Miksi yksi kokee loukkaavana tilanteen, jossa toinen ei nähnyt mitään pahaa? Syy löytyy ihmisen muistista - Terveys - Aamulehti

Miksi yksi kokee loukkaavana tilanteen, jossa toinen ei nähnyt mitään pahaa? Syy löytyy ihmisen muistista

Miksi satunnaiset keskustelut jäävät joskus mieleen vuosikymmenten ajaksi? Vievätkö laulunsanat muistista tilaa? Entä voiko omaa muistiaan parantaa? Aivotutkijat kertovat, miten muisti toimii.

Miriam Nokia työskentelee yliopistotutkijana Jyväskylän yliopistossa ja Eino Partanen yliopistonlehtorina Helsingin yliopistossa.

1.12.2021 14:21

Sitä hetkeä en unohda!

Jokainen osaa nimetä tilanteen, jota ei ole millään voinut unohtaa. Toisaalta muistot myös yllättävät välillä – näin käy esimerkiksi, kun ystävä alkaa puhua yhteisestä kokemuksesta, jota itse ei edes muistanut muistavansa.

Miksi muistamme juuri ne asiat, jotka muistamme?

”Moni ajattelee, että meillä on yksi muisti, ikään kuin säiliö, jonne kaadetaan asioita ja josta niitä kaivetaan esiin. Näin ei kuitenkaan ole”, kognitiivisen neurotieteen tutkija ja yliopistonlehtori Eino Partanen Helsingin yliopistosta sanoo.

Asioiden tallentaminen muistiin ja niiden palauttaminen mieleen on huomattavasti monitahoisempi tapahtumaketju.

Eino Partanen ja psykologi ja yliopistotutkija Miriam Nokia Jyväskylän yliopistosta kertovat kahdeksan mielenkiintoista faktaa muistin toiminnasta.

1. Monta muistia

Jos muisti olisi talo, jonka sisään voisi katsoa, siellä näkisi kolme huonetta: aistimuistin, työmuistin ja pitkäkestoisen muistin.

Työmuisti on ikään kuin eteinen, jonne uusi tieto saapuu ensimmäisenä.

Aistimuistin avulla ihminen pystyy pitämään mielessään hetken aikaa esimerkiksi kuvion, jonka hän näkee, ja piirtämään siitä muistinvaraisesti joitakin asioita, Eino Partanen kertoo. Informaatio käväisee aistimuistissa mutta ei jää muistiin pidemmäksi aikaa.

Työmuisti on ikään kuin eteinen, jonne uusi tieto saapuu ensimmäisenä. Jotta se siirtyisi peremmälle pitkäkestoiseen muistiin, sitä täytyy Partasen mukaan auttaa eteenpäin: pureksia, pohtia ja yhdistellä aiempaan tietoon.

Pitkäkestoinen muisti puolestaan on kuin suuri salonki, jossa on tallessa elämäntapahtumia, tietoa ja taitoja. Siellä on myös paljon automaattisiksi hioutuneita toimintoja. Muistamme, miten kahvi keitetään ja miten ajetaan polkupyörällä.

Muisti ei luonnollisesti rakennu huoneista, vaan kyseessä on huomattavasti modernimpi, verkkomainen asumus. Muisti käyttää monia aivojen osia, ja muistikuvat tallentuvat useista hermosoluista koostuviin hermoverkkoihin.

Muistaminen on tiedon vastaanottamista, käsittelemistä, tallentamista ja palauttamista mieleen.

”Niksipirkkavinkkejä muistin parantamiseen ei ole.”

2. Aivot tarvitsevat unta

Jotta asiat jäisivät muistiin, ihminen tarvitsee unta.

Toisaalta aivot myös purkavat unen aikana sellaisia muistijälkiä, jotka eivät ole olennaisia.

Useissa tutkimuksissa on havaittu, että muistiin painaminen häiriintyy, jos nukkuu huonosti tai uni on katkonaista, Miriam Nokia kertoo. Hän tutkii työkseen oppimista ja muistin hermostollista perustaa.

”Ylipäänsä aivojen toiminta kärsii nukkumattomuudesta ja unen huonosta laadusta”, Nokia sanoo.

Olisi siis ihanteellista, että työpalaverissa tai opiskellessaan olisi sen verran virkeä, että aivot ottaisivat uudet asiat vastaan. Ja että seuraavana yönä saisi kunnon unet.

”Niksipirkkavinkkejä muistin parantamiseen ei ole. Kaikki mikä edistää kehon terveyttä, edistää myös aivojen terveyttä ja oppimiskykyä. Siksi on tärkeää saada riittävästi liikuntaa, unta ja terveellistä ravintoa”, Nokia sanoo.

”Ihminen saattaa muistaa kymmenen vuoden takaisen keskustelun, jossa on nolostunut.”

3. Ensimmäinen kerta pysyy mielessä

Uusi reppu ensimmäisenä koulupäivänä. Ensitreffit. Autokoulun ajokoe.

Muistat näistä todennäköisesti yksityiskohtia, jonkin tuoksun tai esimerkiksi ylläsi olleet vaatteet.

Syynä on tunnelataus, joka tilanteisiin liittyi, Miriam Nokia kertoo.

Elämäntapahtumia tallentavan elämäkertamuistin erityispiirre on, että muistikuvat ovat tarkkoja ja niihin liittyy kaikista aisteista tullutta informaatiota.

Sekä synnynnäiset ominaisuudet että valitut muisti- ja opiskelutekniikat vaikuttavat siihen, miten helppoa tai vaikeaa muistaminen itselle on.

”Kokonaisvaltaisia muistoja muodostuu läpi elämän. Nuoruudessa tapahtuu paljon asioita ensimmäistä kertaa, joten nuoruusmuistot muistetaan todennäköisesti siksi paremmin.”

Jos tilanne herättää voimakkaan tunteen, kehollinen reaktio vahvistaa muistijäljen syntymistä.

”Sen takia saattaa muistaa kymmenen vuoden takaisen keskustelun, jossa on nolostunut kovasti.”

”Muistamme enemmän kuin pystymme tietoisesti palauttamaan mieleen.”

4. Muisti pitää vihjeistä

Autoradiossa alkaa soida kappale, jota et ole kuullut aikoihin, mutta ilahtuneena alat laulaa mukana. Sanat tulvivat mieleesi – samoin mielikuvat kesäyöstä, jona lauloit kappaletta ystäviesi kanssa mökkirannassa.

Partasen mukaan ihminen voi muistaa asioita joko spontaanisti tai vihjeiden avulla. Jos joku esimerkiksi kysyy, missä Eiffelin torni sijaitsee, vastausta ei tarvitse erityisesti muistella.

Paljon enemmän palautuu mieleen, jos muisti saa vihjeitä. Muistivihjeenä voi toimia esimerkiksi tuttujen laulunsanojen kuuleminen, valokuva, haju, ääni tai jokin kysymys. Myös tuttuun paikkaan palaaminen aktivoi muistoja.

”Muistamme enemmän kuin pystymme tietoisesti palauttamaan mieleen”, Partanen sanoo.

Asia jää muistiin sitä paremmin, mitä paremmin sen saa sidottua johonkin kontekstiin, Partanen kertoo. Myös se, että tietoa tai taitoa käyttää usein, auttaa mieleen palauttamisessa.

”Esimerkiksi räppäri keksii riimejä, koska hän käyttää tietyllä tavalla rimmaavia sanoja jatkuvasti. Rimmaavat sanat ovat muodostaneet aivoissa vahvempia yhteyksiä kuin jollakin sellaisella, joka ei räppää”, Partanen sanoo.

Aivoihin muodostuu ikään kuin tietopaketteja aihealueesta, johon erikoistuu. Niiden sisältä pystyy löytämään eri asioita helposti, ja tietopaketit myös nivoutuvat yhteen.

”Hauki on kala” -tyyliin päntätyt asiat unohtuvat ennemmin tai myöhemmin.

5. Unohtaminen on tärkeää

Onni on, että kaikkea ei tarvitse muistaa koko ajan.

”Jos tallentaisimme kaiken suodattamatta lainkaan, se voisi käydä raskaaksi mielenterveyden kannalta. Unohtaminen on osa muistin toimintaa, ja sillä on paikkansa”, Miriam Nokia sanoo.

Solutasolla unohtaminen tarkoittaa, että hermosolujen välille aivoihin syntynyt yhteys poistuu. Sitä ei ole ehkä vahvistettu tarpeeksi, eli toisin sanoen ihminen ei ole käyttänyt kyseistä tietoa tai taitoa.

Myös ”hauki on kala” -tyyliin päntätyt asiat unohtuvat ennemmin tai myöhemmin, jos ne eivät yhdisty mihinkään muuhun muistissa. Siksi ei ehkä enää muista vaikkapa Pähkinäsaaren rauhan yksityiskohtia, vaikka olisi osannut ne aikanaan historiankokeessa.

Unohtamiseksi saatetaan Nokian mukaan kokea myös se, että muistijäljet sekoittuvat toisiinsa. Näin voi käydä esimerkiksi kahta samankaltaista vierasta kieltä opetellessa.

”Jos vaikkapa ruotsin ja saksan sanat ovat samankaltaisia, ei välttämättä muista, kumpi on kumpi”, Nokia havainnollistaa.

Kaksi ihmistä voi muistaa saman tilanteen eri tavalla.

6. Muisti on epäluotettava

Tilanne on monelle tuttu: kaksi ihmistä muistaa saman tilanteen eri tavalla.

”Se, miten asia koodataan muistiin, riippuu tilanteen tulkinnasta”, Eino Partanen kertoo.

Hän käyttää esimerkkinä ystävysten välistä keskustelua, jossa toinen muistaa tulleensa loukatuksi. Toinen taas ei muista loukanneensa.

”Loukkaaja ei lähtökohtaisesti halua ajatella, että olisi ilkeä tai huono ihminen. Siksi hän ei muista keskustelua loukkaavana”, Partanen sanoo.

Hänen muistikuvansa voi sen sijaan olla, että toinen osapuoli oli mahdoton tai vaati kohtuuttomia – ja siksi loukkaantui.

Muisti toimii rekonstruktiivisesti. Ihminen siis rakentaa muistikuvan uudestaan sen mukaan, millainen mielikuva hänellä on tapahtuneesta ja missä mielentilassa hän muistelee tilannetta, Partanen sanoo.

”Tapahtumista ei yleensä ole muistikuvaa, joka vain palautettaisiin mieleen sellaisenaan.”

Muistin epäluotettavuus näkyy myös esimerkiksi omia lapsuuskuvia katsellessa, Miriam Nokia toteaa. On vaikea sanoa, muistaako kuvissa näkyvät asiat oikeasti vai muistaako mielikuvan, jonka on luonut, kun on katsellut kuvia.

7. Huonoa muistia ei olekaan

”Olinpas huonomuistinen!” arjessa tulee päiviteltyä.

Muisti ei kuitenkaan ole huono tai hyvä, Nokia sanoo. Se, että esimerkiksi kiireessä tai väsyneenä unohtelee asioita, kertoo kuormituksesta ja keskittymisen puutteesta. Ei muistin kapasiteetista.

Aivot pystyvät periaatteessa tallentamaan määrättömän määrän tietoa, Nokia kertoo. Muistin rajat eivät siis tule vastaan, vaikka aikuisena tyypillisesti vitsaillaan ”kovalevyn täyttymisestä”. Ihminen voi oppia uutta koko elämänsä ajan.

Siihen, miten helppoa tai vaikeaa muistaminen itselle on, vaikuttavat sekä synnynnäiset ominaisuudet että valitut muisti- ja opiskelutekniikat, Partanen kertoo.

”Oma työmuistini esimerkiksi on kapea. Yliopisto-opinnoissa minun oli pakko jäsentää tietoa pienemmiksi paketeiksi ja käsitteellistää sitä käsitekarttoihin, koska muuten en olisi pärjännyt.”

Työmuistiaan voi testata kokeilemalla, kuinka pitkää kuulemaansa numerosarjaa pystyy toistamaan.

”Useimmiten ihminen muistaa viidestä seitsemään numeroa. Jos on tosi hyvä työmuistin kapasiteetti, voi muistaa yhdeksän numeroa ongelmitta”, Partanen sanoo.

Jos työmuisti on laaja, pystyy ottamaan vastaan runsaasti tietoa ja tarvitsee vähemmän tiedonkäsittelytaitoja muistaakseen asiat.

”Muistelemme sitä, kuinka lapsuus oli kultaista, hienoa ja onnellista.”

8. Aika kultaa muistot

Isoäiti tarinoi yksityiskohtaisesti lapsuutensa Piki-koirasta ja kotikontujen mustikkametsistä. Miksi palaamme vanhana lapsuuteen?

Tutkimuksissa on havaittu, että mitä vanhemmaksi ihminen elää, sitä voimakkaammin muut aivojen osa-alueet alkavat toimia muistin tukena, Partanen kertoo. Tämä voi myötävaikuttaa siihen, että varhaiset kokemukset palautuvat mieleen.

”Aiempiin kokemuksiin aletaan assosioida myönteisiä piirteitä. Muistellaan sitä, kuinka lapsuus oli kultaista, hienoa ja onnellista.”

Lapsuudenkokemuksiin liittyy voimakkaita ja vivahteikkaita tunteita. Lisäksi ihminen on ehtinyt muistella niitä moneen otteeseen elämänsä varrella. Siksi muistijäljet ovat ajan myötä voimistuneet aivoissa.

”Meillä jokaisella on tietynlainen tarina, jota kerromme itsestämme. Se ei kuvaa sitä, miten asiat ovat oikeasti menneet, mutta rakentaa minäkuvaa ja itsetuntoa”, Partanen sanoo.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut