Aspergerin oireyhtymää todetaan yhä useammalla tytöllä ja naisella Suomessa - Terveys - Aamulehti

Aspergerin oireyhtymää todetaan yhä useammalla tytöllä ja naisella Suomessa – diagnoosit seitsen­kertaistuneet 20 vuodessa

Nykykäsityksen mukaan tyttöjen ja naisten autismia on aiemmin alidiagnosoitu. Tilanne on kuitenkin muuttumassa, mikä näkyy myös Autismiliitossa.

13.11. 18:26

Tytöillä ja naisilla todetaan yhä useammin autismin piiriin laskettavia häiriöitä. Kahdenkymmenen viime vuoden aikana esimerkiksi Asperger-diagnoosin erikoissairaanhoidossa saaneiden määrä on seitsenkertaistunut, ilmenee Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n hoitoilmoitusrekistereistä.

Viiden viime vuoden aikana Asperger-diagnoosin on saanut noin 4 600 ihmistä, joista kolmannes naispuolisia.

Nykykäsityksen mukaan tyttöjen ja naisten autismia on aiemmin alidiagnosoitu. Tilanne on kuitenkin muuttumassa, mikä näkyy myös Autismiliitossa. ”Muutama vuosi sitten talvitapahtumassamme puhui eräs autismitutkimuksen uranuurtajista, brittiläinen Judith Gold. Julkaisimme aiheesta juttua ja meille tuli valtavasti yhteydenottoja vanhemmilta, jotka epäilivät autismikirjon piirteitä tyttärillään”, kertoo suunnittelija Elina Havukainen Autismiliitosta.

Tytöillä autismikirjon ydinpiirteet ovat olemassa, mutta he pystyvät usein piilottamaan niitä. Tytöt voivat esimerkiksi opetella rooleja, joita esittää eri tilanteissa.

Asperger on poistumassa tautiluokituksesta. Se siirtyy osaksi sateenvarjodiagnoosia autismikirjon häiriö.

Työelämässä huomioon

Koulua ja työelämää pitäisi muuttaa ystävällisemmäksi autismin kirjon ihmisille, esittää Havukainen.

Avoimet tilat voivat olla ongelmallisia erityisesti vammaisille ja aistiherkille lapsille. Meteli haittaa keskittymistä ja lisää aistikuormitusta. ”Onneksi on pikkuhiljaa alettu korjaamaan ongelmaa, kun on huomattu, että avoimet oppimisympäristöt eivät tue muitakaan lapsia.”

Havukaisen mukaan aistiherkät ja helposti kuormittuvat lapset tarvitsevat kouluissa rauhallisia paikkoja, joissa voi purkaa kuormitusta.

Aistikuormituksen problematiikka tulee Havukaisen mukaan esille myös työelämässä.

"Multitaskaaminen eli monien tehtävien suorittaminen yhtä aikaa ei uusimpien tutkimusten mukaan sovi kenellekään, ja hyvin vähän autismikirjon ihmisille. Töiden tekemiseen tarvitaan riittävä rauha. Työelämän tulisi yhä enemmän sopeutua ihmisten tarpeisiin, eikä ainoastaan päinvastoin. Muuten vaarana on ihmisten työurien päättyminen loppuun palamisen takia. ”

Tuki on tarpeen

Autismikirjon häiriö -diagnoosista ja kuntoutuksesta on usein hyötyä sekä lapsille että aikuisille. Autismi on neurobiologinen keskushermoston kehityshäiriö, joka aiheuttaa erilaisia toiminnan esteitä.

”Diagnoosi ei sinällään ole tärkeintä vaan se, saako tarvittavaa apua. Se voi olla terapeuttista, lääkkeellistä tai sosiaalista tukea, etuisuuksia ja palveluita”, tiivistää tutkimusprofessori Mika Gissler THL:stä.

Neuropsykiatrinen valmennus voi hyödyttää Havukaisen mukaan sekä opiskelijoita, työelämään valmistautuvia että siellä jo olevia. Lapsia ja nuoria hyödyttää muun muassa sosiaalisia taitoja vahvistava ryhmävalmennus.

Varsinkin aikuisten voi kuitenkin olla hankalaa päästä tutkimuksiin ja saada diagnoosi, Havukainen huomauttaa. Ensin tarvitaan lähete terveyskeskuksesta, ja erikoissairaanhoitoon on pitkiä jonoja. Yksityisellä puolella asiat voivat edistyä nopeammin, mutta se maksaa. Lisäksi etuuksien saamiseksi diagnoosi pitää vielä vahvistaa julkisella puolella.

Varsinkin naisilla ja tytöillä autismikirjon häiriö tunnistetaan usein vasta sen jälkeen, kun on ensin diagnosoitu jokin liitännäissairaus. Niistä yksi on anoreksia.

”Moni autismikirjon henkilö voi murrosiässä tai aikuisena saada psykiatriaan liittyvän diagnoosin. Tavallisia ovat masennus, ahdistus ja myös syömishäiriöt. Taustalla vaikuttava autismikirjon häiriö saatetaan havaita vasta myöhemmin”, summaa Havukainen.

Anoreksiaa sairastavista jopa viidesosa voi olla autismin kirjolla, mikä on selvästi suurempi osuus kuin neurotyypillisillä ihmisillä. Anoreksian oirekuvassa korostuvat usein laihuuden ihannointi ja kaloreiden laskeminen, autisteilla rutiininomaisuus, perfektionismi ja keskittyminen yksityiskohtiin.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut