Aamulehti
Yllättääkö päänsärky tai selkäkramppi toistuvasti aina samankaltaisissa tilanteissa? Kyse saattaa olla kehoon taltioituneista ikävistä muistoista. Kun muisto aktivoituu, ihmisen tapa hengittää ja jännittää lihaksiaan huomaamatta muuttuu.
Terveystieteiden maisteri, fysioterapeutti Mikko Patovirta tekee parhaillaan väitöskirjaa kroonisella migreenillä oireilevien ihmisten kehotietoisuudesta. Hän työskentelee psykofyysiseen fysioterapiaan erikoistuneessa Bodymind oy:ssä Tampereella. Ilmiö on Patovirralle tuttu.
”Kaikki voimakkaat kokemuksemme jäävät kehoomme”, hän sanoo. Yleensä emme kuitenkaan tiedosta kivun ja kokemustemme yhteyttä. Tunnepohjaista kipua voi ilmetä missä tahansa kehon osassa päästä vatsaan ja jalkoihin.
”Mieleen nousee asioita, joihin keho reagoi. Epämiellyttävä tai ahdistava muistikuva aiheuttaa välittömän reaktion. Selkäkipu voi alkaa esimerkiksi jo, kun näkee ikkunasta, että ulkona on vesijäätä. Selkäpotilas jännittyy, kun pelko kaatumisesta alkaa. Turvallisuuden tunne on uhattuna, ja se riittää laukaisemaan oireet.”
Joskus kehon tuntemus nostaa mieleen muistikuvan jostakin aiemmasta. ”Fyysisesti tutkittaessa voidaan havaita hermoston aktivoitumista, lihasjännitystä, vatsahapot voivat lisääntyä ja ihmistä saattaa vaikka närästää. Varsinaista kipua aiheuttavaa vammaa ei kuitenkaan löydy.”
Muiston aktivoituminen saa ihmisen pidättämään hengitystään ja jännittämään vaikka hartiansa. ”Lopulta kehon immuunijärjestelmäkin kärsii, kun ihminen elää jatkuvassa stressitilanteessa. Kehossa on konfliktikierre päällä, ja puolustusjärjestelmä kuormittuu. Ihminen väsyy ja saattaa jopa sairastua.”
Muistoja koulusta
Patovirta on huomannut, että monet asiakkaiden takaumat liittyvät herkkiin nuoruusvuosiin ja kouluaikaan. ”Koulu jättää tyypillisesti muistoja niin positiivisessa kuin negatiivisessakin mielessä. Viisikymppiset ihmisetkin purkavat niitä yhä.”
Vielä vahvempia jälkiä jää koulukiusaamisesta. Aikuisena toisen ihmisen käytös vaikka työpaikalla saattaa nostaa muiston esiin. ”Päätä alkaa esimerkiksi aina särkeä tietyssä ryhmätilanteessa.”
Joskus kipukohdan rentouttaminen nostaa tunnereaktion. ”Jos vaikka joogassa kehon jännite purkautuu, muistossa oleva tunnetila saattaa tulla päälle. Lopulta ihminen saattaa alkaa tunnistaa sen itsekin.”
Juhlapyhät läheisen menettämisen jälkeen voivat laukaista kehossa voimakkaan kuormituksen, kivun ja säryn. ”Toistuvat migreenikohtaukset saattavat liittyä esimerkiksi tähän.”
Yhteys löytyy
Miten kipua voisi sitten alkaa purkaa? ”Ensimmäisenä on syytä tutustua tarkemmin oman kehoonsa. Se kyllä kertoo, miten se voi, kun pysähtyy kuuntelemaan.”
Tuntuuko esimerkiksi oma tapa hengittää luonnolliselta vai onko siinä jotakin pakotettua? ”Voi pohtia, mitä minä voisin tehdä toisin, jotta oloni olisi helpompi? Muistanko jonkin aiemman tilanteen, jossa oli hyvä ja helppo olla?”
Jos olo on koko ajan epämukava ja ahdistunut, jokin ylläpitää kehon jännitettä. Kun ahdistus toistuu aina esimerkiksi työpaikan palaverissa, siellä saattaa olla jotain, mikä saa niskan jännittymään, hartiat kohoamaan ja hengityksen häiriintymään.
Sosiaalinen tilanne itsessään voi stressata. Se saattaa kuitenkin olla myös muistutus jostakin aiemmasta.
Kun kipu ja alkuperäinen muisto lopulta yhdistyvät mielessä, ja ihminen alkaa ymmärtää niiden suhteen, hän yrittää usein alkaa ratkaista asiaa. ”Tärkeämpää on kuitenkin vain asettua tilanteeseen ja kuulostella sitä. Ilmiön ymmärtäminen auttaa eteenpäin. Vähitellen ihminen huomaa, että hän puree stressitilanteessa aina hampaita yhteen ja siitä seuraa väistämättä kipu.”
Lopulta haitallista toimintamallia aletaan purkaa. Kun alkaa tietoisesti toimia toisin, löytää lisää hallinnan tunnetta kehoonsa. ”Ihmisellä saattaa olla voimakasta ahdistusta, jonka vuoksi rentoutuminen ei vain onnistu.” Ahdistuneen kannattaakin jännittää kehoaan hetkeksi ja päästää sitten rennoksi. Samalla voi hengittää ulos. Se helpottaa oloa. ”Kun löytää lihakset, ja jännittää niitä, aivot saavat taas yhteyden niihin. Meille on lähes jokatuntinen ilmiö työssä, että liikunta auttaa ahdistusoireisiin.”
Kun saa kehonsa hallintaan, turvan tunne vahvistuu. ”Käytän käsitettä kehoturvallisuus. Se liittyy oivallukseen, että voin itse säädellä, mitä koen.” Vähitellen kipu ja ahdistuneisuus muuttuvat hallittavissa oleviksi, eivätkä sattumanvaraisiksi.
”Keinottomuus kivun edessä tuo ihmiset psykofyysiseen fysioterapiaan”, kertoo Mikko Patovirta.
Armoa ja sallivuutta
Kun ihminen lopulta alkaa toimia toisin kuin ennen, hän alkaa usein kukoistaa. ”Kun asiakas löytää arkeensa kivun säätelykeinoja, se ei tietenkään poista niitä kokonaan, sillä ne kuuluvat elämään. Oirekuva ei kuitenkaan enää riistäydy käsistä.”
Monet kertovat vastaanotolla, kuinka he käyttävät opittuja keinoja bussissa, kaupassa tai missä tahansa arjen ympäristössä. ”He pärjäävät paremmin, kun he voivat vaikuttaa kehotuntemuksiinsa. Tunteet ja mieli rauhoittuvat.”
Migreenipotilaat oppivat ennaltaehkäisemään kohtauksia kontrolloimalla edeltävää ylivireystilaa. ”Kun he oppivat olemaan vähän matalammalla adrenaliinitasolla, kohtauskierteet usein helpottavat.”
”Ja jos kantaa henkisesti vastuuta selässään koko ajan, tietysti lihakset jännittyvät. Kun ymmärtää olla armollisempi ja sallivampi itselleen, riittävyyden tunne lisääntyy.” Silloin myös toistuvat selkäkivut voivat alkaa helpottaa.
