Yhdysvaltain presidentti Donald Trump haluaa viimeisinä töinään vetää Yhdysvaltain joukkoja Afganistanista ja Irakista.
Kyseessä on yksi Trumpin pitkäaikaisista tavoitteista leikata kustannuksia, jotka johtuvat Yhdysvaltain osallistumisesta kauan kestäneissä konflikteissa.
Trumpin hallinto ilmoitti tiistaina, että Yhdysvaltain joukot pienenevät Afganistanissa 4 500 sotilaasta 2 500 sotilaaseen.
Irakissa joukkojen leikkaus on tätä pienempi: 3 000 sotilaasta 2 500 sotilaaseen.
Etenkin Afganistanissa joukkojen osittaisen vetämisen pelätään johtavan konfliktin syvenemiseen ja jättävän seuraavalle presidentille Joe Bidenille ja hänen hallinnolleen entistäkin hankalamman perinnön.
Talibanilla hallussaan suuri maa-ala
Afganistanissa on meneillään maailman vaarallisin konflikti.
Taliban-järjestön taistelijat pitävät hallussaan nyt suurempaa osaa maasta kuin kertaakaan sen jälkeen, kun Yhdysvaltain joukot häätivät Talibanin pois pääkaupungista Kabulista vuonna 2001. 19 vuoden aikana on kuollut yli 3 500 liittouman sotilasta ja yli 110 000 afganistanilaista.
Samaan aikaan maassa on pieniä toivonpilkahduksia. Siitä kertovat ennennäkemätön tulitauko vuonna 2018 ja sitä seuranneet neuvottelupyrkimykset.
Viime helmikuussa Yhdysvallat ja Taliban allekirjoittivat sopimuksen, jonka mukaan Yhdysvallat vetää kaikki joukkonsa 14 kuukauden sisällä eli ensi vuoden huhtikuuhun mennessä.
Taliban puolestaan lupasi, että se ei anna terrorijärjestöjen toimia hallinnassaan olevalla alueella.
Sopimuksesta huolimatta virallista tulitaukoa ei ole. Yhdysvallat on lisännyt ilmaiskujaan ja muita hyökkäyksiään Talibania vastaan.
Taliban puolestaan tekee iskuja Afganistanin hallinnon kohteisiin ja puolustusvoimien tukikohtiin.
Taliban on myös syyllistynyt eri puolilla Afganistania näyttäviin iskuihin, joissa on kuollut myös siviilejä.
Lokakuu oli siviileille pahin sitten syyskuun 2019. Yli 200 siviiliä kuoli. Asia käy ilmi The New York Timesin selvityksestä.
Epävarma tilanne on johtanut paikallisia johtajia solmimaan sopimuksia yhä lisää alueita kahmivan Talibanin kanssa.
Afganistanin hallinnon ja Talibanin väliset neuvottelut alkoivat syyskuussa viivästyksen jälkeen.
Kyseessä ovat ensimmäiset viralliset neuvottelut osapuolten välillä.
Yksi kiistakapula ovat 5 000 Taliban-vankia.
Neuvottelut ovat haaste Talibanille, jonka pitää muodostaa konkreettinen poliittinen visio Afganistanista. Ennen neuvotteluja järjestön tavoitteena oli ”islamistinen” hallinto.
Isis teki iskuja pandemian alussa
Irakissa yli miljoona ihmistä elää yhä evakkona. Vuodesta 2014 alkaneen äärijärjestö Islamilaisen valtion eteneminen johti maassa valtavaan pakolaisuuteen.
Isis on maassa yhä uhka, ja sen on pelätty voimistuvan, kun ulkomaiset joukot vähenevät.
Tammikuusta elokuuhun Isis teki Irakissa lähes 300 iskua, joista lähes kolmannes huhti-toukokuussa. Äärijärjestö käytti hyväkseen koronaviruspandemian ensimmäistä aaltoa.