Sotahistoria: Vuoden tieteentekijä 2018 on Jussi Jalonen Tampereelta - Tiede ja teknologia - Aamulehti

Vuoden tieteentekijä Jussi Jalonen Tampereelta on huolissaan yliopistojen ja ammattioppilaitosten tulevaisuudesta: "Tämä on iso kohtalonkysymys koko suomalaisen yhteiskunnan kannalta"

Suurimman osan tutkimuksistaan ja tietokirjoistaan Jussi Jalonen on tehnyt apurahojen turvin.

20.10.2018 6:00 | Päivitetty 20.10.2018 8:11

Tämän päivän poliittisessa keskustelussa käytetään hyvin usein historiaan viittaavia kielikuvia ja historiaa siteerataan erilaisten näkemysten tueksi. Tätä ei aina tehdä oikein eikä hyvässä hengessä.

–On tärkeätä tietää ja tuntea historiaa, jotta osaa suhtautua kriittisesti siihen, millä tavalla historiaa julkisuudessa käytetään. Historian kautta avautuu ymmärrys kulttuuriin, politiikkaan, yhteiskuntarakenteisiin, aatteisiin, ihmisten identiteettiin ja tunteisiin.

Siis kaikkeen, mitä olemme.

Tätä mieltä on perjantaina Helsingissä Vuoden tieteentekijänä palkittu filosofian tohtori, tamperelainen historiantutkija ja tietokirjailija Jussi Jalonen.

Jalosen palkintoperusteissa sanotaan, että hän on aktiivinen yhteiskunnallinen keskustelija.

Jalosen mukaan historiantutkijalla on hyvät lähtökohdat osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun, sillä historiantutkijalla on hyvä ymmärrys siitä, minkälaisia ovat erilaisten ilmiöiden ja tapahtumien taustalla olevat syy- ja seuraussuhteet.

–Siksi historiantutkijalla on myös aika hyvä käsitys siitä dynamiikasta, joka nykyisyydessä vallitsee. Tuon ymmärryksen avulla hän pystyy muodostamaan käsityksen niistä erilaisista vaihtoehdoista ja mahdollisuuksista, joita eteemme koko ajan avautuu.

Jalonen muistuttaa, että esimerkiksi Yhdysvalloissa monet aktiivisimmista yhteiskuntakriittisistä keskustelijoista presidentti Donald Trumpin valtakaudella ovat olleet historiantutkijoita, kuten Timothy Snyder, Christopher Browning ja John Meacham.

Huoli yliopistoista

Jalosen mielestä Suomi on nyt tienhaarassa, sillä maan sivistyspolitiikka on huonolla tolalla.

Erityinen huoli Jalosella on yliopistojen asemasta.

–Kyse ei ole yksinomaan yliopistoihin kohdistuneista taloudellisista leikkauksista, vaan myös rakenteellisista ratkaisuista, joita on tehty, Jalonen sanoo.

Esimerkiksi Jalonen nostaa sen, kuinka Tampereella vuoden vaihteessa aloittava uusi Tampereen yliopisto on rakennettu. Säätiöyliopistomalli on Jalosen mielestä rakennettu Teknologiateollisuuden johdolla. Teknologiateollisuus ry on yksi korkeakoulusäätiön perustajista.

Jalosen mielestä sivistysyliopiston perustana pitää olla yliopistoyhteisön itsehallinto ja yhteisön oma näkemys omasta tulevaisuudestaan.

–Nyt nämä arvot ovat jääneet altavastaajaksi valtion ja elinkeinoelämän vaatimusten ristipaineessa, Jalonen sanoo.

Jalonen korostaa, että hän ei halua rakentaa vastakkainasettelua.

–Ei yliopisto koskaan mikään erillinen saareke ole halunnut olla. Kaikki vuorovaikutus ja yhteistyö on aina tervetullutta. Toiveeni on, että todellinen vastavuoroisuus toteutuisi. Sehän ei voi toteutua tilanteessa, jossa yliopiston oma itsenäisyys, asiantuntemus ja näkemys sen omasta tulevaisuudesta alistetaan ulkopuolelta.

Jalonen ei myöskään puhu pelkästään yliopistoista. Myös ammattikorkeakoulut ja ammattiopistot ovat kokeneet kovia.

–Nämä ovat asioita, jotka liittyvät hyvin voimakkaasti tulevaisuuteen ja koskettavat isoa osaa suomalaisista. Ylipäätään kaikkea koulutusta, mitä Suomessa on.

Ilahtunut Jalonen on siitä, että sivistyspolitiikka on ollut julkisuudessa näkyvästi esillä.

–Se kertoo siitä, että on ymmärretty tämän olevan iso kohtalonkysymys suomalaisen yhteiskunnan kannalta.

Mitä kirjoitetaan 2100?

Mitä historioitsijat kirjoittavat tämän päivän Suomesta ja maailmasta vuonna 2100?

Jalonen veikkaa, että esille nousevat ainakin tänään Suomessa vallitseva poliittinen radikalismi ja yleinen ilmapiiri sekä huoli suurista globaaleista asioista, kuten ilmastonmuutoksesta.

–Maailmalla kansanvaltaisen järjestelmän ja talouselämän kriisi on jatkunut jo kymmenen vuotta. Luulen, että myös se pannaan merkille, kun 2000-luvun kahta ensimmäistä vuosikymmentä tulevassa historiankirjoituksessa kuvataan.

Jussi Jalonen

Jussi Jalonen on filosofian tohtori ja tamperelainen historiantutkija. Jalonen on tehnyt lähes koko uransa apurahatutkijana Tampereen yliopistossa. Jalosen ominta alaa on sotahistorian tutkimus.

Jalonen vastaanotti perjantaina Helsingissä Vuoden tieteentekijän palkinnon. Palkinnon myönsi Tieteentekijöiden liitto.

Jalonen on myös tietokirjailija. Hän on kirjoittanut neljä tietokirjaa.

Vapaaehtoiset käsittelee 1800- ja 1900-luvulla ulkomailla sotineita suomalaisia eli vierastaistelijailmiötä.

Viimeisin kirja Summan tarina on Talvisodan ratkaisutaistelua käsittelevä kokemushistoriallinen teos.

Vuoden tiedeteoksi Tieteentekijöiden liitto nosti yliopistolaisten lakon alkuvuodesta 2018. Jalonen toimi tuolloin Tampereen yliopiston lakkopäällikkönä. Helsingin yliopiston henkilöstö oli päivän lakossa 28.2. Tampereen yliopistossa lakkoon ei ehditty ryhtyä ennen kuin sopu löytyi.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Lue myös: