Washingtonin oikeusviranomainen väläyttää Trumpille syytettä mellakoista - Ulkomaat - Aamulehti

Washingtonin johtava oikeusviranomainen väläyttää Trumpille syytettä Capitolin mellakoista – Turvallisuusviranomaiset pelkäävät ”sisäpiirihyökkäystä”

New York Timesin tietojen mukaan Trumpin lähipiiri rahasti presidentin armahduksilla.

Trumpia vastaan mieltä osoittavat toivat 17. tammikuuta Capitolin edustalle jäljennöksen presidentti Trumpista. FBI on varoittanut kansallisesti mielenosoituksista maassa, mutta toistaiseksi Yhdysvalloissa on ollut mellakoiden jälkeen odotettua hiljaisempaa.­

18.1. 6:55

Washington/Helsinki

Yhdysvalloissa pääkaupunki Washingtonin korkein oikeusviranomainen pitää mahdollisena, että viimeisiä päiviä virassa oleva presidentti Donald Trump joutuu kaupungissa syytteeseen loppiaisen mellakoista. Washingtonin alueen oikeusministerin Karl Racine kertoo asiasta uutiskanava MSNBC:n haastatteluvideolla, josta on uutisoinut muun muassa uutiskanava CNN.

Racinen mukaan kaupungin syyttäjien on mahdollista syyttää Trumpia rikkomuksesta, josta voi saada maksimissaan kuuden kuukauden vankilatuomion.

– Pääkaupungissa on vuodesta 2011 saakka ollut voimassa laki, jonka mukaan on laitonta lietsoa tai houkutella ihmisiä väkivaltaisiin tekoihin, Racine sanoi.

Viisi ihmistä kuoli, kun Trumpin kannattajat valtasivat kongressirakennuksen loppiaisena kesken istunnon. Trumpin on katsottu yllyttäneen kannattajiaan sanomisillaan.

Liittovaltiolla menossa oma tutkinta

Mahdollinen Washingtonin kaupungin nostama syyte on eri asia kuin liittovaltiotason syyte. Yhdysvaltain oikeusministeriö tekee syyttämispäätökset niin liittovaltiotason rikoksissa kuin Washingtonissa tapahtuneissa vakavissa rikoksissakin, CNN kertoo.

Loppiaisen mellakat ovat myös liittovaltion tutkinnassa.

– Liittovaltion syytteestä voi seurata huomattavasti pidempi vankilatuomio, Racine vertasi.

Tapahtumia tutkivan liittovaltion syyttäjä totesi pian Capitolin tapahtumien jälkeen olevan mahdollista, että mellakan lietsomisesta voi olla lopulta syytteessä myös Trump.

– Tutkimme kaikkia tekijöitä. Emme vain niitä ihmisiä, jotka menivät sisään rakennukseen, liittovaltion syyttäjä Michael Sherwin sanoi Hill-lehden mukaan pari päivää mellakan jälkeen.

Sherwin ei tuolloin suoraan ottanut kantaa Trumpin rooliin epäilyissä.

Capitolin mellakka on johtanut myös Trumpin presidenttikauden toiseen virkasyytteeseen maan kongressissa.

AP: Turvallisuusviranomaiset pelkäävät ”sisäpiirihyökkäystä”

Yhdysvalloissa maan turvallisuusviranomaiset pelkäävät, että presidentiksi nousevaan Joe Bideniin voi kohdistua hyökkäys maan turvallisuusjoukkojen sisältä, kertoo uutistoimisto AP.

Liittovaltion poliisia FBI:ta on siksi kehotettu tekemään selvitys kaikista 25 000:sta kansalliskaartin sotilaasta, jotka ovat saapumassa keskiviikkona turvaamaan Bidenin virkaanastujaisia.

Washingtonissa ja muualla maassa on varauduttu levottomuuksiin virkaanastujaisten vuoksi. Washington Post kertoo, että monissa maan kaupungeissa oli sunnuntaina kuitenkin vain pieniä kokoontumisia.

Pääkaupungissa viranomaiset ottivat kiinni miehen, joka kantoi käsiasetta ja ampumatarvikkeita lähellä kongressitaloa.

”Tuottoisaa armahduskauppaa”

Presidentti Trumpia lähellä olevat ihmiset ovat rahastaneet kymmeniä tuhansia dollareita presidentillistä armahdusta toivovilta, kertoi puolestaan New York Times -lehti sunnuntaina.

Lehti kuvailee ilmiötä tuottoisaksi armahduskaupaksi. New York Times on kerännyt juttuaan varten tietoja yli 30 lobbaajalta tai asianajajalta. Lehden mukaan armahduksilla rahastivat muun muassa eräs presidentin aiempi lakimies, entinen liittovaltion syyttäjä sekä Trumpin aiempi kampanja-avustaja.

Lehden mukaan ei kuitenkaan ole laitonta maksaa presidenttiä lähellä olevalle taholle armahduksen edistämisestä. Siitä ei lehden mukaan ole viitteittä, että rahaa olisi tarjottu presidentille itselleen. Mikäli rahaa olisi tarjottu Trumpille, teko saattaisi täyttää lahjonnan tunnusmerkit.

Valkoinen talo ei kommentoinut lehden tietoja.

New York Timesin mukaan Trumpin toiminnalle ei juuri löydy vertailukohtia. Lehti nostaa kuitenkin esille Bill Clintonin, joka myönsi presidenttikautensa loppumetreillä vuonna 2001 noin 170 armahdusta tai tuomion lievennystä. Myös tuolloin tuli esiin, että osa armahdusta hakevista oli maksanut eri tahoille asian edistämisestä.

Clintonin toimintaa pidettiin totuttuja sääntöjä venyttävänä. Hän kuitenkin myönsi armahduksia lähinnä ihmisille, joiden hakemukset oikeusministeriö oli arvioinut. Trumpin hallinnossa armahdushakemuksen tie presidentin pöydälle on puolestaan usein käynyt lähipiirin kautta, eikä oikeusministeriön arviointiprosessille ole välttämättä annettu painoa, lehti vertaa.

Trump on myöntänyt armahduksia kiihtyvään tahtiin kautensa loppuessa. Osa armahdetuista on ollut Trumpin lähipiiriä.

Trumpin on kerrottu pohtineen myös mahdollisuutta itsensä armahtamiseen. Lisäksi osa Capitolille tunkeutuneista Trumpin kannattajista on jo pyytänyt armahdusta presidentiltä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?