Kuka on Venezuelan johtoon havitteleva Guaidó, jota länsimaat nyt tukevat? Nälkälakkoileva insinööri on saanut mentorointia maan tunnetuimmalta oppositiopoliitikolta - Ulkomaat - Aamulehti

Kuka on Venezuelan johtoon havitteleva Guaidó, jota länsimaat nyt tukevat? Nälkälakkoileva insinööri on saanut mentorointia maan tunnetuimmalta oppositiopoliitikolta

Juan Guaidó tervehti keskiviikkona innostuneita ihmisiä Venezuelan pääkaupungissa Caracasissa sen jälkeen, kun oli julistautunut maan presidentiksi.

24.1.2019 13:12 | Päivitetty 24.1.2019 13:55

Juan Guaidó, joka yllätti maailman keskiviikkona julistautumalla moniongelmaisen Venezuelan presidentiksi, on toiminut maan parlamentin puhemiehenä vasta kolme viikkoa, kertoo CNN. Guaidó on siis venezuelalaisille suhteellisen tuntematon kasvo.

35-vuotias Guaidó on pystynyt nopeasti kokoamaan kasaan liikkeen, joka vastustaa maata viisi vuotta hallinnutta presidentti Nicolás Maduroa. Guaidó kutsuu Maduroa riistäjäksi ja on luvannut maalle vapaat vaalit ja uuden hallituksen.

Mitä tiedetään miehestä, joka Twitterissä kuvaa itseään kertomalla olevansa rakastunut Venezuelaan?

Guaidó on kotoisin rannikkokaupunki La Guairasta, jossa sijaitsevat maan keskeisimmät satamat ja lentokentät. Hän selvisi perheineen vuonna 1999 kaupunkia kohdanneesta maanvyörystä, jossa kuoli tuhansia ihmisiä ja tuhoutui tuhansia koteja, kertoo CNN.

Pidätettiin matkalla protestiin

Guaidó opiskeli tuotantotekniikan insinööriksi pääkaupungin Caracasin Católica Andrés Bello -yliopistossa. Hänestä tuli poliittisesti aktiivinen opiskeluaikoinaan.

Hän osallistui protesteihin, joissa vastustettiin silloisen presidentin Hugo Chávezin epäiltyjä yrityksiä kontrolloida mediaa. Chávez syytti RVTV-mediayhtiötä mediaa säätelevien lakien rikkomisesta ja vallankaappausyrityksen tukemisesta. Vuonna 2007 Chávez korvasi yhtiön valtiollisella mediayhtiöllä.

Vuonna 2009 Guaidó perusti yhdessä toisten poliittisesti aktiivisten nuorten kanssa puolueen Voluntad Popular eli Yleinen tahto. Puolueen tavoite oli voittaa köyhyys ja turvata demokratia kaikille venezuelalaisille.

Mukana oli Leopoldo López, yksi maan tunnetuimmista oppositiopoliitikoista. López, joka istuu tällä hetkellä kotiarestissa, on mentoroinut Guaidóa vuosien ajan.

Huolimatta tuoreesta nimityksestään parlamentin puhemieheksi Guaidó on ollut kansalliskokouksen varajäsen vuodesta 2011. Hänet valittiin vuonna 2016 Vargasin osavaltion edustajaksi.

Vuonna 2015 hän osallistui nälkälakkoon, jossa vaadittiin parlamenttivaaleja. Jokin aika sitten Guaidó pidätettiin matkalla protestiin, sen jälkeen kun hän oli sanonut julkisesti olevansa valmis korvaamaan Maduron.

Länsimaat tukevat

Guaidó keräsi välittömästi länsimaista tukea johtajuudelleen julistauduttuaan maan presidentiksi keskiviikkona.

Euroopan unionin virallisen kannan mukaan venezuealalaisten demokraattista tahtoa ei voi sivuuttaa. Se huomautti, että Guaidón ihmisoikeudet, vapaus ja turvallisuus on taattava, muttei tunnustanut tätä presidentiksi.

Suomen ulkoministeri Timo Soini (sin.) yhtyi STT:n mukaan Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Donald Tuskin näkemykseen, jonka mukaan Madurolla ei ole valtaansa kansan mandaattia, toisin kuin parlamentilla ja Guaidólla.

Venezuelan viime toukokuisia presidentinvaaleja, joilla Maduro jatkoi toiselle kaudelle, on arvosteltu vilpillisiksi. Guaidó on luvannut maahan uudet, vapaat vaalit ja hallituksen.

Yhdysvallat, Kanada ja useat oikeistijohtioset latinalaisamerikkalaiset maat asettuivat tukemaan Guaidóa.

Huoli uusista väkivaltaisuuksista levisi heti Guaidón ilmoituksen jälkeen. Guaidón kohtalo voi olla joutua pidätetyksi. Esimerkiksi hänen poliittinen oppi-isänsä, oppositiopoliitikko Leopoldo López on kotiarestissa vuoden 2014 protestoinnin takia.

–Vaikka Guaidó on kansainvälisesti tunnustettu, todellinen valta on yhä Nicolás Madurolla, huomautti poliittisen historian professori Ronal Rodriguez Bogotan Rosarion yliopistosta.

Venäjä varoitti sotatoimista

Venezuelan öljyteollisuuteen investoinut Venäjä sanoi Maduron olevan laillinen presidentti.

Se varoitti torstaina Yhdysvaltoja sotilaallisesta hyökkäyksestä ja sanoi, että se on valmis suojelemaan Venezuelan itsemääräämisoikeutta. Venäjän mukaan Yhdysvaltojen tuki oppositiojohtajalle voi johtaa verisiin yhteenottoihin.

Venäjän varaulkoministeri Sergei Ryabkov sanoi venäläislehden haastattelussa, että Venäjä puolustaisi periaatetta, jonka mukaan Venezuelan asioihin ei puututa. Hän ei maininnut Maduroa nimeltä, mutta teki selväksi Venäjän tukevan häntä.

Myös Turkki asettui Maduron taakse. Presidentti Recep Tayyip Erdoğan soitti Madurolle.

–Veljeni Maduro! Pysy pystyssä, seisomme rinnallasi, Erdoğan sanoi tiedottajansa Ibrahim Kalinin mukaan.

Kiina kehotti olemaan puuttumatta

Kiinan mukaan ulkovaltojen on syytä olla puuttumatta konfliktiin, mutta se sanoi tukevansa Venezuelan pyrkimyksiä taata maan itsenäisyys ja vakaus. Kiinan ulkoministeriö peräänkuulutti molempia osapuolia etsimään rauhanomainen ratkaisu tilanteeseen.

–Kiina tukee Venezuelan hallituksen yritystä suojella maan itsemääräämisoikeutta, itsenäisyyttä ja vakautta, ulkoministeriön tiedottaja Hua Chunying sanoi Pekingissä.

Kiina on viimeisen kymmenen vuoden aikana lainannut Venezuelalle 50 miljardia dollaria öljysopimuksia vastaan turvatakseen nopeasti kasvavan taloutensa energiansaannin.

Se lopetti Venezuelan rahoittamisen kolme vuotta sitten, kun maan taloudellinen syöksykierre alkoi.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos