Korona-ajan kasvomaskit ovat lisänneet kuulo-ongelmia – Taysin apulaisylilääkäri kertoo, miksi kuulostaan kannattaa olla huolissaan ajoissa

Yksittäisistä tekijöistä kuulo on merkittävin riskitekijä dementialle, sanoo Taysin Kuulokeskuksen apulaisylilääkäri Jarno Kujansivu.

Kasvomaski vaikeuttaa kommunikointia, kun ei voi nähdä huulten liikkeitä eikä ilmeitä. Moni onkin havahtunut kuulo-ongelmiin korona-aikana.

4.4. 7:00

Aamulehti

Taysin Kuulokeskuksessa on huomattu korona-aikana selvää kasvua kuulo-ongelmissa.

Mistä oikein on kyse, Taysin Kuulokeskuksen apulaisylilääkäri Jarno Kujansivu?

”Koronan myötä ihmisille on tullut haasteita kasvomaskeista. Ne vaikeuttavat toisten puheesta selvän saamista. Ihmiset käyttävät kommunikaatiossa vahvasti huulien ja kasvojen tukea ja maski estää sen. Siitä ja toki muutenkin stressistä koko tässä korona-ajassa on seurannut se, että ihmiset ovat huomanneet kuulo-ongelmansa. Tinnitus on alkanut häiritä. Aikaisemmin on voitu pärjätä sen kanssa kohtalaisesti, mutta nyt on lähdetty hakemaan apua.”

Kuinka paljon kuulo-ongelmat ovat lisääntyneet?

”Taysin Kuulokeskuksessa hoidettujen potilaiden määrä on molempina koronavuosina kasvanut 20 prosenttia, kun verrataan vuosien 2018 ja 2019 tilastoihin.”

Miksi kannattaa olla huolissaan kuulostaan?

”Kuulo on yksi merkitsevimmistä tunnetuista riskitekijöistä dementialle. Yksittäisistä riskitekijöistä, joihin voimme vaikuttaa, kuulo on itse asiassa merkittävin ja suurempi kuin esimerkiksi diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit yhteensä.”

Lue lisää: Vahingoittaako jatkuva kuulokkeet päässä kulkeminen nuorten kuuloa? – Taysin asiantuntija kertoo, kuinka haitallisen määrän pystyy mittaamaan

Vaikka kuulovaurio olisi tullut tapaturmaisesti?

”Kyllä. Siinä on kyse vesiputousmallista. Kuulon heikennyttyä kommunikaatiokyky heikkenee ja sosiaaliset suhteet usein kärsivät. Ilmiö ruokkii itseään. Nuoremmallakin aikuisella vastavuoroisuus voi käydä vaikeaksi, jos ei kuule muiden puheita: voidaan luulla ylpeäksi tai välinpitämättömäksi ja jättää ulos porukoista. Toisaalta ihminen ei viitsi aina pyytää toistamaan ja rupeaa itsekin välttelemään tilanteita.”

”Kun kuulovika on vielä lievä, on hyvä aloittaa kuulon kuntoutus. Silloin pystytään ylläpitämään hyvä kommunikaatiotaso. Jos asialle herätään vasta, kun ongelmat ovat suuret, on voinut jo pudota kelkasta, eikä kojeillakaan saa enää niin hyvää vastetta.”

Ovatko kuuloviat perinnöllisiä?

”Tietty osa väestöstä kuuluu geneettisesti ryhmään, joilla on suurempi herkkyys saada meluvamma kuin toisilla. Mutta meillä ei ole seulontaa, jossa geenivirheet saataisiin kattavasti esiin. Muita kuulovikoja voidaan nykyään tutkia myös genetiikan osalta, erityisesti nuorilla ja lapsilla. Kaikille tulee ikäkuulo, sen etenemiseen vaikuttaa myös perimä eli tässäkin on selvää vaihtelua eri ihmisten välillä.”

Voivatko oman vanhemman kuulo-ongelmat kertoa jotain riskistä?

”Ne ovat yleensä eri tyyppisiä, ikään liittyviä kuulo-ongelmia. Mutta jos nuoremmalla aikuisella, käytännössä alle 50-vuotiaalla, on kuulossa heikkenemää, silloin siinä todennäköisesti on geneettistä altistumaa.”

”Infektiot, tulehdukset ja muut sairaudet voivat heikentää kuuloa, joten asia valitettavasti ei ole niin yksinkertainen riskiä arvioitaessa.”

Pitäisikö huolestua, jos vaikkapa kuulokkeilla kuunteleminen tuntuu ärsyttävän korvaa, vaikkei varsinaista tinnitusta olekaan?

”Puhutaan listening effort -ilmiöstä. Siinä on kyse siitä, kuinka paljon joutuu tsemppaamaan kuulonvaraiseen kommunikaatioon ja kuulon tuomaan informaatioon. Jos on koko ajan hälyinen ympäristö, se haittaa keskittymiskykyä ja ihminen joutuu ponnistelemaan kuulon eteen. Silloin tarvitsee palautumishetken ihan rauhallisessa ympäristössä.”

”Joskus kannattaa siis jättää kuuntelematta se musiikki lenkillä tai äänikirja illalla.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut