Sovun etsiminen jatkuu EU:n suurissa rahaneuvotteluissa – pöydällä viilattu kompromissiehdotus - Ulkomaat - Aamulehti

Sovun etsiminen jatkuu EU:n suurissa rahaneuvotteluissa – pöydällä viilattu kompromissiehdotus

750 miljardin euron elpymisvälineen lainojen ja tukien suhdetta on muutettu hieman.

EU-johtajien perjantaina alkaneen huippukokouksen toinen päivä on käynnissä. Saksan liittokansleri Angela Merkel ja Ranskan presidentti Emmanuel Macron tapasivat 17. heinäkuuta kasvotusten Brysselissä. ­

18.7.2020 14:53

Bryssel

EU-johtajien huippukokouksen toinen päivä on käynnissä. Johtajat etsivät sopua 750 miljardin euron elpymisvälineestä sekä monivuotisesta budjetista.

STT:n tietojen mukaan huippukokousta johtava Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel on tehnyt uuden kompromissiehdotuksen, jossa muun muassa elpymisvälineen tukien osuutta on hieman pienennetty ja lainojen määrää lisätty.

Uuden ehdotuksen mukaan 750 miljardista eurosta jaettaisiin jäsenmaille 450 miljardia tukina ja 300 miljardia lainoina, kun aiemmin suhde oli 500 miljardia tukina ja 250 miljardia lainoina.

Uudessa ehdotuksessa on myös viilattu yksityiskohtia siitä, millä tavalla elpymisvälineen varat jakautuvat eri ohjelmiin.

Suomi on ajanut elpymisvälineen pienentämistä ja sen lainapainotteisuuden lisäämistä. Tässä kysymyksessä Suomen kanssa samoilla linjoilla on niin sanottu nuuka nelikko eli Hollanti, Itävalta, Ruotsi ja Tanska.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) kommentoi perjantaina, että Suomi ei ole asettanut euromääriä sille, kuinka paljon elpymisvälinettä tulisi pienentää.

–  Mielestäni olisi hyvä tavoite se, että pääsisimme tasapainoisempaan ratkaisuun. Niin että noin puolet ja puolet, mieluummin myös vähemmän kuin puolet olisi avustuksia, Marin sanoi eilen.

EU-johtajat väänsivät elvytyspaketista tuntikaupalla, mutta perjantai-iltana oltiin yhä umpikujassa – ”Neuvottelusta tulee hyvin, hyvin vaikea”

Pääministeri Marin: EU-maat ovat vielä kaukana toisistaan – on mahdollista, että sopua ei synny tänä viikonloppuna

Ehdollisuuksista erimielisyyttä

Huippukokous alkoi eilen, mutta merkittäviä edistysaskelia ei ensimmäisen päivän aikana otettu. Eilisiltana neuvotteluissa keskityttiin elpymisvälineen rahanjaon kriteereihin ja hallinnointiin.

Elpymisvälineen varat on tarkoitus jakaa jäsenmaille osin EU-budjetin olemassa olevien ohjelmien kautta. Lisäksi kaavailuissa on elpymisrahasto, josta jaettaisiin jäsenmaille avustuksia muun muassa bruttokansantuotteen, edeltävien vuosien työttömyyden sekä koronaviruskriisin talousvaikutusten perusteella.

Jotta jäsenmaat saisivat rahat käyttöönsä, niiden olisi laadittava elpymissuunnitelma, jossa kartoitettaisiin esimerkiksi talouskasvua vahvistavia uudistuksia.

Jäsenmaiden neuvoston olisi tarkoitus aikanaan arvioida yhdessä kunkin maan suunnitelmia. Nuukan nelikon Hollanti vaati kuitenkin sinnikkäästi, että elpymissuunnitelmat tulisi hyväksyä jäsenmaiden kesken yksimielisesti.

Suomen näkökulmasta Hollannin kanta on jyrkkä. Aiemmin tällä viikolla eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) arvioi, että Hollanti on yksimielisyysvaatimuksessaan "ehkä tarpeettoman byrokraattisen tiukka".

Huippukokouksessa neuvotellaan varsin mittavista rahasummista, sillä 750 miljardin euron elpymisvälineen ohella sovittavana on EU:n monivuotinen budjetti.

Vuosien 2021–2027 rahoituskehys olisi huippukokouksia johtavan Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Michelin ehdotuksen mukaan 1  074 miljardia euroa.

Yksi Suomelle tärkeistä asioista neuvotteluissa on se, että EU-rahankäyttö sidotaan oikeusvaltioperiaatteiden noudattamiseen.

Budjettiesitykseen sisältyvästä oikeusvaltiomekanismista taitettaneen vielä peistä neuvottelupöydässä. Julkisessa tiedossa esimerkiksi on, että Unkari suhtautuu oikeusvaltiokytkyyn nihkeästi.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?