Euroopan komissio valmistelee julkisuuteen vuodettujen tietojen mukaan päätöstä Euroopan unionin yhteisistä, 10 000 henkilön rajavartiojoukoista.
Unionin yhteisten rajavartijoiden on tarkoitus avustaa erityisesti EU:n ulkorajamaita torjumaan laitonta maahanmuuttoa, kontrolloida EU-maiden välillä tapahtuvaa luvatonta matkustamista ja auttaa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden palautuksia lähtömaihinsa.
Komission ehdotus, joka Financial Times -lehden mukaan on tarkoitus julkistaa keskiviikkona komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin jokavuotisessa unionin tilaa käsittelevän puheen yhteydessä, on jo ennalta saanut osakseen kritiikkiä.
Kriitikoiden mukaan Euroopan unioni rikkoo kansainvälisiä pakolaissopimuksia ja on tekemässä itsestään suljettua linnoitusta, koska sen jäsenmaat eivät kykene sopimaan yhteisestä siirtolais- ja pakolaispolitiikasta.
Useiden EU-virkamiesten mukaan Euroopan unionin ulkorajojen nykyistä tehokkaampi valvonta on kuitenkin ainoa keino säilyttää avoimet rajat yhteensä 26 maan Schengen-alueen sisällä.
Yhteisten rajavalvontajoukkojen tulisi suunnitelman mukaan olla toiminnassa vuonna 2020. Komission mukaan joukot aseistetaan ja ne saavat myös laajan valtuutuksen voimankäyttöön tehtävänsä täyttämiseksi.
Vähemmän pakolaisia
Yhteisten rajavalvontajoukkojen perustaminen on osa laajempaa pakettia, jota EU:n komissio on valmistellut kesäkuun lopulta lähtien.
Vaikka maanosaan pyrkivien siirtolaisten määrä on romahtanut murto-osaan huippuvuodesta 2015, jolloin Turkin kautta Kreikkaan saapui yli miljoona pakolaista, paineet maahanmuuton suitsimiseen ovat silti kovat.
Erityisesti Välimeren rannikkovaltiot Kreikka ja Italia ovat joutuneet vastaanottamaan niin paljon tulijoita, että maiden rahkeet ja varsinkin Italiassa poliittinen ilmapiiri on kääntynyt jyrkästi pakolaisia vastaan.
Rajavalvontajoukkojen lisäksi pakolaiskysymyksen ratkaisuksi on suunniteltu myös EU:n ulkopuolelle sijoitettavia turvapaikkahakemusten käsittelykeskuksia eli niin kutsuttuja maihinnousukeskuksia, jossa Eurooppaan pyrkijöistä voitaisiin jo EU:n ulkopuolella erotella ne, jotka hyväksytään todellisiksi pakolaisiksi ja ne, joiden katsotaan olevan liikkeellä vain paremman elintason perässä.
Toistaiseksi yksikään EU:n ulkopuolinen maa ei kuitenkaan ole ilmoittautunut halukkaaksi isännöimään näitä keskuksia.
Italia painostaa
Suunnitelma EU:n yhteisistä rajavalvontajoukoista sai potkun eteenpäin sen jälkeen, kun Italian kesäkuussa 2018 aloittanut oikeistopopulistihallitus kieltäytyi ottamasta enää vastaan avustusjärjestöjen laivoja, jotka olivat pelastaneet tuhansittain hukkumisvaarassa olleita pakolaisia Välimerestä.
Italia käytti viime vuonna 4,3 miljardia euroa pakolaisista johtuviin kuluihin samalla, kun se sai muulta EU:lta tukea pakolaisongelman rahoitukseen vain 77 miljoonaa euroa. Lega-puolueen puheenjohtaja, vaikutusvaltainen sisäministeri Matteo Salvini ilmoitti, ettei Italia ota vastaan enää ainuttakaan uutta tulijaa.
Riitely Italiaan pyrkivien siirtolaisten kohtalosta kärjistyi niin pitkälle, että elokuussa italialaisen Agrigenton kaupungin syyttäjävirasto väitti sisäministeri Salvinin syyllistyneen kidnappaukseen, laittomaan pidätykseen ja virka-aseman väärinkäyttöön sen jälkeen, kun hän oli kieltäytynyt päästämästä 170 Välimerestä pelastettua siirtolaista kuljettanutta Diciotti-laivaa satamaan.
Kiista ratkesi vasta, kun Irlanti ja EU:n ulkopuolinen Albania suostuivat ottamaan vastaan osan pakolaisista.
Italian pääministeri Giuseppe Conte puolestaan uhkasi elokuun lopulla, ettei Italia suostu maksamaan EU-jäsenmaksujaan, jos siirtolaisista ei päästä sopuun.
Isoja kysymyksiä
Vaikka erityisesti EU:n eteläiset rajajäsenvaltiot ovat toistuvasti pyytäneet muilta unionimailta apua pakolaisongelmiansa ratkaisemiseen, EU:n yhteiset rajavalvontajoukot nähdään myös uhkana niiden kansalliselle suvereniteetille.
Tähän mennessä EU on pyrkinyt auttamaan jäsenmaidensa kansallisia rajavartiolaitoksia koordinoimalla Puolassa sijaitsevan Euroopan raja- ja merivartioviraston Frontexin kautta muun muassa eri unionimaiden lentokoneiden ja veneiden käyttöä EU:n ulkorajojen valvonnassa.
Käytännön rajavalvontatyö on kuitenkin tähän asti aina ollut kunkin jäsenmaan omien viranomaisten vastuulla.
EU ei edelleenkään ole liittovaltio, vaan sen jäsenvaltiot vastaavat itse oman alueensa viranomaistoiminnasta. Asiantuntijoiden mukaan laillisten ja pysyvien toimintavaltuuksien antaminen itsenäisten valtioiden alueella monikansallisille rajavalvontajoukoille herättää monia isoja kysymyksiä toiminnan sovittamisesta yhteen jäsenvaltioiden lakien kanssa.