Vastasyntynyt alkaa heti oppia kuulemastaan puheesta, osoittaa tuore tutkimus

Tampereen ja Helsingin yliopiston Oppiva vauva -hankkeen menetelmällä menetelmällä pyritään ennakoimaan kielellisen häiriön riskiä jo vauvaiässä.

Tenure track -professori Sari Ylisen mukaan vauvan kognitiivisia taitoja pystyy parhaiten tutkimaan aivosähkökäyrämittauksilla. Niissä vauvallwe laitetaan usein elektrodimyssy päähän ja tutkimuksen aikana vauva voi vaikka nukkua.

30.9. 7:26

Aamulehti

Vastasyntyneet vauvat oppivat ja tunnistavat kuulemiaan sanoja. Tällä varhaisella oppimisella on yhteys myöhempään kielelliseen kehitykseen. Tämä ilmeni tutkimuksessa, jossa Tampereen yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijat mittasivat vastasyntyneiden vauvojen aivosähkökäyrää (EEG:tä) samalla, kun vauvoille esitettiin sarja toistuvia keksittyjä sanoja.

Tutkimuksessa löytyi tilastollisesti merkittävä yhteys siitä, miten voimakkaita aivovasteita lapsilta mitattiin vastasyntyneinä ja miten pitkiä puhunnoksia he tuottivat 2-vuotiaina. Voimakkaampia aivovasteita äänisarjan sanoista tuottaneet vastasyntyneet puhuivat 2-vuotiaina enemmän kuin lapset, joiden aivovaste sanoille oli heikompi vastasyntyneenä.

Tällä tutkimusmenetelmällä olisi siis mahdollista havaita lapsilta riski kielellisen kehityksen vaikeuksiin jo hyvin varhaisessa vaiheessa, jolloin niitä päästäisiin myös hoitamaan entistä varhemmin. Pääsääntöisesti kielellisiin häiriöihin voidaan puuttua sitä paremmin, mitä aiemmin ne todetaan.

Jo kohdussa oppii

Tutkimuksessa 75 vastasyntynyttä kuuli 12 minuutin ajan äänisarjaa, joka koostui kahdesta satunnaisesti toistuvasta keksitystä sanasta. Tämän jälkeen äänisarjaa muutettiin ja aivosähkökäyrällä mitattiin, olivatko vauvat oppineet sanat.

”Aiempien tutkimuksien mukaan jo sikiö oppii puheesta jotakin kohdussa. Siksi käytimme keksittyjä sanoja. Ne olivat kaikille vauvoille yhtä vieraita”, sanoo Sari Ylinen, Tampereen yliopiston logopedian tenure track -professori.

Tutkimustulosten perusteella vastasyntyneet oppivat ja muistivat kaksitavuisia sanoja niin, että vauvan aivot ennakoivat sanojen alun perusteella, mikä toisen tavun pitäisi olla. Mitä voimakkaampi aivovaste saatiin, sitä parempi oppimisen synnyttämä muistijälki oli. Samoilta vauvoilta mitattiin uudelleen aivosähkökäyrä 1-vuotiaina ja heidän kielenkehitystään seurattiin 2-vuotiaina.

Kuka?

Sari Ylinen

Logopedian tenure track -professori Tampereen yliopistossa. Logopedia on tieteenala, joka tutkii ihmisääntä, puhetta, kieltä ja vuorovaikutusta sekä näiden häiriötiloja ja kuntoutusta. Tenure track -professori tarkoittaa professorin polulla olevaa tutkijaa.

Johtaa Oppiva vauva -tutkimushanketta, jonka ”More efficient formation of longer-term representations for word forms at birth can be linked to better language skills at 2 years” -osatutkimus julkaistiin kesäkuussa Developmental Cognitive Neuroscience -lehdessä.

Julkaisussa olivat mukana myös Emma Suppanen, István Winkler ja Teija Kujala.

Sylikkäin lukeminen

Mitä vanhemmat sitten voivat tehdä, jos havaitsevat lapsella viivettä kielen kehityksessä?

”Asia kannattaa ottaa puheeksi neuvolassa. Esimerkiksi sylikkäin lukemisessa on hyvät mahdollisuudet kielen oppimiseen”, Ylinen sanoo.

Sylikkäin lukemisessa merkittävää on Ylisen mukaan se, että sekä vanhemman että lapsen huomio kiinnittyy samaan asiaan, vaikkapa lukupuheena ja kuvina etenevään tarinaan lastenkirjassa. Sama pätee myös vanhemman ja lapsen yhdessä leikkimiseen.

Vanhemman ja lapsen huomion keskittyminen samaan asiaan, eli jaettu tarkkaavuus, on tärkeää etenkin niille lapsille, jotka eivät omaksu sanoja puhevirrasta kovin helposti. Yhteinen huomio samassa asiassa tehostaa oppimista, koska se auttaa päättelemään sanojen merkityksiä

Koneoppimista ja pelejä

Nyt Ylinen hakee rahoitusta jatkotutkimukselle. ”Haluan seuraavaksi tutkia sellaisia lapsia tai vauvoja, joilla on sukuriski kielenkehityksen häiriöön.”

Logopedia on vielä verrattain pieni tieteenala Tampereen yliopistossa, mutta siinä tehdään parhaillaan kiinnostavaa monitieteistä tutkimusta. Tampereella tutkitaan muun muassa puhetta parkinsonin ja alzheimerin taudissa. ”Hyödynnämme tekoälyä ja yritämme koneoppimisen avulla tunnistaa puheesta piirteitä, jotka viittaavat parkinsonin ja alzheimerin tautiin.”

Tältä pohjalta olisi ehkä mahdollista seurata tautien etenemistä potilailla automaattisesti, mikä tehostaisi oireisiin vaikuttavaa hoitoa.

Ylinen johti Helsingin yliopistossa myös digitaalista kielenoppimispeliä kehittänyttä tutkimusryhmää. Say it again, kid -pelissä on mukana myös Aalto-yliopistossa kehitetty puheentunnistusalgoritmi, joka arvioi lasten puhetta ja antaa siitä palautetta.

”Norjassa on juuri alkamassa yhteisen TEFLON-hankkeemme tutkimus, jossa peliä kokeillaan maahanmuuttajien kielenopiskelussa, ja paraikaa Tampereella kehitämme pelistä versiota ukrainalaisten maahanmuuttajalasten avuksi.”

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut