Tampereen yliopiston bioetiikan tutkijan Heikki Saxénin mielestä uusien geenimuokkausmenetelmien parissa edetään nyt niin häkellyttävän nopeasti, että olisi syytä painaa jarrua ja edetä rauhallisemmin.
–Erilaisia menetelmiä sekä ihmisten että eläinten geenien, solujen ja alkioiden muuttamiseksi on ilmaantunut viime vuosina todella paljon ja koko kenttä etenee nyt hirvittävällä vauhdilla. Tämän kaiken pitäisi olla hälytysmerkki siitä, että nyt mennään jo liian lujaa.
Saxén korostaa, että hän ei vastusta geenitutkimusta. On hyvä, että tutkitaan.
Saxén perää kuitenkin enemmän yhteiskunnallista keskustelua geenimuokkauksen hyvistä ja huonoista puolista, riskeistä ja vaaroista.
–Tällaisen järjestäminen on toki hyvin haastavaa, mutta onko sellaista edes yritetty? Mielestäni ei. Ja se häiritsee minua.
Saxénin mielestä geenien muokkaukseen kohdistuvaa tutkimusta tehdään liian paljon tieteilijöiden, mutta liian vähän yhteiskunnan ehdoilla.
Tampereen yliopiston bioeetikko Heikki Saxén haluaisi, että geenimuokkauksen hyödyistä ja riskeistä käytäisiin laajempaa yhteiskunnallista keskustelua.
Korjattiin sydänsairautta aiheuttava geeni
Heikki Saxén väittelee bioetiikasta lokakuussa. Hän on myös 2015 toimintansa aloittaneen Bioetiikan instituutin perustaja ja hallituksen puheenjohtaja. Lokakuussa 2016 Saxén palkittiin bioetiikan edistämisestä Suomessa.
Saxén kommentoi Aamulehdelle Nature-lehdessä keskiviikkona julkaistua tutkimusta.
Tutkimuksessa muokattiin ensimmäisen kerran Yhdysvalloissa ihmisalkion geenejä uudella CrisprCas9-menetelmällä.
Crispr-geenisaksilla tehdyssä kokeessa korjattiin ihmisalkion geenistä muunnos, joka aiheuttaa hypertrofisen kardiomyopatian eli sydänlihassairauden.
Muutos on periytyvä eli korjattu geeni siirtyy myös tuleville sukupolville.
Vain muutama vuosi sitten keksitty Crispr on helppo, nopea ja halpa tapa muokata geenejä. Crispr hyödyntää entsyymiä, joka leikkaa saksien lailla perimän dna-nauhaa hyvin tarkkaan halutusta paikasta.
Tuhannet ryhmät kaikkialla maailmassa tutkivat uutta menetelmää. Sen on sanottu olevan suurin vallankumous lääketieteessä sitten penisilliinin.
Vain muutamassa vuodessa mikrobikokeista on edetty kokeisiin ihmisalkioilla.
Crispr-leikkuria ei ole kuitenkaan vielä tutkittu riittävästi, jotta sen voidaan sanoa olevan luotettava. Selvitettäviä epävarmuuksia on vielä monia.
Tästä ovat muistuttaneet myös menetelmän keskeisiin kehittäjiin kuuluvat Jennifer Doudna ja Feng Zhang.
Liikaa vain tutkijoiden käsissä
Iturataan eli sukusoluihin ja sitä kautta tuleville sukupolville perityviin ominaisuuksiin puuttuminen ei ole Saxénin mieleen. Sen verran kova juttu syntymättömien lasten geenimuokkaaminen on.
Saxénin mukaan hänen ja monen muun peräämää julkista keskustelua ei ole edes Yhdysvalloissa uusista geenimuokkausmenetelmistä käyty, vaikka sellaista perätään helmikuussa USA:ssa julkaistussa laajassa geenimuokkausraportissa.
–Toki viimeisimmän kokeen tehneellä tutkimusryhmällä on ollut eettisen toimikunnan lupa tehdä työnsä ja he viittaavat myös tuohon raporttiin, mutta mitään kunnon keskustelua asiasta ei ole käyty.
–Se, että tieteilijät käytännössä päättävät, mitä he haluavat tehdä, ei tarkoita sitä, että se olisi laajemmin yhteiskunnan hyväksymä linja.
Sairauksista ominaisuuksien parantamiseen
Laajaa yhteiskunnallista keskustelua geenimuokkauksesta tarvitaan Saxénin mielestä muun muassa siksi, että kun periytyviä ominaisuuksia geenimuokataan, esiin nousee väistämättä vielä syntymättömien lasten ominaisuuksien parantaminen ja jopa rodunjalostus.
–Tämä voi johtaa siihen, että sairaat ja erilaiset ihmiset aletaan nähdä sellaisena, että heistä pitäisi päästä eroon tai heistä pitäisi muokata poikkeavuudet ja sairaudet pois. Kyllä tämä on aivan todellinen ja iso huolenaihe.
Esille nousevat myös kysymykset ihmisten eriarvoisuudesta eli siitä, kenelle kehitettäviä geenihoitoja annetaan.
Keskiviikkona julkaistua tutkimusta mukana tekemässä ollut yhdysvaltalaistutkija Shoukhrat Mitalipov sanoi Lontoosta käsin järjestetyssä puhelinkonferenssissa, että eivät tutkijat kokeessa parantaneet ihmisalkion ominaisuuksia. He vain korjasivat alkion perimässä olevan virheen.
Saxénin mukaan geenitutkimukset esitetään usein sairauksien parantamisen näkökulmasta. Mutta sairauksien torjumisen lisäksi on monia ominaisuuksia, joita voidaan kehittää suhteellisen yksinkertaisella geenien korjailulla.
–Ei näin suuri päätöksiä voi jättää pelkästään tutkijoiden tai yksilöiden harteille. Nämä ovat kaikkien yhteisiä päätöksiä. Yhteiskunnan on päätettävä, mikä on hyväksyttävää geenimuokkausta, sillä se vaikuttaa yhteiskuntaamme, tulevaisuuteemme ja kulttuuriimme.
Pelottava näkymä tulevaisuuteen
Kun Saxén vietti joku aika sitten lähes vuoden Yhdysvalloissa, hän pääsi seuraamaan biotekniikan ja geenimuokkauksen kehitystä läheltä.
Hänen mukaansa Yhdysvalloissa se kuuluisa kalteva pinta on todella olemassa.
–Jos jollakin klinikalla voidaan parantaa ihmisen ominaisuuksia, siitä ei ole enää pitkä matka siihen, että ihmistä aletaan oikeasti muokkaamaan monella tavalla. Kun rahaa on pelissä paljon, myös paineet muokkaamiseen ovat kovat.
–Kun pohtii sitä, mitä kaikkea tämä merkitsee meidän maailmallemme, on se aika pelottava tulevaisuudennäkymä.
