Ruotsin hallitussovussa isoja myönnytyksiä - Ulkomaat - Aamulehti

Ruotsin hallitussovussa isoja myönnytyksiä –Verotus kevyemmäksi, irtisanominen helpommaksi, vuokrasääntelyä pois

Pääministeri Stefan Löfven.

13.1.2019 18:30

Ruotsissa pitkään jumissa olleissa hallitusneuvotteluissa tapahtui loppuviikosta käänne.

Perjantaina keskustan ja liberaalien puoluejohdot kertoivat olevansa valmiita päästämään Stefan Löfvenin läpi pääministeriäänestyksessä ja tukemaan näin sosiaalidemokraattien ja ympäristöpuolueen hallitusta.

Lauantaina keskustan puoluevaltuusto hyväksyi johdon ratkaisun. Liberaalit seurasivat perässä sunnuntaina, vaikka päätös synnytti paljon kritiikkiä puolueen sisällä. Liberaalien edustajista 62 äänesti Löfvenin puolesta ja 30 vastaan.

Hallituspohjasta on määrä äänestää keskiviikkona 16. tammikuuta.

Keskustan puheenjohtaja Annie Lööf on sanonut aiemmin, että hän syö mieluummin korkokenkänsä kuin lähtee apupyöräksi sosiaalidemokraateille.

Viikonloppuna länsinaapurin sosiaalisissa medioissa pohdittiin, millaisten mausteiden kera keskustajohtaja ajatteli kenkänsä syödä.

Löfven ei saa keskustan ja liberaalien tukea ilmaiseksi. Sosiaalidemokraatit taipuivat koviin myönnytyksiin, jotka ohjaavat Ruotsin politiikkaa selvästi oikeistolaisempaan suuntaan.

Vaatimuslista pitää sisällään kaikkiaan 16 sivua ja 73 kohtaa.

Vaatimusten mukaisesti esimerkiksi pienten ja keskisuurien yritysten verotus kevenee. Työnantajamaksuja lasketaan. Työttömyysturvaa uudistetaan ja irtisanomista helpotetaan.

Marginaaliverot laskevat. Kovatuloisimpien viiden prosentin ”solidaarisuusvero”, värnskatten, poistuu vuoden 2020 alussa. Eläkeläisten verotus kevenee ja uusia ympäristöveroja otetaan käyttöön.

Uusien bensiini- ja dieselautojen myynti suunnitellaan kiellettävän kokonaan vuonna 2030.

Porvaripuolueiden tämän vuoden alussa poistama lentovero palautetaan muodossa, jossa lentopolttoainevero korvaa lentolippujen veron.

Asuntojen vuokrasääntelyä vapautetaan uustuotannossa. Asuntojen myyntivoittovero pienenee.

Hyvinvointiyhtiöiden, kuten yksityisten koulujen ja hoivayritysten, voittoja ei rajoiteta.

Maahanmuuttajille ja pitkäaikaistyöttömille on luvassa sopeuttamistöitä, joissa palkat voivat olla työehtosopimuksissa sovittua alhaisemmat.

Kokoomuspuolue moderaterna ja kristillisdemokraatit ehtivät saada budjettinsa vuodelle 2019 läpi parlamentissa joulukuussa. Jos Löfven valitaan pääministeriksi, porvaribudjettiin voi tulla muutoksia jo tulevien kuukausien sisällä.

Keskusta ja liberaalit ovat pysyneet tiukkoina siitä, että nationalistinen ruotsidemokraatit-puolue ei voi saada vaikutusvaltaa. Siksi allianssipuolueet äänestivät kumoon kokoomuksen ja kristillisdemokraattien hallituspohjan, joka olisi vaatinut ruotsidemokraattien tuen.

Keskustan ja liberaalien sosiaalidemokraattien kanssa tekemään sopimukseen kuuluu myös klausuuli, jonka mukaan vasemmistopuolue jätetään päätöksenteon ulkopuolelle.

Aivan kuten porvarihallitus tarvitsee ruotsidemokraatteja, sosiaalidemokraatit tarvitsevat vasemmistoa.

Löfvenin hallituspohjan toteutuminen vaatii, että vasemmistopuolue päästää sen läpi. Sunnuntaina Ruotsin mediassa esitettyjen tietojen perusteella vasemmiston tuki ei ole kirkossa kuulutettu.

”Olemme vasemmistopuolue. Meillä ei ole mitään syytä tukea hallitusta, joka aikoo ajaa oikeistopolitiikkaa”, sanoo vasemmistopuolueen Jönköpingin puoluejohtaja Mikael Ekvall Ruotsin radiolle.

Myös vasemmistopuolueen puheenjohtaja Jonas Sjöstedt sanoi jo syksyllä Ruotsin yleisradioyhtiölle SVT:lle, ettei puolue suostu kynnysmatoksi.

Sosiaalidemokraattien, ympäristöpuolueen, keskustan ja liberaalien sopimus tarkoittaa perinteisten blokkirajojen murtumista ruotsalaisessa politiikassa.

Toinen pääministeriehdokas, moderaternan puheenjohtaja Ulf Kristersson kutsui päätöstä ”historialliseksi virheeksi” ja ”petokseksi kaikkia niitä ihmisiä kohtaan, jotka äänestivät allianssipuolueita, jotta valta vaihtuisi Ruotsin politiikassa”.

Ruotsidemokraattien puheenjohtaja Jimmie Åkesson totesi, ettei keskustaoikeistolaista allianssia enää ole.

”Uudet blokkirajat kulkevat nyt vasemmistoliberalismin ja konservatismin välillä.”

Hallitusvetkuttelu on nakertanut keskustan ja liberaalien kannatusta. Aftonbladetin ja Demoskopin tällä viikolla julkaistun mielipidemittauksen perusteella kristillisdemokraatit ovat nousseet kannatuksessa ohi keskustan.

Kristillisdemokraattien kannatus oli mittauksessa 7,7 prosenttia ja keskustan 6,9 prosenttia.

Liberaalit olisivat tuoreen gallupin mukaan siinä rajoilla, että mahtuisiko puolue enää valtiopäiville vaatimattomalla 4,5 prosentin kannatuksellaan.

Aiemman Expressen/Demoskop-kyselyn mukaan äänestäjien luottamus poliitikkoihin on murentunut pitkäksi venähtäneiden hallitustunnustelujen aikana.

Jopa 75 prosenttia vastanneista sanoo, että heidän luottamuksensa johtaviin poliitikkoihin on heikentynyt.

Maanantaina valtiopäivien puhemiehen Andreas Norlénin odotetaan esittelevän ehdotuksensa uudeksi pääministeriksi keskiviikkona tapahtuvaan äänestykseen.

Puhemiehellä on yhteensä neljä yrittämää. Keskiviikon äänestys on järjestyksessä kolmas. Jos Löfven ei mene läpi, niin neljäs ja viimeinen äänestys pidetään 23. tammikuuta.

Neljän epäonnistuneen yrityksen jälkeen maassa on järjestettävä uusintavaalit kolmen kuukauden sisällä.

Jos tilanne sen vaatii, Ruotsin vaaliviranomainen Valmyndigheten suosittelee uusien vaalien järjestämispäiväksi 7. huhtikuuta. Ylimääräiset vaalit tulisivat maksamaan lähes 34 miljoonaa euroa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos