Näin ehkäiset allergioita – erikoislääkärin 5 vinkkiä

Aamulehti

Tällä viikolla vietetään vuosittaista Allergiaviikkoa. Siitepölykausikin on taas käynnistynyt lepän kukkimisella. Kysyimme allergologian emeritusprofessori Tari Haahtelalta, miten allergioiden syntymistä voisi itse ehkäistä.

”Allergiassa ihmisen immuunivaste hätäilee ja reagoi liian voimakkaasti suhteessa siihen, mikä sitä altistaa”, Haahtela sanoo. ”Immuunijärjestelmä saattaa lukea vaikkapa, että siitepöly on vaarallinen virus ja ryhtyy torjumaan sitä. Monet allergiat kertovat, että reagoimme ympäröivään luontoon epätarkoituksenmukaisesti.”

Tari Haahtela on tutkinut ryhmänsä kanssa allergioita jo 1980-luvulta lähtien. Ihmisen iholla, suolistossa ja hengitysteissä on valtava määrä erilaisia mikrobeja, noin neljä biljoonaa. Niistä ylivoimainen valtaosa on ihmiselle hyväksi. Ne suojaavat ihmistä haitallisten mikrobien hyökkäyksiltä ja totuttavat sekä karaisevat ihmisen puolustusjärjestelmää.

Yksinkertaistaen, mitä parempi ja monipuolisempi mikrobikanta ihmisellä on, sitä pienempi on allergian ja monen muun sairauden riski.

Allergioiden ehkäisy perustuu Haahtelan mukaan elimistön mikrobikannan eli mikrobiomin rikastamiseen ja vahvistamiseen. Se ei ole kallista, eikä vaikeaa. Kaikki on pitkälti käden ulottuvilla, kunhan vähän säätää tapojansa. Erityisesti varhaislapsuudessa allergioiden puhkeamisen todennäköisyyteen pystyy vaikuttamaan.

”Meidän pitäisi kaikilla tavoilla vihertää kaupunkia ja laittaa kädet multaan”, Haahtela sanoo. Kerrostaloasunnossakin voi kasvattaa vaikka tomaatteja. Kuva: Laura Mendelin

Tari Haahtelan neuvot allergioiden ehkäisemiseksi ovat yksinkertaisia ja käytännönläheisiä.

1. Puuhailu: kädet multaan

”Vaikka emme edes asuisi maalla, voimme tuoda maaseutua kaupunkiin. Meidän pitäisi kaikilla tavoilla vihertää kaupunkia ja laittaa kädet multaan”, Haahtela sanoo. Mikrobirikastetussa, luontopohjaisessa hiekkalaatikossa leikkiminen vahvisti suomalaisessa kaksoissokkotutkimuksessa lasten mikrobistoa ja tasapainotti immuunivastetta jopa kahdessa viikossa.

2. Syöminen: omaa satoa

Omien puutarhaviljelyksien hoitamisen lisäksi tuoreiden kasvisten syöminen edesauttaa rikkaan mikrobiston kehittymistä. ”Olisi hyvä, jos pystyisimme tuottamaan parvekkeella, terasseilla ja pihalla jotain, jota voisimme kesäaikana käyttää suoraan tuoreeltaan. Porkkanat huuhtaistaan, mutta ei niitä tarvitse voimakkaasti kuurata ja kuoria. Yrtit ja marjat pensaasta ovat kaikkein parhaimmillaan ja omenat suoraan puusta.”

3. Juominen: puhtaat luonnonvedet

Luonnonvesillä on allergioilta suojaava vaikutus, koska niissä voi olla jopa tuhansia kertoja enemmän mikrobeja kuin klooratussa vesijohtovedessä. ”Lähdevesi tukee terveyttä, mutta enhän tietenkään likaista vettä suosittele juotavaksi. Totta kai vesijohtovesi on puhdistettava. Mutta mieluummin voisi juoda ainakin vettä kuin sokerijuomia. Kesällä, jos on luonnossa, lähteestä juomista ei tarvitse karttaa.”

Myös luonnonvesissä uiminen kehittää ihon omaa mikrobiomia.

4. Hygienia: ei turhaa desinfiointia

Kun päiväkodeissa on infektiohuippu, Haahtelan mukaan käsidesin käyttämisestä on tutkitusti lievää hyötyä. Normaaleissa olosuhteissa hän ei näe käsidesille tarvetta. ”Käsien huuhtelu tai pesu käyttäen hieman saippuaa riittävät. Mutta on erikoisympäristöjä, kuten sairaalat, jossa käsidesit ovat välttämättömiä ja epidemiatilanteita, joissa niistä on hyötyä.”

5. Ilma: metsän tuoksut

Ilmansaasteet tai ympäristökemikaalit eivät tutkimusten mukaan selitä allergioiden lisääntymistä, vaikka kaupungin ilmansaasteet voivatkin aiheuttaa hengitystieoireita. Hengitysilman kautta ihminen saa luonnosta sekä mikrobeja, että niin sanottuja biogeenisia kemikaaleja, haihtuvia orgaanisia yhdisteitä, jotka tunnemme tuoksuina. Siksi liikuntakin on parhaimmillaan ulkona ja luonnossa.

Luontoympäristössä on kemikaaleja, jotka vaikuttavat solujemme aineenvaihduntaan. Kaupunkiympäristössä niiden määrä on romahtanut. Luonto vaikuttaa meihin kokonaisvaltaisesti. Se tulee kaikesta, mitä hengitämme, kosketamme, syömme ja juomme.