Koronarokote joka estäisi koko tartunnan? Näin sitä kehitetään nyt Tampereella

Minna Hankaniemen johtama tutkimusryhmä viimeistelee parhaillaan hiirikokeita, joissa haetaan parasta mahdollista yhdistelmää rokotteeseen. Rokote estäisi taudin lisäksi tartunnan eikä uusia annoksia tarvitsisi antaa muutaman kuukauden välein.

Minna Hankaniemi johtaa Tampereen yliopiston uutta virologian ja rokoteimmunologian tutkimusryhmää. Ryhmä kehittää proteiinipohjaista rokotetta koronavirusta vastaan. Kaapissa on laitteistoa, jonka avulla tutkittavia rokoteproteiineja puhdistetaan.

15.10. 5:00 | Päivitetty 17.10. 9:46

Aamulehti

Tampereen yliopiston rokotetutkijan Minna Hankaniemen mielestä uusia koronarokotteita tarvitaan, sillä nykyiset rokotteet eivät ole riittävän tehokkaita eivätkä ne suojaa tehokkaasti tartunnoilta. Ne eivät myöskään saavuta maailman väestöä tarpeeksi kattavasti ja tasapuolisesti.

Hankaniemi itse aloitti koronarokotteen kehittämisen jo keväällä 2020. Työ on edennyt hitaasti, mutta nyt hiirikokeita viimeistellään. Tulokset ovat olleet lupaavia.

”Kokeissa on nähty, että työtä kannattaa jatkaa ja jatkamme sitä positiivisella mielellä”, Hankaniemi sanoo. ”Kyllä tästä valmista tulee.”

Hankaniemen johtamassa tutkimusryhmässä kehitetään proteiinipohjaista koronarokotetta. Jos kunnianhimoinen työ onnistutaan viemään maaliin, kehitettävä rokote on tällä hetkellä käytössä olevia rna-rokotteita parempi.

Kuka?

Minna Hankaniemi

44-vuotias yliopistotutkija. Virologian ja immunologian dosentti.

Johtaa Tampereen yliopistoon syksyllä perustettua uutta virologian ja rokoteimmunologian tutkimusryhmää. Ryhmä kehittää proteiinipohjaista koronavirusrokotetta.

Ryhmässä on Hankaniemen lisäksi mukana 5 väitöskirjatutkijaa, tutkimusapulainen ja maisteriopiskelija. Ryhmä tekee yhteistyötä sekä Tampereen yliopiston että ulkomaisten tutkimusryhmien kanssa.

Koronavirusrokotteen lisäksi ryhmän tavoite on kehittää proteiinipohjaisia rokotteita myös muita pandeemisia taudinaiheuttajia vastaan.

Tutkimustyötä ovat rahoittaneet muun muassa Suomen kulttuurirahasto, Tampereen tuberkuloosisäätiö, Suomen Akatemia, Business Finland ja Tampereen yliopisto.

Yli kymmenen vuoden kokemus rokotteiden kehittämisestä. Hän on tehnyt merkittäviä havaintoja muun muassa enterovirusrokotteiden kehittämisessä. Hänet palkittiin Vuoden nuori virologi 2020 -palkinnolla kesäkuussa 2020.

Estäisi tarttumisen

”Rna-rokotteen hyvä puoli on, että kun joku uusi taudinaiheuttaja ilmaantuu, rokote saadaan tuotettua nopeasti ja hätätilanne ratkaistua”, Hankaniemi sanoo. ”Me kehitämme rokotetta, joka antaisi pitkäaikaisen suojan virusta vastaan ja estäisi sekä taudin syntymisen että viruksen tarttumisen eteenpäin. Näin uutta rokoteannosta ei tarvitsisi ottaa muutaman kuukauden välein.”

Mitä paremmin rokote tautia ja tartuntoja estää, sitä paremmin se katkaisee viruksen kiertoa väestössä. Rna-rokote antaa suojaa vakavaa tautia vastaan, mutta se ei estä viruksen tarttumista.

Rna eli viruksen perimä on koodi, jonka avulla virus valmistaa tarvitsemiaan proteiineja. Rna-rokote sisältää viruksen piikkiproteiinin rna:ta. Kun ihminen saa rokotetta, hänen solunsa alkavat tuottaa rokoteantigeenia, jolloin immuunijärjestelmä aktivoituu virusta vastaan.

Hankaniemen tutkimusryhmässä kehitettävä rokote on rekombinanttiproteiinirokote. Proteiinirokotteessa viruksen torjumiseen tarvittavat proteiinit tuotetaan itse, ja annostellaan ihmiseen.

Rna-rokotteesta on kehitettävä aina uusi versio uusia virusvariantteja vastaan.

”Meidän kehittämämme proteiinirokote antaisi tehokkaan suojan myös muuntuneita viruksia vastaan.”

Proteiinipohjaisella rokotteella on Hankaniemen mielestä myös se etu, että sitä olisi helpompi jakaa eri puolille maailmaa, sillä sitä ei tarvitse säilyttää niin kylmässä kuin rna-rokotteita.

”Maailmassa on vielä paljon ihmisiä, jotka ovat saaneet vain yhden rokotteen tai eivät ole saaneet ensimmäistäkään rokotetta. Siksi viruksella on tilaa lisääntyä ja muuntua.”

Minna Hankaniemen työpäivät venyvät usein iltaan, sillä uuden tutkimusryhmän työn organisoimisen, laboratorioiden pystyttämisen ja infrastruktuurin rakentamisen lisäksi hän tekee yhä myös paljon laboratoriotöitä.

Jo kaksi ja puoli vuotta

Kun Hankaniemi aloitti koronarokotteen kehittämisen keväällä 2020, hän sai Suomen Akatemialta rahoituksen viruksenkaltaisiin partikkeleihin (VLP) perustuvan koronarokotteen kehittämiseen. Kävi kuitenkin ilmi, että VLP-pohjainen teknologia olisi vaatinut liian työläitä tuotantomenetelmiä ja liian paljon optimointia.

Suunnittelutyö meni uusiksi, ja nyt virusproteiineja tuotetaan elävissä hyönteissoluissa.

”Se on työlästä, vaativaa ja vie paljon aikaa, sillä ensin on tuotettava proteiini, puhdistettava se todella tarkasti ja karakterisoitava tuote niin, että siinä ei ole jäänteitä alkuperäisestä tuottosolulinjasta tai muista prosessissa tarvittavista materiaaleista.”

Kävelemme Hankaniemen kanssa yhteen Kaupin kampuksella Arvo-talossa sijaitsevista monista laboratorioista.

Proteiineja puhdistetaan nestekromatografin avulla. Puhdistetut proteiinit päätyvät kirkasta nestettä sisältävään astiaan.

Laboratoriossa olevan kaksiovisen metallisen kaapiston oikeanpuoleisessa hyllykössä on puskurinesteitä eri kokoisissa astioissa. Nesteissä tutkittavat proteiinit viihtyvät hajoamatta. Vasemmanpuoleisessa kaapissa on nestekromatografi, jonka avulla tutkittavat rokoteproteiinit puhdistetaan.

Kaapin pohjalla olevassa lasiastiassa on kellertävänruskeata nestettä. Siitä proteiinit on poistettu. ”Se on se ei-kiinnostava osuus”, Hankaniemi sanoo.

Kiinnostava osuus on kromatografin vasemmalla puolella olevassa pienessä putkilossa oleva kirkas neste. Siihen tutkittavat rokoteproteiinit päätyvät.

Kellertävänruskea liemi sisältää puhdistusprosessissa poistettuja aineita.

Tästä pienestä asiasta löytyvät ne proteiinit, jotka aikanaan rokotteeseen päätyvät.

Rokotetta tehdään itse

Viimeistelyn kohteena olevissa hiirikokeissa optimoidaan eli haetaan parasta mahdollista proteiinien yhdistelmää rokotteeseen. Eläinkokeiden on tarkoitus valmistua ensi kevääseen mennessä.

Kun tarvittavat optimoinnit on saatu kohdalleen, tutkimusryhmä aikoo tuottaa koronarokotetta yliopiston puhdastilaan pystytetyssä pilottitason laboratoriossa. ”Olemme tehneet laboratoriotasolla useiden litrojen tuottoja. Tarkoitus on, että pystymme tuottamaan rokotetta laboratoriossa vähintään 20 litran viljelytilavuuksissa.”

Tavoite on valmis rokotetuotantolinja, joka voidaan helposti skaalata rokotteiden suurtuotantoon ja joka vastaa hyvin tarkkaan säädellyn rokotetuotannon standardeja.

Kun hiirikokeet valmistuvat, parhaan rokoteyhdisteen tehoa ja turvallisuutta testataan kädellisillä eläimillä. Jos kaikki etenee suunnitellusti, Hankaniemi uskoo, että ensimmäiset faasi I -rokotekokeet ihmisillä päästään aloittamaan jo vuoden 2024 loppupuolella.

On myös mahdollista, että kokeissa käytettävä proteiinipohjainen koronarokote tuotetaan tutkimusryhmän kehittämällä Tampereen yliopiston omalla tuotantolinjalla. ”Toivottavasti olemme noin kahden vuoden päästä sellaisessa vaiheessa, että pääsemme aloittamaan oman rokotetuotannon ensimmäiseen kliiniseen kokeeseen.”

Tähän tarvitaan vielä paljon työtä. Vaikka työ etenee tällä hetkellä lupaavasti, kliinisten kokeiden tekeminen vaatii mukaan lääkeyrityksen ja paljon rahaa. Rokotteen kaupallistaminen ei ole helppoa.

”Rokotekehitys on riskialtista. Usein käy niin, että lupaavalta vaikuttava yhdiste ei olekaan kokeissa riittävän tehokas tai turvallinen.”

Hankaniemen mukaan mahdollisuuksia on paljon, mutta mitään valmiita ratkaisuja ei siihen ole, miten rokotetutkimuksen tulokset saadaan markkinoille.

Tässä auttaa Business Finlandin myöntämä 700 000 euron rahoitus. Sen avulla voidaan kartoittaa ja määrittää paras mahdollinen kaupallistamisen reitti. Hankaniemen mukaan mahdollisuuksia ovat muun muassa teknologian myyminen, lisensoiminen tai rokotetta ensimmäisen vaiheen ihmiskokeisiin tuottavan yrityksen perustaminen.

Minna Hankanimen (vas.) vieressä tutkimusryhmän jäsenistä Vili Lampinen, Saana Soppela, Iiris Mustonen ja Stina Gröhn.

Ei vain koronaan

Hankaniemen tutkimusryhmä ei kehitä rokotetta vain koronatautiin.

”Pyrimme siihen, että kaikki mitä kehitämme, olisi sovellettavissa myös muita viruksia ja patogeeneja vastaan. Emme hae ratkaisua yhteen ongelmaan. Haluamme varautua kaikkia pandeemisia taudinaiheuttajia vastaan.”

Tarkoitus on kehittää skaalattavia rokotealustoja, joita voidaan muunnella sopivaksi eri viruslajeihin. Näin uusia ja tehokkaita rokotteita saataisiin nopeasti tuotantoon, kun joku pandeeminen virus iskee.

Hankaniemi toivoo myös, että Suomessa alas ajettu rokotetuotanto pistetään uudestaan käyntiin. Koronapandemiasta pitäisi ottaa opiksi se, että rokotekehityksen pitää olla jatkuvaa, jotta seuraavaan pandemiaan oltaisiin paremmin valmistauduttu.

”Nyt joudumme kriisitilanteessa ostamaan ulkomaisilta markkinoilta kalliita rokotteita”, Hankaniemi sanoo. ”Jos meillä olisi oma infrastruktuuri pystyssä rokotteiden kehittämiseen, voisimme alkaa tuottaa rokotetta heti itse, kun uusi taudinaiheuttaja iskee.”

”Se olisi kustannustehokkaampaa ja loisi myös työpaikkoja. Suomi on korkean koulutuksen maa. Edes uutta koulutusta ei tarvittaisi. Meillä Tampereen yliopistossa on jo alan koulutusohjelmia.”

Oikaisu 17.10.2022 klo 9.46. Jutun faktalaatikkoon on korjattu Minna Hankaniemen oikea ikä. Hän on 44-vuotias, ei 41, kuten alun perin kerrottiin.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut