Yksityislääkärit määräävät kalliimpia lääkkeitä kuin julkisella puolella toimivat – Jopa 16-kertainen ero hinnassa

Laajassa tutkimuksessa on selvitetty eroja kakkostyypin diabeteksen ja korkean kolesterolin lääkehoidossa.

Professori Kaisa Kotakorven mukaan lääkkeitä saatetaan määrätä potilaille muilla kuin vain lääketieteellisillä perusteilla.

17.1. 17:33

Aamulehti

Yksityisellä sektorilla työskentelevät lääkärit määräävät merkittävästi useammin kalliita lääkkeitä kuin julkisella sektorilla työskentelevät lääkärit, vaikka saatavilla on hyviä, edullisempia lääkevaihtoehtoa. Tähän tulokseen ovat päätyneet Tampereen yliopistossa toimivan verotutkimuksen huippuyksikön (FIT) tutkijat. Tiistaina julkistettiin tutkimuksen alustavat tulokset.

Tutkimuksessa verrattiin tyypin 2 diabeteksen ja korkean kolesterolin lääkehoitoa yksityisessä ja julkisessa terveydenhuollossa vuonna 2017. Otos kattoi noin 15 000 lääkärin kirjoittamat reseptit ja 720 000 potilasta. Tärkeimpänä tietolähteenä toimi Kanta-tietojärjestelmän sähköinen reseptipalvelu.

Tulos oli, että yksityisessä terveydenhuollossa lääkäri määrää kalliimman vaihtoehdon 12 prosenttia todennäköisemmin kuin julkisessa. Tampereen yliopiston ja verotutkimuksen huippuyksikön professori Kaisa Kotakorpi sanoo, että tulos on merkittävä. ”Tutkimusnäyttö herättää kysymyksen siitä, valitaanko osalle potilaista lääkitys myös muiden kuin puhtaasti lääketieteellisten tekijöiden perusteella.”

Diabeteksen hoidossa edullisimman lääkkeen metformiinin ero yhteen yleisimmistä vaihtoehtoisista lääkkeistä eli gliptiineihin todettiin 10–16 kertaiseksi. Myös kolesterolilääkkeissä on selviä eroja hinnassa.

Selitys on vielä auki

Ero lääkemääräyksissä voisi selittyä sillä, että julkisen terveydenhuollon käyttäjät ovat keskimäärin iäkkäämpiä, vähävaraisempia ja sairaampia kuin yksityisen terveydenhuollon käyttäjät. Tutkimuksessa tällaiset tekijät vakioitiin mahdollisimman hyvin, mutta ero lääkemääräyksissä säilyi tästä huolimatta.

Osa potilaista kävi tutkimusvuoden aikana sekä yksityislääkärillä että julkisessa terveydenhuollossa. Kotakorven mukaan ero näkyi heilläkin: potilaat saivat eri hintaiset lääkkeet eri paikoista. Osa lääkäreistä työskenteli sekä julkisessa että yksityisessä terveydenhuollossa. He määräsivät diabeteksen hoitoon eri hintaisia lääkkeitä sen mukaan, kummassa kulloinkin toimivat.

Kotakorpi sanoo, ettei tutkimustulosten perusteella voi päätellä, kummassa toimitaan oikein. Tulokset voivat johtua siitä, että yksityisellä sektorilla lääkkeitä määrätään liian ”hövelisti” tai julkisella sektorilla liian ”kitsaasti”. Kotakorpi sanoo kuitenkin, että jos erot lääkemääräyksissä ovat perusteltavissa terveyteen liittyvillä tekijöillä, pitäisi olla hyödyllistä saada kalliimpaa lääkettä. Seuraavaksi tutkijat aikovatkin seurata, miten eri hintaisia lääkkeitä saaneiden terveydentila kehittyy tulevina vuosina.

Lääkekulut iso menoerä

Verotutkimuksen huippuyksikkö tutkii julkiseen talouteen liittyviä kysymyksiä, joista erot julkisen ja yksityisen sektorin toiminnassa ovat Kotakorven mukaan yksi isoimmista kysymyksistä. Lääkekulut ovat merkittävä osa terveydenhuollon menoja, sillä suuri osa lääkekustannuksista katetaan kansallisesta sairausvakuutuksesta. ”Tulos on merkittävä sekä potilaiden hoidon että säästöpaineiden kanssa kamppailevan terveydenhuoltosektorin kannalta.”

Tutkimuksessa ei otettu kantaa siihen, onko tulos yleistettävissä muihin lääkkeisiin.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut