Neandertalinihmisten naiset saattoivat liikkua yhteisöstä toiseen miehiä enemmän - Tiede ja teknologia - Aamulehti

Tuore aineisto paljastaa uutta tietoa lähisukulaisistamme: Neandertalin­ihmisten naiset saattoivat liikkua yhteisöstä toiseen miehiä enemmän – mahdollisia selityksiä kolme

Uudet löydöt näyttävät, että lähi­sukulaisemme tila oli huolestuttava jo 10 000 vuotta ennen lajin lopullista hiipumista.

Tuore tutkimus viittaa siihen, että neandertalinihmisten yhteisöissä naiset liikkuivat enemmän ryhmästä toiseen. Taiteilijan näkemys.

29.6.2021 17:04

Uusi geneettinen aineisto lähes 50 000 vuoden takaa paljastaa uusia piirteitä lähi­sukulaisistamme, suku­puuttoon kuolleista neandertalin­ihmisistä.

Tuoreen tutkimuksen mukaan neandertalin­ihmisten miehet pysyivät aikuisina heimojensa mukana, kuten yleensä myös nykyihmiset toimivat.

Tai ainakin näin oli asianlaita tutkittujen neandertalinihmisten yhteisössä.

– On todella huomionarvoista, että he pystyivät tutkimaan seitsemän miehen jäänteitä samasta paikasta, sanoo paleogeenitutkija Cosimo Posth Tübingenin yliopistosta Saksasta.

– Se antaa ainakin tämän luolan ryhmän suhteen aihetta olettaa, että he elivät pienissä lähi­sukulais­miesten ryhmissä.

Tutkijat analysoivat kahdentoista lähisukulaisen genomit neandertalin­ihmisten jäänteistä, jotka löytyivät Keski-Aasiasta Altai-vuorilta luolasta.

He löysivät 12 neandertalin­ihmisen perimästä kahta eri mitokondrio-dna:ta, joka alkaa eriytyä muutamassa suku­polvessa. Tästä tutkijat saattoivat päätellä, että nyt löytyneet neandertalin­ihmiset elivät saman vuosi­sadan aikana.

Mukana jäänteissä olivat myös ensimmäiset samaan aikaan löydetyt isä ja tytär. Sukulaisuus kahden henkilön välillä paljastui tutkimalla isän luu­materiaalia ja tyttärestä jäänyttä hammasta.

Denisova-luolien sisäänkäynti Altai-vuorilla Siperiassa. Svante Pääbon tutkimusryhmän tutkimuksia tehtiin Tšagyrskoi- ja Okladnikov-luolien alueella, jotka ovat 50 ja 130 kilometrin päässä Denisova-luolasta.

Tusina uusia neandertalin­ihmisen genomeita on huomattava lisäys aiemmin tutkittuihin jäänteisiin. Ennen Altai-vuorten löytöä on selvitetty vain 19 neandertalin­ihmisen perimät, jotka ovat olleet pääosin neandertalilais­naisten.

Genomit ovat myös laajalta aikajaksolta, sillä varhaisin tutkittu genomi on yli 400 000 vuotta vanha ja nyt tuorein on 50 000 vuotta sitten kuolleelta henkilöltä.

Neandertalinihmiset kuolivat nykyarvioiden mukaan suku­puuttoon noin 40 000 vuotta sitten.

Nyt tehdyt löydöt näyttävät, että lähi­sukulaisemme tila oli huolestuttava jo 10 000 vuotta ennen lajin lopullista hiipumista.

Seitsemän miehen jäänteet ovat siinä määrin saman­kaltaisia, että heidän voi olettaa kuuluneen vain muutamien satojen miesten joukkoon, joka siitti kaikki lapset.

Määrä vertautuu nyt hyvin sukulaistemme vuori­gorillojen uhanalaisiin populaatioihin.

– Jos näitä lukuja vertaisi siihen, miten ajattelemme lajien elinvoimaisuutta nykyään, niin he olisivat olleet uhanalainen laji, sanoo tutkimuksen tekijä Laurits Skov Science-tiedelehdessä.

Kolme mahdollista selitystä

Tutkitun joukon naisten perimän aines ja miesten äidiltä perimä dna-materiaali olivat paljon moni­muotoisemmat kuin miesten y-kromosomin ja muiden dna-jäänteiden.

Tämän voi selittää kolme seikkaa. Yksi on se, että Altai-vuorten joukkio saattoi olla alun perin nais­valtainen.

Toinen selitys on se, että miehet syystä tai toisesta osallistuivat vähemmän suvun­jatkamiseen.

Kolmas selitys on, että naiset vain saattoivat liikkua enemmän eri yhteisöjen välillä.

Useimmat nykyihmisen heimot ovat olleet mies­keskeisiä. Naiset ovat liikkuneet heimojen välillä.

Skov pitää epätodennäköisenä, että alun perin nykyisen Euroopan alueelta muuttaneessa neandertalin­ihmisten ryhmässä olisi ollut enemmän naisia kuin miehiä.

Siksi hän pitää kolmatta vaihtoehtoa kaikista todennäköisimpänä. Naiset liikkuivat yhteisöstä toiseen.

Skov uskoo, että neandertalinihmiset elivät pääosin heimoissa, joissa lisääntyvien aikuisten määrä vaihteli kolmesta­kymmenestä runsaaseen sataan.

Neandertalinihmisiä. Kuvat on muodostettu Keski-Ranskan alueella asuneiden neandertalinihmisten fossiilien pohjalta.

Sukulaiset muuttivat yhdessä

Löydökset tehtiin hyvin läheltä kuuluisia Denisova-luolia, josta on aiemmin löytynyt toisen homo sapiensin serkun, denisovan­ihmisen jäännöksiä.

Tutkimuksia tehtiin Tšagyrskoi- ja Okladnikov-luolien alueella, jotka ovat 50 ja 130 kilometrin päässä Denisova-luolasta. Luolat sijaitsevat Etelä-Siperiassa Venäjällä.

Alueelta on löytynyt myös aiemmin neandertalin­ihmisten jälkiä, ja varhaisimmat merkit ovat 270 000 vuotta vanhoja.

Geenitutkimus myös paljasti, että Altai-vuorten neandertalinihmiset ovat läheisempää sukua Espanjasta löytyneille jäännöksille kuin aikaisemmin alueelta löytyneille yksilöille. Se viittaa ryhmän olleen myöhäisempiä muuttajia.

Miesten dna:sta löytyi myös pitkiä identtisiä pätkiä. Ne ovat merkkejä siitä, että miehillä oli yhteinen ja heille varsin tuore esi­vanhempi. Tästä edelleen saattoi päätellä, että sukulaiset muuttivat Euroopan suunnilta yhdessä.

Tutkimukseen osallistuivat Max Planck -instituutista laskennallisen biologian tutkija Benjamin Peters ja maailman­kuulu paleo­geneetikko Svante Pääbo, joka ensimmäisenä tutkimus­ryhmineen selvitti neandertalin­ihmisen perimän.

Pääbo ryhmineen totesi ensimmäisenä, että neandertalin­ihmiset ja nyky­ihminen lisääntyivät keskenään, ja että euraasialaisilla ihmisillä on geeni­perimää neandertalin­ihmisiltä.

Viime vuonna Pääbon ryhmä selvitti, että nykyihminen on perinyt neandertalilaisilta esi­vanhemmiltamme muun muassa geeni­muodon, joka tekee sitä kantavista ihmisistä herkempiä kivulle.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut