlaing kaappasi vallan Myanmarissa: Mitä hänestä tiedetään?

Kenraali Min Aung Hlaing tiedetään armeijan vahvan aseman kannattajana, eikä hän ollut näyttänyt ennen vallankaappaustakaan merkkejä siitä, että voisi olla valmis luopumaan esimerkiksi asevoimien 25 prosentin paikkakiintiöstä parlamentissa.

Kenraali Min Aung Hlaing kuvattiin sotilasseremoniassa heinäkuussa 2019.

1.2. 12:40

Myanmarin asevoimat ilmoittivat varhain maanantaina Suomen aikaa kaapanneensa maassa vallan. Maan johtajia mukaan lukien valtiokansleri Aung San Suu Kyi on otettu kiinni, ja valta on siirretty asevoimien komentajalle, vanhemmalle kenraalille Min Aung Hlaingille.

Mitä armeijan vahvasta asemasta tunnetun ja rohingya-muslimien kohtelusta huonoon valoon joutuneen maan johtoon siirtyneestä kenraalista tiedetään?

Min Aung Hlaing, 64, siirtyi maan asevoimien Tatmadawin johtoon vuonna 2011, kun maa aloitti siirtymän kohti demokratiaa lähes 50 vuotta kestäneen sotilasjuntan jälkeen. Matalaa profiilia pitäväksi vielä opiskeluaikoinaan luonnehditusta miehestä tuli pian näkyvä poliitikko.

Min Aung Hlaingin Facebook-sivustolla, jolla hän julkaisi sisältöä esimerkiksi tapaamisistaan arvovaltaisten henkilöiden kanssa, oli yhdysvaltalaisen Time-lehden mukaan yli miljoona seuraajaa ennen kuin sivu suljettiin muutama vuosi sitten buddhalaisenemmistöisen maan armeijan kovennettua otettaan rohingya-muslimeista.

Kovat asenteet rohingya-pakolaisia kohtaan

Juuri Min Aung Hlaingin johtamat asevoimat ovat toteuttaneet maassa laajoja rohingya-muslimien vastaisia vainoja, joiden YK on arvioinut voivan täyttää etnisen puhdistuksen tunnusmerkit. Satojatuhansia rohingya-muslimeita on joutunut pakenemaan esimerkiksi Bangladeshiin.

Kenraali tiedetään kovista asenteistaan rohingya-pakolaisia kohtaan. Min Aung Hlaing on kieltänyt väärinkäytökset ja väittänyt armeijan hyökänneen vain rohingya-kapinallisia vastaan, mutta sosiaalisessa mediassa hän kuitenkin lietsoi rohingya-vastaisia asenteita. Vuonna 2017 hän sanoi, etteivät pakolaiset voi palata kotiseudulleen, elleivät ”oikeat myanmarilaiset” hyväksy sitä. Yhdysvallat asetti häntä vastaan vuonna 2019 pakotteita, kertoo Reuters.

Myanmarin asevoimilla on ollut sotilasjuntan päättymisen jälkeenkin maassa ja sen politiikassa merkittävä rooli. Asevoimat ja niiden komentaja ovat saaneet esimerkiksi nimittää neljäsosan parlamentin jäsenistä, ja armeija vastaa useista keskeisistä ministeriöistä. Tämän lisäksi armeijan valta ulottuu maassa laajalti monelle muullekin yhteiskunnan osa-alueelle, kuten poliisin toimintaan.

Perehtynyt vallankaappauksiin

Min Aung Hlaingin on kerrottu perehtyneen useissa muissa maissa tapahtuneisiin vallankaappauksiin. Hänet tiedetään armeijan vahvan aseman kannattajana, eikä hän ollut näyttänyt ennen vallankaappaustakaan merkkejä siitä, että voisi olla valmis luopumaan asevoimien 25 prosentin paikkakiintiöstä parlamentissa tai sallimaan perustuslain muutosta, joka olisi voinut mahdollistaa Suu Kyin nousemisen maan presidentiksi.

Kenraalin henkilökohtaisesta elämästä on tihkunut julkisuuteen niukemmin tietoja, kertoo Time. Hänen kerrotaan olevan naimisissa. Aluksi lännessä oli virinnyt lehden karismaattiseksi ja poliittisen agendansa julkituomisessa selkeäsanaiseksi kutsuman uuden kenraalin kohdalla toivoa mahdollisista uudistuksista, mutta toivo oli sammunut nopeasti kenraalin ilmaistua haluavansa jatkaa asevoimien vahvaa asemaa.

Vielä 1970-luvulla opiskellessaan lakia maan suurimman kaupungin Yangonin yliopistossa hän oli pysytellyt etäämmällä poliittisesta toiminnasta. Eräs kurssitoveri luonnehti häntä Reutersille vuonna 2016 vähäpuheiseksi ja matalaa profiilia pitäneeksi mieheksi.

Poliittisen toiminnan sijaan hän suuntautui armeijauralle ja pyrki sotilaallista koulutusta antavaan korkeakouluun DSA:han. Kurssitoveri kertoi Reutersin mukaan olleensa yllättynyt siitä, että kouluun vuonna 1974 kolmannella yrittämällä päässyt Min Aung Hlaing oli noussut asevoimien luokituksessa ”hitaasti mutta varmasti” keskimääräisiä sotilasarvoja korkeammalle.

Min Aung Hlaingin oli odotettu luopuvan asemastaan asevoimien johtajana vuonna 2016 viiden vuoden kauden päätyttyä, mutta sen sijaan hän olikin tehnyt päätöksen jatkaa asemassaan viidellä lisävuodella.

Vihjaili, että perustuslaki täytyy poistaa käytöstä

Sunnuntain ja maanantain välisenä yönä Suomen aikaa tapahtuneesta vallankaappauksesta liikkui jo viime viikolla huolia. Suu Kyin edustama NLD-puolue oli saanut vasta toisissa sotilasjuntan kaatumisen jälkeisissä vaaleissa murskavoiton marraskuussa. Uuden parlamentin oli ollut määrä kokoontua tänään ensimmäistä kertaa pääkaupunki Naypyitawissa.

Asevoimat on syyttänyt vaaleja vilpillisiksi. Armeijaa tukevan USDP:n vaalitulos oli erittäin heikko, muutamia kymmeniä paikkoja lähes 500:sta. Myös kenraali itse on vihjannut jonkinlaisten mullistuksen tarpeesta: hänen on kerrottu sanoneen alaisilleen keskiviikkona, että jos perustuslakia ei noudateta, se täytyy poistaa käytöstä.

Vaalitarkkailijat eivät olleet havainneet merkkejä varsinaisesta vilpistä, joskin esimerkiksi ihmisoikeusjärjestöt ovat moittineet rohingya-vähemmistöön vaaleissa kohdistunutta syrjintää, kertoo uutistoimisto AP.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut