Psykoottinen häiriö ajaa eläkkeelle 30-vuotiaita nuoria miehiä Suomessa - Terveys - Aamulehti

Jo yli 100 000 suomalaista on työkyvyttömyyseläkkeellä mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriön takia – Psykoottinen häiriö ajaa eläkkeelle eniten 30-vuotiaita nuoria miehiä

Pirkanmaalla mielialaperusteiselle varhaiseläkkeelle jäädään useimmiten masennuksen takia. Avohoidon käyntejä on väkilukuun suhteutettuna vähemmän kuin monella muulla alueella Suomessa. Tutkimus herätti kysymyksen, onko Pirkanmaalla ollut tarjolla riittävästi mielenterveyden avohoidon palveluja.

9.11. 7:10

Aamulehti

Kun tarkastellaan mielenterveyden häiriöiden perusteella myönnettyjä työkyvyttömyyseläkkeitä, Pirkanmaalla jäädään suhteessa valtakunnalliseen tasoon varhaiseläkkeelle useammin mielialahäiriön kuin psykoottisen häiriön takia.

Mielialahäiriön takia varhennetulle eläkkeelle jää useammin nainen kuin mies. Psykoosihäiriön takia varhaiseläkkeelle jäävä on useammin mies.

Tämä käy ilmi Tampereen yliopistossa tehdystä tutkimuksesta, jossa selvitettiin mielenterveyden häiriön perusteella myönnettyjen eläkkeiden alueellisia eroja Suomessa.

Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriön perusteella Suomessa sai vuonna 2020 työkyvyttömyyseläkettä noin 102 000 henkilöä. Se on yli puolet eli 53 prosenttia kaikista työkyvyttömyyseläkkeistä.

”Tutkimuksen mukaan mielialahäiriöt kattavat noin kaksi kolmasosaa kaikista mielenterveysperustaisista työkyvyttömyyseläkkeistä. Noin yksi kuudesosa on psykoottisen häiriön perusteella myönnettyjä eläkkeitä”, tutkimusryhmässä mukana oleva Tampereen yliopiston väitöskirjatutkija Tino Karolaakso sanoo. Karolaakso työskentelee myös työterveyspsykologina.

Mielialahäiriöiden perusteella varhennetulle eläkkeelle jäädään selkeästi enemmän keski-iässä. Psykoottisten häiriöiden perusteella eläkkeelle jäädään nuorempana.

”Mielialahäiriön perusteella eläkkeelle jäävien joukossa on enemmän naisia kuin miehiä. He ovat useammin vanhempia henkilöitä. Keski-ikä on 47 vuotta”, Karolaakso sanoo. ”Psykoottisen häiriön perusteella eläkkeelle jäävien keski-ikä on 30 vuotta. Enemmistö on miehiä. Suurin ryhmä ovat noin 30-vuotiaat.”

Mielenterveys ja eläköityminen

  • Tampereen yliopiston tutkimuksessa selvitettiin mielenterveyden häiriöiden perusteella myönnettyjen työkyvyttömyyseläkkeiden alueellisia eroja Suomessa vuosina 2010–2015.

  • Erikseen tutkittiin mielialahäiriöön ja psykoottiseen häiriöön liittyvää eläköitymistä.

  • Lisäksi selvitettiin useiden alueellisten tekijöiden ja mielenterveyspalveluihin liittyvien tekijöiden osuutta eläköitymiseen mielenterveyden häiriöiden perusteella.

Eroja eri alueilla

Mielialahäiriöillä tarkoitetaan häiriöitä, joissa mieliala ja sen muutokset ovat merkittävä mielenterveyteen yhteydessä oleva näkyvä oire. Masennushäiriöt ja kaksisuuntainen mielialahäiriö kuuluvat tähän joukkoon.

Esimerkiksi skitsofrenia ja muut vastaavat häiriöt kuuluvat psykoottisiin häiriöihin. Tyypillisiä psykoosiin liittyviä oireita ovat todellisuudentajuun liittyvät muutokset, näkö- ja kuuloharhat sekä vetäytyminen.

Muita mielenterveydellisiä varhaiseläkkeeseen liittyviä syitä ovat esimerkiksi ahdistuneisuuteen ja stressiin liittyvät häiriöt tai alkoholiin ja muihin päihteisiin liittyvät ongelmat.

Tutkimuksessa kävi ilmi, että mielenterveyssyistä eläköityminen vaihtelee Suomessa alueellisesti eri sairaanhoitopiirien välillä. Vaihtelu ei noudata perinteisiä alueellisia terveyseroja.

Esimerkiksi Päijät-Hämeessä tunnistettiin valtakunnallista tasoa matalampi eläköitymisriski mielialahäiriön vuoksi, mutta kohonnut riski psykoottisen häiriön vuoksi.

Mielialahäiriön takia varhaiseläkkeelle jäätiin useimmin Pirkanmaalla, Pohjois-Savossa, Kainuussa sekä ja Pohjois- ja Etelä-Pohjanmaalla.

Psykoottisen häiriön vuoksi eläköityneitä oli useimmin Päijät-Hämeessä, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Pohjanmaalla.

Ei selkeää selitystä

Kun katsotaan kaikkia mielenterveysperusteisia työkyvyttömyyseläkkeitä, Pirkanmaa on Karolaakson mukaan keskimäärin samassa riskitasossa kuin koko muu Suomi.

”Psykoottisten häiriöiden perusteella myönnettyjä työkyvyttömyyseläkkeitä on yhtä paljon kuin Suomessa keskimäärin, mutta mielialahäiriöiden perusteella myönnettyjä eläkkeitä on suhteessa väestöön enemmän. Mielialaperusteisista varhaiseläkkeistä enemmistö on myönnetty masennuksen perusteella.”

Tutkimus on rekisteritutkimus, joten sen perusteella voidaan havaita vain yhteyksiä taustalla oleviin mahdollisiin tekijöihin. Syy-seuraussuhteiden havaitseminen on hyvin vaikeata.

”Mitään varmoja taustalla olevia tekijöitä on mahdoton nimetä, mutta mitään selkeätä sellaista sosioekonomista selittävää taustatekijää ei esille noussut, joka selittäisi Pirkanmaan kohdalla sitä, miksi mielialahäiriöeläköityminen on hieman korkeammalla kuin psykoosihäiriöihin liittyvät eläköityminen. Ei myöskään voida vetää sellaista johtopäätöstä, että Pirkanmaalla olisi enemmän masennusta kuin muualla Suomessa.”

Tutkimuksessa huomattiin, että Pirkanmaa oli tutkimusajankohtana eli vuosina 2010-2015 yksi alueista, missä oli suhteessa väkilukuun matalin määrä mielenterveyden avohoidon käyntejä.

Yksi mahdollinen pohdittava asia voisi Karolaakson mielestä olla, onko Pirkanmaalla tuolloin ollut tarjolla riittävästi esimerkiksi mielenterveyden avohoidon palveluja ja onko palvelujärjestelmässä ollut silloin jotakin sellaista, jonka takia esimerkiksi masennuksen alkamiseen ei ole päästy riittävän nopeasti kiinni.

”Onko tarjonnan puute jollakin tavalla yhteydessä kohonneeseen mielialahäiriöistä johtuneeseen eläköitymisriskiin? Tätä ei voi tutkimuksen perusteella tietää, mutta tällaisen ajatuksen se mieleen nostattaa”, Karolaakso sanoo. ”Koska häiriöt ovat luonteeltaan erilaisia, palvelujärjestelmä voisi periaatteessa kyetä ehkäisemään ja hoitamaan mielialahäiriöistä johtuvaa työkyvyn laskua tehokkaammin kuin psykoottisten häiriöiden aiheuttamaa työkyvyttömyyttä.”

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut