Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut Näköislehti

Analyysi: Syyrian konflikti ei ole mikään perinteinen sisällissota – Sekavassa sopassa on monta hämmentäjää

Syyrian konflikti ei ole mikään perinteinen sisällissota. Sen rintamalinjoja lähes mahdoton piirtää kartalle. Niin sekava on tilanne kentällä. Mutta sekava se on myös, jos yrittää selittää konfliktiin osallistuvien ryhmittymien intressejä. Valtioitakin on useita. Vahvasti yksinkertaistaen Syyriassa taistelevat presidentti Bashar al-Assadin hallinto ja sen kaatamista yrittävä oppositio, jota väliin kutsutaan kapinallisiksi. Oppositio on kirjava joukkio. Siinä on aseryhmiä lännen tukemista maltillisista ääri-islamilaiseen Isisiin saakka. Käänne Venäjän avulla Oma lukunsa ovat kurdit, jotka rakentavat autonomiaa tai jopa omaa valtiota Syyrian pohjoisosiin. Assadin armeijan sotaonni kääntyi, kun Venäjä tuli rytinällä sen tueksi. Erityisen arvokas apu Assadille on Venäjän ilmavoimat ja ilmatorjunta. Toinen tärkeä pilari Assadin hallinnon pystyssä pysymisessä on Iran, joka on lähettänyt Syyriaan tuhansia sotilasneuvonantajia ja aseistanut Libanonin Hizbollahia, jonka 10 000 miestä taistelee Syyrian armeijan rinnalla. Irania, Hizbollahia ja Assadia yhdistää islamin shiialaisuuden haara. Assadia vastaan taistelevat ovat sunnimuslimeja. Iran haaveilee vaikutuspiiristä, joka ulottuu Persianlahdelta Välimerelle. Shiiojen hallitsema Irak on jo sen takataskussa, seuraavaksi tähtäimessä ovat Libanon ja Syyria. Iran jo lähellä Israelia Vahva asema Syyriassa tuo Iranin lähelle arkkivihollista Israelia. Osa Iranin tuomasta sotilaskalustosta on jo sijoitettu lähelle Israelia. Näitä Golanin kukkuloiden lähellä olevia rakettiasemia Israel on pommittanut jo kuukausien ajan. Yhdysvallat on Israelin turvallisuuden tärkein takaaja. Sen takia Israel on ollut erittäin huolissaan presidentti Donald Trumpin parin viikon takaisista vetäytymispuheista. Trump sanoi, että 2 000 amerikkalaissotilasta vedetään nopealla aikataululla Syyriasta. Trumpin ajatus on, että alueella olevat liittolaiset – ennen muuta Saudi-Arabia – ottavat sen roolin. Trumpin sotilasneuvonantajat saivat kuitenkin ylipuhuttua presidentin siirtämään vetäytymispäätöstä muutaman kuukauden eteenpäin. Trumpin edeltäjä Barack Obama oli haluton Irakin ja Afganistanin kokemusten pohjalta sotkeutumaan Syyrian sotaan. Samoilla linjoilla oli pitkään myös Trump, mutta hän halusi amerikkalaisilla erikoisjoukoilla tehdä lopun Isisin vallasta. Kurdeille ilmatukea Isisin kalifaatti on nyt kutakuinkin murentunut, joten Trump mietti, että nyt on aika palata kotiin. Yhdysvaltain liittolainen Isisin vastaisessa sodassa on ollut kurdien YPG-järjestö. Yhteistyö alkoi syksyllä 2014, kun Yhdysvaltain hävittäjät auttoivat kurdeja hätistämään Isisin joukot Kobanen kaupungista. Yhdysvaltain tuki kurdeille on saanut Turkin takajaloilleen. Turkki haluaa eliminoida YPG:n, jota Turkki pitää omalla alueellaan toimivan kurdijärjestö PKK:n liitännäisenä. Näin Nato-maa Turkki taistelee tärkeimmän Nato-maan liittolaista vastaan. Ranska haluaa mukaan Tosin Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan pelaa muutenkin useilla korteilla. Hän on hahmotellut yhdessä Venäjän presidentin Vladimir Putinin ja Iranin presidentin Hassan Ruhanin kanssa useaan otteeseen Syyrian tulevaisuutta, vaikka Turkki on konfliktissa vastakkaisella puolella. Iranin keskeisenä tavoitteena on pitää Assad vallassa. Venäjälle tärkeintä on pysyä alueella isona pelurina. Turkki haluaa kaataa Assadin. Entäpä Eurooppa? Iso osa Syyriaa oli vuoteen 1946 saakka Ranskan alusmaana. Nyt presidentti Emmanuel Macron on lyöttäytynyt Trumpin liittolaiseksi. Britannialla tulee kiire ehtiä mukaan.