Tuore väitös: Yläkoululaisten maahanmuuttajien opetuksen kielellinen tuki riippuu täysin kunnasta ja koulusta

Kielellisen tuen järjestämisen pirstaleisuus heijastuu myös Pisa-tuloksiin.

Tutkija Raisa Harju-Autti kaipaa lailla määriteltyä kansallisen tason ohjausta maahanmuuttaja- ja pakolaiskoululaisten kielelliseen tukeen opetuksessa.

27.12.2022 6:00

Aamulehti

Yläkouluikäisten maahanmuuttajaoppilaiden kielikoulutus ja oppimisen kielellinen tuki on Suomessa hyvin pirstaleisesti ja eriarvoisesti järjestetty. Tämän tuo esiin Raisa Harju-Autin tuore väitöskirja, joka tarkastettiin Tampereen yliopiston kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunnassa 17.12. Harju-Autti tutki vastasaapuneille maahanmuuttajaoppilaille järjestetyn kielellisen tuen nykytilaa ja kehittämistarpeita perusopetuksen vuosiluokilla 7–9.

”Kaikki kieleen ja kulttuuriin liittyvät asiat ovat perusopetuksessa paikallisesti päätettäviä asioita. Jokainen kunta järjestää opetuksen näissä asioissa parhaan oman tietämyksensä mukaan. Käytännöt vaihtelevat kunnittain ja myös kouluittain”, Harju-Autti kertoo.

Kuka?

Raisa Harju-Autti

Kielikasvatuksen tutkija, englannin ja ruotsin aineenopettaja, kotoisin Rovaniemeltä, syntynyt 1977.

Harju-Autin väitöskirja ”Kielellisesti tuettu opetus – yläkouluikäiset maahanmuuttajaoppilaat opetuskieltä ja oppiainesisältöjä oppimassa” tarkastettiin Tampereen yliopiston kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunnassa 17.12.

Mukana tutkimushankkeessa ”Paniikkiratkaisuista kohti yhdenvertaista pakolaiskasvatusta – kriisimaista tulleiden oppilaiden osallisuus, tuki ja inkluusio”. Koneen säätiö myönsi hankkeelle joulukuussa 247 500 euron rahoituksen.

Näkyy oppimisessa

Opettajien kelpoisuusehtoja kielellisesti tuetusta opetuksesta vastaamiseen ei ole valtakunnallisesti määritelty, vaan kelpoisuusehdotkin vaihtelevat kunnittain. Kielellisesti tuettua, eli kietu-opetusta myös järjestetään eri kunnissa eri nimikkeillä, mutta opettajankoulutuksessa kyseiseen tehtävään valmistavia koulutuspolkuja ei vielä ole. Kielelliseen tukeen olisi syytä kiinnittää huomiota myös Pisa-tutkimusten perusteella.

”Suomessa on suurimmat erot muihin Pisa-tutkimusmaihin verrattuna maahanmuuttajaoppilaiden ja kantaväestön oppimisen välillä”, Harju-Autti sanoo.

Tulos on huolestuttava, sillä maahanmuuttaja- ja pakolaiskoululaisten määrä Suomessa kasvaa joka tapauksessa voimakkaasti. Esimerkiksi Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa toi tänä vuonna pakolaisina Suomeen noin 45 000 ihmistä, joista valtaosa on alaikäisiä. Vuonna 2023 Ukrainasta odotetaan 40 000 pakolaista lisää.

Lakimuutos tarpeen

Harju-Autti muistuttaa, että Suomessa on jo pitkät perinteet suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän opetuksesta. Sen myötä S2-opettajia on alettu pitää ihmeidentekijöinä maahanmuuttaja- ja pakolaiskoululaisten kotoutuksessa. S2-opetus ei kuitenkaan yksistään riitä, varsinkin kun myös erillisten S2-ryhmien perustaminen on kunnille vapaaehtoista.

Harju-Autin mukaan tarvitaan vahvaa panostusta myös kietu-opetukseen, joka olisi maahanmuuttaja- ja pakolaiskoululaisille paitsi eri oppiaineisiin sidottua, myös laajempaa kielellistä ja kulttuurista tukea elämään Suomessa. Tämä vaatisi huomattavaa lisäystä kietu-opettajien määrässä ja heidän koulutuksensa kehittämistä ja yhdenmukaistamista.

”Perusopetuslaki säätää, että jokaista oppilasta tuetaan tarpeidensa mukaan, mutta laissa ei ole mitenkään eritelty kielellistä tukea eikä kielitaitoa oikeastaan huomioida tuen mallissa. Uuden kielen oppimiseen menee joka tapauksessa useita vuosia. Oma toiveeni olisi lakimuutos ja lakiin perustuva kansallisen tason ohjaus kielelliselle tuelle”, Harju-Autti sanoo.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut