Tamperelaistutkija löysi tärkeitä merkkiaineita, joiden avulla lasten leukemia­hoidoista voidaan saada entistä parempia

Lasten leukemioita pystytään hoitamaan jo hyvin, mutta taudin uusiutuminen aiheuttaa edelleen sairastavuutta ja kuolleisuutta. Mitä tarkemmin tauti pystytään luokittelemaan, sitä paremmin hoitoja osataan kohdentaa ja sitä vähemmän esiintyy sivuvaikutuksia.

Artturi Mäkinen työskentelee patologina Fimlab laboratoriot oy:ssä. Työssään hän tekee tautidiagnostiikkaa solu- ja kudosnäytteistä.

29.7. 5:30

Aamulehti

Tampereella tehdyssä tutkimuksessa on tunnistettu kolme mielenkiintoista merkkiainetta, joiden avulla lasten leukemiahoitoja voidaan tulevaisuudessa mahdollisesti kohdentaa entistä tarkemmin. Näin ainakin osasta raskaista ja pitkäkestoisista lasten leukemiahoidoista saataisiin kevyempiä. Samalla vähenisivät hoitojen haittavaikutukset.

”Jos opimme ennusteellisen merkkiaineen avulla tunnistamaan potilaita, jotka reagoivat kevyempään hoitoon, potilaita voitaisiin ohjata sellaiseen jo taudin toteamisvaiheessa”, patologi Artturi Mäkinen sanoo.

Mäkinen kertoo uusista tutkimustuloksista tuoreessa väitöskirjassaan.

Kuka?

Artturi Mäkinen

Työ: Patologi Fimlab laboratoriot oy:ssä

Kotipaikka: Syntyperäinen tamperelainen

Ikä: 35 vuotta

Opinnot: Valmistui Lääketieteen lisensiaatiksi Tampereen yliopistosta 2011 ja patologian erikoislääkäriksi 2016.

Tutkimus: Työsti väitöskirjansa Olli Lohen johtamassa Tampereen yliopiston Hemores-tutkimusryhmässä. Aiheena on B-soluisen akuutin lymfoblastileukemian uudet biomarkkerit. Väitöskirja tarkastetaan julkisesti 19.8.2022.

Raskaita hoitoja

Lapsille ja nuorille annettavat leukemiahoidot kestävät yli kaksi vuotta. Hoidot etenevät porrastetusti ja niissä käytetään erilaisia lääkeyhdistelmiä. Hoidot ovat varsinkin alkuvaiheessa hyvin raskaita.

”Jos merkkiaineiden avulla voitaisiin tunnistaa potilaita, jotka pärjäisivät kevyemmillä hoidoilla, hoitojen porrastusta saataisiin tarkemmaksi. Se voisi vähentää ylihoitoa osalla potilaista.”

Mäkisen mielestä kansainvälisestikin tunnustettu tavoite on, että leukemiahoidoista jäisi mahdollisimman vähän välittömiä tai pidemmällä aikavälillä ilmeneviä haittavaikutuksia. Haittavaikutuksia pyritään välttämään kaikin tavoin, ja tutkimuksen keinoin hoitoja pyritään kehittämään turvallisempaan suuntaan.

Nykyisiin leukemian hoitomuotoihin liittyy monenlaisia sivuvaikutuksia. Jos leukemioita pystyttäisiin luokittelemaan merkkiaineiden avulla tarkemmin potilaiden riskien hahmottamiseksi jo taudin toteamisvaiheessa, sivuvaikutukset voisivat kevyemmän hoito-ohjelman myötä jäädä vähäisemmiksi.

Helppoa leukemioiden luokitteleminen ei kuitenkaan ole: esimerkiksi pelkästään B-ALL-leukemiassa erilaisia alaryhmiä on yli 20.

Syöpä

Leukemiat

Alle 18-vuotiaiden suomalaisten lasten ja nuorten keskuudessa havaitaan noin 220 uutta syöpää vuodessa. Niistä 50-60 on verisyöpiä eli leukemioita.

Leukemioista suurin osa, 85 prosenttia, ovat akuutteja lymfaattisia leukemioita (ALL), joko B-soluisia (B-ALL) tai T-soluisia (T-ALL). Leukemioilla on monia eri alatyyppejä.

Vielä 50-luvulla juuri kukaan ei parantunut ALL-leukemiasta. Nyt sairastuneista parantuu noin 90 prosenttia. T-ALL leukemian ennuste on jonkin verran huonompi kuin B-soluleukemian.

Uusiutuneessa leukemiassa ennuste on merkittävästi huonompi, varsinkin jos kyseessä on uusiutunut T-soluleukemia. T-soluleukemioista uusiutuu noin 20 prosenttia. Uusijoista noin joka kolmas paranee. Uusiutuneista B-ALL-leukemioista paranee yli puolet.

Yleisin lasten syöpä

Leukemia eli verisyöpä on lasten yleisin syöpä. Se kattaa kolmasosan kaikista lasten pahanlaatuisista kasvaimista. Leukemiassa luuytimen valkosolujen esiasteet muuttuvat perimäaineksen vaurioiden seurauksena pahanlaatuisiksi.

Yleisin lapsilla esiintyvä syöpä on B-soluinen akuutti lymfoblastileukemia eli B-ALL. Sen ennuste on viime vuosikymmenten aikana parantunut merkittävästi. Taudin viiden vuoden elossaoloajan ennuste on yli 90 prosenttia.

Uusiutuessaan tauti on edelleen haastava hoidettava.

”Osaan uusiutuneista taudeista kehittyy lääkeresistenssiä. Sairaus voi silloin olla parantumaton intensiivisemmistä hoidoista huolimatta”, Mäkinen sanoo.

”Sitä tutkitaan paljon, miten uusiutunutta tautia voitaisiin hoitaa tehokkaammin.”

Kolme säätelytekijää

Väitöstutkimuksessaan Mäkinen keskittyi B-ALL-leukemiaan. Hän etsi taudin toteamishetkellä otetuista luuydinnäytteistä poikkeavasti ilmentyviä geenejä ja proteiineja, jotka oli tunnistettu veritautien geenien Hemap-ilmentymiskartastosta.

Löydöksiä verrattiin potilaiden taudin ominaisuuksiin ja käyttäytymiseen. Tuloksia peilattiin kansainvälisiin vertailuaineistoihin.

Tutkimuksessa keskityttiin kolmeen solujen säätelytekijään: BCL6, SOX11 ja IGF2BP3. Sen lisäksi, että ne liittyvät moniin leukemiasoluissa tapahtuviin ilmiöihin, niillä on myös yhteys suotuisaan tautiennusteeseen.

SOX11:llä ja BCL6:lla on perimässä eli dna:ssa useita kohteita, joita ne säätelevät. IGF2BP3 liittyy vahvasti muun muassa leukemiasolujen jakautumisnopeuteen.

Jatkotutkimusta tarvitaan

Työssä havaittujen ennusteellisten tekijöiden saaminen kliiniseen käyttöön edellyttäisi, että niitä päästäisiin arvioimaan nykyisissä hoito-ohjelmissa mittaamalla merkkiaineita potilaiden luuydinnäytteistä ja vertaamalla taudin käyttäytymistä suhteessa käytössä oleviin luokituksiin.

"Se kestäisi vuosia”, Mäkinen sanoo. ”Hoidot kestävät pitkään ja tarvitaan aikaa, jotta saadaan koottua tilastollisesti merkittävä otos. Myös seuranta-ajan on oltava riittävän pitkä, jotta nähdään uusiutuvatko taudit tai liittyykö merkkiaineisiin jotain muita haasteita.”

Tällaisen tutkimuksen tekeminen edellyttää eri tutkimusryhmien yhteistyötä ja kansainvälisiä yhteistyöprojekteja. Mäkinen uskoo, että löydösten varmistaminen nykyisissä hoitoprotokollissa olisi toteutettavissa. ”Työlästä se olisi, mutta mahdollista”, hän sanoo.

Lasten leukemiahoitojen kehittäminen on Mäkisen mielestä tärkeätä. ”Totta kai tavoite on, että tähän tautiin ei menehtyisi potilaita ja että haittavaikutuksia pyritään saamaan alas, jotta elämä taudin sairastamisen jälkeen olisi mahdollisimman normaalia.”

Lue lisää: Leukemian hoitoon uusi tehokas lääkeyhdistelmä – Merkittävä löytö Tampereella saattaa pelastaa monen lapsen hengen

Lue lisää: Tamperelaisfirma kehittää täysin ainutlaatuista tuotetta: Näin toimii älyneula, joka kiinnostaa nyt maailmalla

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut