Uudet eurooppalaiset astronautit esiteltiin Pariisissa

Keskiviikkona esiteltiin joukko uusia eurooppalaisia astronautteja. Euroopan avaruusjärjestö ESA valitsi heidät noin 22 500 hakijan joukosta.

ESA:n satelliitti laukaistiin Kouroussa, Ranskan Guayanassa elokuussa 2019.

23.11. 15:48

RYHMÄ uusia eurooppalaisia astronautteja esiteltiin keskiviikkona Euroopan avaruus­järjestön ESA:n kokouksessa. ESA julkisti nimet ministerikokouksensa päätteeksi Pariisissa.

Järjestö nimesi tilaisuudessa viisi astronauttia, kolme miestä ja kaksi naista. He ovat Sophie Adenot Ranskasta, Pablo Alvarez Fernandez Espanjasta, Rosemary Coogan Britanniasta, Raphael Liegeois Belgiasta ja Marco Sieber Sveitsistä.

Järjestö valitsi myös ”parastronautiksi” nimeämänsä astronautin, jolla on fyysinen vamma. Hän on brittiläinen John McFall, joka liittyy rinnakkaiseen astronauttiohjelmaan.

Ilta-Sanomat kertoi vuoden alussa, että eurooppalaisia hakijoita oli alussa yli 22 500.

Lehti esitteli keväällä yhden heistä, helsinkiläisen astrofyysikon Sissi Enestamin. Kun jatkoon valittiin keväällä 530 naista ja 831 miestä yhteensä 25 eri maasta, ei Enestam ollut joukossa.

Suomesta tuolloin jatkoon oli päässyt kahdeksan naista ja 12 miestä.

Edellinen valinta saatiin päätökseen vuonna 2009. Silloin suomalainen oli jo kymmenen parhaan joukossa, mutta karsiutui.

Astronautiksi ovat voineet hakea henkilöt, joilla on maisterin tutkinto luonnon­tieteissä, lääketieteessä, insinööritieteissä, matematiikassa tai tietotekniikassa.

Lisäksi vaatimuksiin kuului kolmen vuoden työkokemus.

Nämä haun kriteerit täyttivät esimerkiksi Aalto-yliopistossa aikoinaan opiskelleet Sini Merikallio, Juuso Mikkola ja Timo Nikkanen. He kertoivat keväällä Aalto-yliopiston julkaisussa, miksi päätyivät hakemaan astronautiksi.

Merikallio on vaihtanut ammattia ja siirtyi avaruustutkijasta eläinlääkäriksi. Mikkola on Ilmavoimien avaruussuorituskykyjen operatiivinen asiantuntija.

Nikkanen on insinöörinä Reaktor Space Lab -yrityksessä. Hän suunnittelee ja testaa piensatelliitteja, myös ESA:n hankkeissa.

Suomi liittyi Euroopan avaruusjärjestöön vuonna 1995. Suomesta tuli ESA:n 14:s jäsen. Nyt valtioita on jäseninä jo 22.

ESA:n ministerikokous korosti, että Euroopan roolia avaruusasioissa täytyy vahvistaa.

Yksi ongelma on se, että ESA:n kantoraketti Ariane 6 on myöhässä aikataulustaan. Siksi Eurooppa ei pysty tällä hetkellä lähettämään itse kaikkia haluamiaan satelliitteja avaruuteen, kertoo Yle.

Ariane 6 -kantoraketti lentää vasta ensi vuoden lopulla.

Yhteistyö avaruudessa Venäjän kanssa on nyt lähes poikki. Yhteistä tekemistä on enää vain kansainvälisellä ISS-avaruusasemalla.

Venäläisten luotettavat Sojuz-kantoraketit eivät ole muiden käytettävissä. Sojuzeille oli käytössä venäläisten oma lähetysalusta Euroopan avaruuskeskuksesta Kouroussa, joka sijaitsee Etelä-Amerikassa Ranskan Gyuanassa.

Yksityinen yhdysvaltalainen avaruusyhtiö Space X on tuonut avaruusalalle uutta puhtia ja kilpailua. Sen kantoraketit ovat uusiokäyttöisiä. Space X lennättää esimerkiksi ihmisiä ja rahtia kansainväliselle ISS-avaruusasemalle.

Suomella ei siis ole vieläkään omia astronautteja, mutta tarjolla on paljon tekniikkaa. Eurooppalaiset satelliitit tarvitsevat esimerkiksi 5G- ja 6G-tekniikoita tiedonsiirtoon ja salattuun tiedonsiirtoon.

ESA osallistuu toki nyt hankkeeseen. Se on esimerkiksi rakentanut jo Kuun lähelle päässeen Artemis 1 -lennon Orion-aluksen huoltomoduulin. Se vastaa muun muassa Orionin sähköistä.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut