On vaikea kuvitella eurooppalaista maata, jossa pääministeri ja valtiovarainministeri kieltäytyisivät osallistumasta presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolle. Viron 102-vuotiaassa tasavallassa poliittinen tilanne on kuitenkin kärjistynyt äärimmäiseksi konservatiivien ja liberaalien välillä. Toisella puolella ovat talouspoliittisesti vasemmalla olevat konservatiivipuolueet Ekre ja Keskusta; toisella oikeistoliberaali Reformi ja vasemmistoliberaali Sosiaalidemokraattinen puolue.
Uuden vuoden puheessaan ekreläinen parlamentin puhemies Henn Põlluaas syytti presidenttiä, oppositiota ja mediaa siitä, ettei virolainen traditio sadasta ensimmäisestä kritiikittömästä työpäivästä toteutunut. Viides parlamenttipuolue, konservatiivinen Isamaa, yrittää tasapainotella pysytellen hallituksessa ja silti säilyttäen mahdollisuudet tulevaisuuden hallitusyhteistyöhön opposition kanssa.
Niin keskustalainen pääministeri Jüri Ratas kuin Ekren populistinen valtiovarainministeri Martin Helme ilmoittivat loppuvuodesta 2019 jättävänsä presidentti Kersti Kaljulaidin emännöimät helmikuiset itsenäisyysjuhlat väliin. Ministereiden päätös on ennenkuulumaton itsenäisyyttään arvostavien virolaisten keskuudessa.
“Minäkään en lähde vastaanotolle. Tiedän vielä muitakin ministereitä, jotka eivät lähde”, Martin Helme kirjoitti Facebook-päivityksessään. Samalla hän mainitsi, ettei hänen isänsä, sisäministeri Mart Helme viitsinyt edes vastata presidentin kutsuun tulla presidentinlinnaan kahvikeskusteluun poliittisesta tilanteesta.
Kaljulaidia, joka vastikään täytti 50, pidetään kansainvälisesti suuntautuneena liberaalina, jonka kanssa populistis-reaktionäärinen Ekre ei tule lainkaan toimeen. Ekren nimi on lyhenne sanoista Viron konservatiivinen kansanpuolue.
Vuonna 2019 virolaiseen sanankäyttöön vakiintui kaksi uutta poliittista termiä. Ekren kannattajien käyttämä termi "liberasti" tulee pederastin ja liberaalin yhdistelmästä ja on tarkoitettu solvaamaan politiikan liberaaleja voimia. "Ekretiini" sen sijaan on haukkumasana konservatiiveille.
"Pederasti"-termi on peräisin lapseensekaantujan nimityksestä, mutta sitä on käytetty entisessä Neuvostoliitossa laajalti koskemaan myös seksuaalivähemmistöjä. Nimitys “Pede” eli lausuttuna “Pete” on pejoratiivinen termi homoseksuaalista. Liberasti-termissä siis käytetään vanhaa strategiaa poliittisten kiistakumppanien häpäisemiseksi seksuaalikuvastolla.
“Ekre ei ole puolue. Ekre on poliittis-teknologinen kone ja Helmet koneen käyttäjiä”, kirjoittaa nimimerkki Helmet ovat taitavia manipulaattoreita Eesti Päevalehden keskustelupalstalla. Kommentti heijastaa yleistyvää näkemystä Helmen perheen yhteyksistä Vladimir Putinin poliittiseen tavoitteeseen horjuttaa eurooppalaisia demokratioita.
Keskustelupalstat ovat Suomen sosiaalisen median kommenttiketjujen tapaan kaksijakoisia, ja keskustelu harvoin käsittelee päätöksenteon aiheita. Identiteettipolitiikka on tärkeintä.
Liberaali lehdistö ja osa konservatiivisestakin on yhtä mieltä Ekren Viron valtiota halvauttavasta toiminnasta. Sisäministeri Helme on ehtinyt solvata tärkeimmän yhteistyökumppanin, Suomen, hallitusta ja pääministeriä. Hän on väheksynyt Viron Nato-puolustusta, näyttänyt valkoista ylivaltaa tarkoittavia käsimerkkejä parlamentissa ja häntä on useasti syytetty valehtelusta jopa parlamentissa. Hänen erottamisestaankin on äänestetty, mutta Helme sai niukan luottamuksen parlamentilta.
Vähäisillä valtaoikeuksilla toimiva presidentti on ottanut mielipidevaikuttajan roolin. Hallituksen virkaanastujaisissa Kaljulaid pukeutui hipstereiden suosiman Kopli Vintaaž -paitamerkin "Sõna on vaba" eli Sana on vapaa -paitaan. Kaljulaid otti poikkeuksellisen näkyvästi kantaa Ekren harjoittamaa toimittajien mollausta ja painostusta vastaan.
Tilanne muistuttaa myös miesten ja naisten välistä vastakkainasettelua. Rataksen hallitus on vahvasti miesvaltainen, 13 keski-ikäistä miestä ja kaksi naista. Presidentti Kaljulaid sen sijaan on nainen, kuten oppositiota johtava reformipuolueen Kaja Kallas.
Tilanne on tuskin muuttumassa, ellei hallitus hajoa. “Suhteet hallituksen kanssa voidaan pitää myös muodollisina. Digiallekirjoitus siellä sun täällä. E-Virossa ei ole tarpeen tavata kasvokkain”, Martin Helme kirjoittaa ja viittaa presidenttiin sekä huonosti Ekren kanssa toimeen tuleviin virkamiehiin.
Virolaisessa kansanperinteessä eivät niinkään loista sankarit, vaan siinä toistuvat sodan ja taistelujen kansalle aiheuttamat kärsimykset. Virolaisten runot ja laulut toistelevat pasifistisia kielenkantoja. Ne luovat kuvan virolaisista muiden kansojen ja valloittajien uhreina. Nykyinen sisäinen vihanpito on uudenlainen ilmiö.
Uusi nouseva Viro on samaan aikaan sekä eurooppalainen että postneuvostoliittolainen, demokraattinen että despotismia haikaileva. Se on sekä keskusteleva että torjuva, rakentava että vihamielinen – riippuen siitä kuka puhuu. Viro on jakautunut, vaikka vajaan puolitoistamiljoonaisen väestön valtiolla ei ole siihen varaa.
Kirjoittaja on Virossa asuva suomalainen kirjailija ja entinen kustantaja.