Stressi ja ahdistus muistuttavat toisiaan, mutta etenkin yksi piirre erottaa tunnetilat – Asiantuntija kertoo, mihin oireisiin pitää puuttua

Elämästä voi tulla kuluttavaa näyttelemistä, jos stressin tai ahdistuksen kätkee vellomaan sisälleen, varoittaa psykologi Tarja Nummelin.

Stressi ja ahdistus voivat aiheuttaa hyvin samanlaisia fyysisiä oireita, kuten hikoilua ja sydämentykytystä.

9.5. 18:06

Seisot ihmisjoukon edessä. Kaikki katsovat sinua ja odottavat, mitä aiot sanoa. Kroppasi viestii sinulle hikoilulla, huimauksella ja sydämentykytyksellä. Tilanne on stressaava. Tai ehkä suorastaan ahdistava.

”Stressi ja ahdistus menevät helposti sekaisin, koska niiden oireistot ovat niin lähellä toisiaan”, psykologi ja psykoterapeutti Tarja Nummelin sanoo.

Duodecimin Terveyskirjasto määrittelee stressin tilanteeksi, jossa ihmiseen kohdistuu niin paljon haasteita ja vaatimuksia, että sopeutumiseen käytettävissä olevat voimavarat ovat tiukoilla tai ylittyvät.

Lue lisää: Stressaako? Syy ja apu saattaa löytyä autonomisesta hermostosta – Katso helpot vinkit, miten hermostoa voi tasapainottaa ja samalla vähentää ylikuormitusta

Ahdistuneisuus on puolestaan pelonsekainen tai huolestunut tunnetila. Sen luonne ja voimakkuus voivat vaihdella lievästä päivittäisiin stressitilanteisiin liittyvästä jännittyneisyydestä paniikinomaisiin tai järjenvastaisiin pelkotiloihin.

On täysin normaalia, että ihmisen olotila voi muuttua esimerkiksi vaativan työtehtävän parissa tai esiintymistilanteessa epämiellyttäväksi.

Stressi

Tyypillisimmin stressiä aiheuttavat muun muassa jatkuva kiire, sopimaton työ tai työttömyys, melu, liiallinen vastuu, perheongelmat tai äkilliset elämänmuutokset.

Harvinaisempia stressin aiheuttajia ovat äkilliset traumaattiset tapahtumat, kuten luonnonkatastrofit, onnettomuudet ja läheisen kuolema.

Fyysisiä oireita, jotka voivat kertoa stressitilasta, ovat muun muassa päänsärky, huimaus, sydämentykytys, pahoinvointi, vatsavaivat, tihentynyt virtsaamisen tarve, hikoilu, flunssakierre ja selkävaivat.

Tavallisimpia stressiin liittyviä psyykkisiä oireita ovat jännittyneisyys, ärtymys, aggressiot, levottomuus, ahdistuneisuus, masentuneisuus, muistiongelmat, vaikeus tehdä päätöksiä ja unen häiriöt.

Lähde: Duodecimin Terveyskirjasto.

Taustalla on Nummelinin mukaan todennäköisesti stressi, jos olo helpottuu, kun haastava tilanne on hoidettu tai vaikkapa tärkeä raportti lähetetty eteenpäin. ”Useimmiten stressin syyn tietää, mutta ahdistus voi tulla kuin tyhjästä.”

Lyhytaikainen stressi voi olla jopa hyvästä, koska se kannustaa ihmisiä tekemään parhaansa. Jos sen sijaan pelonsekainen ja huolestunut tunnetila vaivaa jatkuvasti, voi kyse olla ahdistuksesta – se ei ole enää voimavara vaan vie pahimmillaan synkkiin vesiin.

Pohjimmiltaan kyky tuntea pelkoa ja ahdistusta on Terveyskirjaston mukaan sekin täysin terve ominaisuus, koska tunnetila varoittaa silloin ihmistä uhkaavista tilanteista. Psykiatrisen sairauden oireesta voi kuitenkin olla kyse silloin, jos ahdistuneisuus heikentää ihmisen toiminta- tai vuorovaikutuskykyä.

Ahdistuneisuus ilmenee oireena lähes kaikissa psykiatrisissa sairaustiloissa.

Lue lisää: Asenne voi edistää tai heikentää hyvinvointia – ja kun ennakoi sairauksia ja vanhuuden vaivoja, niitä myös herkemmin saa

Psykologi Nummelinin mukaan ikään kuin tyhjästä nouseva ahdistus on monesti merkki jostain syvemmällä piilevästä ongelmasta. ”Ihminen on kätkenyt jotain sisimpäänsä ja tukahduttanut tunteita, ja ne sitten nousevat pintaan.”

Ahdistuneisuuteen saattaa lisäksi liittyä osin tietoinen tai tiedostamaton huoli jostain nykyhetkeen tai tulevaisuuteen liittyvästä tapahtumasta, listataan Terveyskirjastossa.

Nummelin muistuttaa, että stressi ja ahdistus voivat myös kytkeytyä toisiinsa. ”Ahdistus on usein pitkäkestoisen stressin oire.”

Sekin on Nummelinin mukaan mahdollista, että ensin vaivaa ahdistus, jonka päälle kehkeytyy vielä stressiä. Näin voi käydä esimerkiksi silloin, jos ahdistunut ihminen ajautuu jatkuvasti pohtimaan pakoteitä pahaa oloa aiheuttavien tilanteiden varalle. ”Ihminen alkaa ennakoida, ettei sellaista ikävää tilannetta tulisi. Se synnyttää ennakkostressiä.”

Ennakointi voi tähdätä välttämään tilanteita, joissa olisi vaikkapa riski punastumiseen, käsien tärinään tai sanojen juuttumiseen kurkkuun. Tyypillisesti sellaista voi tapahtua esimerkiksi esiintymistilanteessa.

Ahdistus

Ahdistuneisuudella tarkoitetaan pelonsekaista tai huolestunutta tunnetilaa.

Vähänkin voimakkaampi ahdistuneisuus aktivoi elimistön sympaattisen hermoston.

Ahdistuneisuuteen liittyy usein erilaisia somaattisia eli elimellisiä oireita, kuten sydämentykytystä, verenpaineen kohoamista, suun kuivumista, hengenahdistusta, hikoilua, ruokahaluttomuutta, palan tunnetta kurkussa, vapinaa, huimausta tai silmäterien laajenemista.

Erilaisiin psykiatrisiin sairauksiin tai pakonomaiseen päihteiden käyttöön liittyvä ahdistuneisuus on usein hyvin voimakasta, ja se muistuttaa kuolemaan, hajoamiseen tai yksinjäämiseen liittyvää kauhunomaista ja lamaavaa pelkoa.

Lähde: Duodecimin Terveyskirjasto

Mitä sitten voi seurata siitä, jos ahdistunut ihminen luulee potevansa vain tavanomaista työstressiä? ”Se on vähän sama kuin sormessa olisi syvempi haava, eikä mene hakemaan apua siihen. Kyllähän siinä helposti käy niin, että bakteerit saavat sitten tulehduksen aikaiseksi”, Nummelin vertailee.

Ahdistuneisuus, jonka kanssa ihminen jää vellomaan yksin, voi Nummelinin mukaan saada seurakseen masennuksenkin. Elämä saattaa siten alkaa näyttää enemmän synkältä umpikujalta kuin mahdollisuuksien horisontilta.

Mikäli ihminen epäilee olevansa ahdistunut tai stressaantunut, niin ainakaan yksin ei Nummelinin mukaan kannata jäädä. On siis hyvä puhua tuntemuksistaan, vaikka kynnys siihen tuntuisikin korkealta.

”On ihan äärettömän tärkeää puhua siitä omasta pahasta olostaan. Joka ikisellä meistä on välillä paha olo – se on ihan normaalia.” Nummelin näkee, että vaikkapa ystävälle on helpompi puhua stressistä kuin ahdistuksesta. Ahdistuneisuus on jostain syystä enemmän tabu.

”Siinä on isompi riski kasvojen menettämisestä. Varsinkin tällaisessa tavallaan menestys­yhteiskunnassa, jossa vielä sosiaalinen media luo omalta osaltaan paineita ’täytyy mennä hyvin’ -tyyppiseen kulttuuriin.”

Jos kaiken kuitenkin vain patoaa puhumatta sisälleen, voi elämästä kehkeytyä Nummelinin mukaan eräänlaista näyttelemistä. Roolin vetäminen uuvuttaa pidemmän päälle. ”Silloin ihmisen sisäinen ja ulkoinen maailma voivat olla täysin eri paria”, Nummelin toteaa.

Ulospäin menestyvältä ja hyvinvoivalta näyttävä ihminen voi siis olla todellisuudessa sisältä rikki.

Puhumisen lisäksi tärkeää itsehoitoa stressin ja ahdistuksen ehkäisyyn on Nummelinin mukaan se, että ihmiset muistaisivat kiireisessäkin elämäntilanteessa pitää huolta itsestään. Siinä peruspilareita ovat riittävä yöuni, liikunta, säännöllinen ruokailu sekä ihmissuhteet.

Alkoholilla tai muilla päihteillä ei kannata yrittää helpottaa oloaan, koska todennäköisempi lopputulos kyseisellä keinolla on ahdistuksen tai stressin pahentuminen ja uupumuksen kierre.

Mikäli tuntuu siltä, ettei stressi tai ahdistus taltu omin ja läheisten avuin, ei ulkopuolisen avun pyytämisen kanssa tule aikailla. ”En ole kenellekään vielä sanonut, että ’tulit hakemaan apua liian aikaisin’. Asioita on hyvä mennä peilaamaan mieluummin ennemmin kuin liian myöhään”, Nummelin sanoo.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut