Linnunradan keskustan mustasta aukosta on julkaistu ensimmäinen kuva

Kansainvälinen tutkimusryhmä julkaisi ensimmäisen kuvan oman galaksimme keskustan mustasta aukosta.

Ensimmäinen kuva Linnunradan mustasta aukosta koostettiin usean radioteleskoopin havainnoista.

12.5. 17:01

Mustalla aukolla on nimikin, Sagittarius A*, ja se on kiehtonut tähtitieteen tutkijoita vuosikymmeniä.

Linnunradan keskustan mustan aukon massa vastaa noin neljää miljoonaa Aurinkoa. Se on havaittu tähän asti lähinnä sitä kiertävien näkyvien tähtien avulla. Linnunradan keskusta on noin 27 000 valovuoden päässä.

Mustan aukon kuvan koosti Event Horizon Telescope -hanke, jossa on satoja tutkijoita eri puolilta maailmaa. Tutkimusohjelma käyttää useita radioteleskooppeja, jotka toimivat yhdessä kuin valtava teleskooppi.

Tutkijat työstivät tietokoneilla perusteellisesti kuvaa tästä supermassiivisesta mustasta aukosta, kuten professori Heino Falcke vihjasi talvella Helsingin Sanomille. Falcke on yksi EHT:n käynnistäjistä.

”Se näyttää hämmästyttävän samanlaiselta kuin kuva galaksin M87 mustasta aukosta, vaikka Sagittarius A* on kooltaan ja massaltaan siitä vain tuhannesosa”, sanoo vanhempi tutkija Tuomas Savolainen Aalto-yliopistosta. Hän oli mukana EHT:n kuvantamisrtyhmässä.

”Sen rakenne on hyvin samankaltainen, ja näkyvän säteilyn renkaan koko täsmää suhteellisuusteoriaan ennustukseen”, Savolainen jatkaa.

Mullistavaksi sanotun kuvan tekemiseen osallistuivat Aalto-yliopiston, Turun yliopiston sekä Suomen ESO-keskuksen tutkijat. Euroopan eteläinen observatorio oli hankkeessa mukana ja järjestämässä tiedotustilaisuutta.

Tämä musta aukko on massiivinen ja vastaa neljää miljoonaa Aurinkoa. Kuvassa näkyy säteily, joka kiertää mustan aukon ”varjoa” eli tapahtumahorisonttia.

Sama kansainvälinen ryhmä koosti kuvan Savolaisen mainitsemasta galaksin M87 keskustan jättimäisestä mustasta aukosta. Kohde valittiin silloin muun muassa kokonsa takia, koska se voitiin kuvata nykytekniikalla.

Sama tekniikka onnistui Sagittarius A*:n kuvauksessakin. Aukkoa M87 seurattiin seitsemällä radioteleskoopilla, Sagittarius A*:ta jo kahdeksalla.

EHT havainnoi Sagittarius A*:ta tiedotteen mukaan useana yönä keräten tietoa monta tuntia. Se toimi tavallaan kuin pitkä valotus tavallisella näkyvän valon kameralla. Mutta mustan aukon kuva piti koostaa yhdistelemällä ja analysoimalla tietoja supertietokoneilla, eli siinä mielessä sei ole tavallinen kertalaukaus.

Kuvissa näkyy oikeastaan tapahtumahorisonttia kiertävä säteily. Tapahtumahorisontti on mustaa aukkoa ympäröivä alue, josta valokaan ei pääse karkuun.

”M87:ään putoaa aktiivisesti materiaalia, mutta oma aukkomme on siihen verrattuna hyvin hiljaisessa ympäristössä. Silti jonkin verran kaasuja siellä on, ja näemme mustan aukon sen takia”, Savolainen sanoo.

Ensimmäinen kuva galaksin M87 mustasta aukosta koostettiin samalla tavalla kuin Sagittarius A*n kuva. Tämä aukko on valtava, sillä koko Linnunrata mahtuisi pyöreän ”varjon” keskelle.

Linnunradan keskustan mustan aukon kuvaaminen on vaikeampaa kuin jo kuvatun M87:n jättiläisen.

Yksi syy on se, että Sagittarius A* on muuttuvampi. Säteilevä plasma kiertää M87:n valtavan aukon kahdessatoista päivässä, joten sitä ehtii myös seurata useita päiviä. Sagittarius A*n plasma kiertää pikemminkin useissa minuuteissa.

Sagittarius A*:n tutkimus toi jo fysiikan Nobelin palkinnon kahdelle tutkijalle vuonna 2020.

Tähtitieteilijät Reinhard Genzel ja Andrea Ghez todistivat kumpikin ryhmineen, että Linnunradan keskustassa on supermassiivinen kohde, siis valtava musta aukko.

Tähti S2 kiertää keltaisella piirretyllä radalla Linnunradan keskustan mustaa aukkoa (merkitty tähdellä). Rata on hyvin soikea. Keskustan ympärillä on muitakin tähtiä.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut