Aamulehti
Tampereen konservatorion työyhteisössä on vakavia ongelmia, selviää aluehallintoviraston (avi) tekemästä työsuojelutarkastuksesta.
Viime toukokuussa valmistuneen työterveyshuollon tekemän kyselyn mukaan työyhteisössä on pitkään jatkunut psykososiaalisen kuormittumisen tilanne. Erityisen huolestuttavaa on vakituisten opettajien kokemus johtamisesta, häirinnästä työyhteisössä sekä motivaatioon ja sitoutumiseen liittyvissä kysymyksissä. Avin mukaan kuormitus aiheuttaa selvityksen mukaan suurelle osalle työntekijöistä terveydellisiä riskitekijöitä.
Tulokset vaativat avin mukaan toimenpiteitä. Painotuksena erityisesti johdon ja työntekijöiden yhteistyön palauttaminen ja muiden johtamiseen liittyvien tekijöiden huomioiminen toimenpiteissä.
Työnantajan täytyy avin mukaan valita, mitoittaa ja toteuttaa työolosuhteiden parantamiseksi tarvittavat toimenpiteet. Työnantajan on huolehdittava, että toimenpiteet kohdistuvat ensisijaisesti haitallista kuormitusta aiheuttaviin tekijöihin.
Avi vaatii, että asiat saadaan korjattua 10. kesäkuuta mennessä.
Taiteilija vai opettaja?
Tampereen konservatorion rehtori Sampsa Konttinen näkee ongelmien taustalla muutoksen musiikkiopiston toimintakulttuurissa. Rahoitusta on supistettu, ja Tampereen ammattikorkeakoulu poistui. ”Vuosien symbioosi hajosi, se on tuonut muutoksia. Joillekin se oli hirvittävän iso pettymys”, sanoo Konttinen.
Konttisen mukaan tilanne on ollut kuormittava koko henkilöstölle – myös johdolle.
Näiden muutosten ja myös koronapandemian myötä musiikkiopiston keikat ja esiintymiset vähenivät Konttisen mukaan merkittävästi. Niille työntekijöille, jotka mieltävät itsensä enemmän taiteilijaksi kuin opettajaksi, muutos on ollut Konttisen mukaan pettymys.
”Ylimääräistä toimintaa ei ole ollut varaa pyörittää. Totta kai se kismittää, mutta nyt näkyy valoa tunnelin päässä ja yritämme päästä tasapainoon.”
”Kärpäsestä härkänen”
Konttinen puhuu hallinnollisista seikoista ja muutoksista, mutta avin selvityksessä epäkohdat kohdistuivat nimenomaan johtamistapoihin ja häirintään työyhteisössä.
”Silloin kun asiat menevät, kuten työntekijä haluaa, ja hänellä on asiat hyvin, johtaminen on hyvää. Kun tehdään päätöksiä, jotka ovat välttämättömiä, mutta jotka eivät miellytä, johtaminen tulkitaan huonoksi”, sanoo Konttinen.
Häirinnän suhteen Konttinen kertoo, että johtoryhmä on pyytänyt työterveydeltä tarkempaa analyysia siitä, miten häirintä ilmenee. Konttisen mukaan häirintä liittyy hänen antamiinsa varoituksiin ja puhutteluihin. Konttinen kuitenkin kiistää, että varoituksia tai puhutteluita annettaisiin usein. Päinvastoin, hänen mukaansa alaisen käyttäytymiseen tai käytökseen on puututtu vain äärimmäisissä poikkeustapauksissa. ”Tässä on tehty kärpäsestä härkänen.”
Konttinen kuitenkin sanoo, että viestintä on asia, jossa on aina parannettavaa.
Muutostoimenpiteitä on Konttisen mukaan jo tehty. Hänen mukaansa osalla henkilöstöstä työhyvinvointi on toimenpiteiden myötä parantunut, mutta osalla huonontunut. Syitä tähän Konttisen mukaan selvitetään.
Sairauspoissaolojen määrä kasvanut
Tampereen konservatorion työsuojeluvaltuutettu Tuomas Eriksson vastasi Aamulehden kysymyksiin sähköpostitse. Hänen tietoonsa on tullut, että osa opettajista kokee johtamisen epäoikeudenmukaisena ja painostavana. Häirintää on ilmennyt esimerkiksi epämääräisillä puhutteluilla, huomautuksilla ja jopa varoituksilla, joihin ei palata, vaikka niin olisi kirjallisesti sovittu. Johtaminen ja tiedonkulku on Erikssonin mukaan myös epäselvää.
Kuormitus on näkynyt sairauspoissaolojen määrän kasvamisena.
Tarkastuksissa on Erikssonin mukaan annettu toimenpide-ehdotuksia, joista on toteutettu kohdennetut työpaikkaselvitykset. ”Tehdyt toimenpiteet ovat olleet riittämättömiä, koska tilanne on edelleen tämä”, Eriksson vastaa sähköpostitse.
