Jatkuvaa yskää hillitsevä uudenlainen lääke odottaa myyntilupaa – ”Voi sanoa, että pitkittynyt yskä on kansantauti” - Terveys - Aamulehti

Jatkuvaa yskää hillitsevä uudenlainen lääke odottaa myyntilupaa – ”Voi sanoa, että pitkittynyt yskä on kansantauti”

Uudenlaisen lääkkeen pitäisi hillitä yskänrefleksin yliherkkyyttä. Lupahakemus on jätetty Euroopan lääkevirastoon.

Yskänrefleksin herkkyys on osittain perinnöllistä, selvisi vuonna 2017 Itä-Suomen yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa.­­

27.4. 17:45

Yskä on tavallisin syy käydä yleislääkärin vastaanotolla. Se on tuttu vaiva kaikille flunssaisille.

Myös pitkittynyt yskä on yllättävän yleistä. Se tarkoittaa yskimistä, joka kuukaudesta tai jopa vuodesta toiseen.

– Voi sanoa, että pitkittynyt yskä on meillä kansantauti, kertoo keuhkotautilääkäri ja professori Heikki Koskela Itä-Suomen yliopistosta.

Yskimistä on kahdenlaista: kuivaa ja kutittavaa yskää sekä limaista ja kosteaa.

Tavallisimmin yskää ylläpitävät krooninen nuha, astma ja krooninen ruokatorven tulehdus eli refluksitauti. Ne ovat hyvin yleisiä. Sairauden hoito ei aina poista yskimistä kokonaan.

Ei aina selkeää syytä

Suomessa pitkittyneen yskän esiintyvyyttä tutkittiin kyselyllä vuonna 2017. Noin 13 prosenttia vastaajista kertoi yskivänsä vähintään neljänä päivänä viikossa yli kolmen viikon ajan. Yhdeksän prosenttia sanoi yskimisen jatkuneen yli kaksi kuukautta. Tutkimukseen osallistui 3 700 suomalaista.

Noin 20–30 prosentissa tapauksista jatkuvalle yskimiselle ei löydy selkeää syytä. Koskelan mukaan se on iso ongelma, koska jatkuva yskiminen heikentää merkittävästi elämänlaatua.

Kahdenlaisia yskänlääkkeitä

Yskänlääkkeitä on tällä hetkellä markkinoilla kahdenlaisia: yskän ärsytystä vähentävät ja limaa nostattavat lääkkeet.

Yskänlääkkeistä ei juurikaan löydy tehokasta tutkimusnäyttöä.

Vain morfiinin tiedetään jonkin verran hillitsevän yskänärsytystä eli vähentävän kuivaa yskää. Morfiini vaikuttaa keskushermoston kautta. Se on voimakkaimpia tunnettuja kipulääkkeitä.

Osa yskänlääkkeistä sisältää kodeiinia, josta osa muuntuu maksassa morfiiniksi. Joillakin ihmisillä se muuntuu tehokkaammin kuin toisilla. Siksi kodeiini voi aiheuttaa joillakin ihmisillä väsymystä ja tokkuraisuutta.

Limaa nostattavissa lääkkeissä lima muuttuu juoksevammaksi, mutta myös sen määrä usein lisääntyy.

Suomessa esimerkiksi lastenlääkärit eivät suosittele yskänlääkkeitä lapsille ollenkaan, koska niiden haitat ovat useimmiten hyötyjä isompia.

Jatkuvasti yskivät kertovat Koskelan mukaan nukkuvansa usein yksin, etteivät häiritse perheenjäseniä, eivätkä he käy teatterissa tai muissa yleisötilaisuuksissa.

Nyt korona-aikana jatkuvasta yskästä kärsivät kokevat, että heitä katsotaan syyttävästi esimerkiksi kaupassa tai julkisissa liikennevälineissä.

Uudentyyppinen lääke

Kroonisille yskijöille on ehkä tulossa apua. Uudentyyppinen yskänlääke saa todennäköisesti myyntiluvan loppuvuodesta. Euroopan lääkevirasto (EMA) sai Gefapixant-lääkkeen lupahakemuksen helmikuussa.

Gefapixant on ensimmäinen P2X3-reseptorin vastavaikuttaja-lääke.

Koskelan mukaan vasta viime vuosina on opittu, että kyseisellä reseptorilla on iso rooli kroonisessa yskässä. Myös sen vaikutusta on opittu vähentämään. Lääkkeellä on tarkoitus hillitä yskänrefleksin yliherkkyyttä.

– Mekanismi on ilmeisesti kohtalaisen tärkeä, koska sitä vähentämällä on onnistuttu vähentämään yskimistä, Koskela sanoo.

Kyseessä ei hänen mukaansa ole ihmelääke, mutta vaikutus näkyy ainakin kahdessa lumekontrolloidussa tutkimuksessa.

Toistaiseksi julkaisemattomien faasi 3 -tutkimusten perusteella yskähdysten määrä näyttää laskevan vaikuttavalla aineella noin 60 prosenttia.

Osa tutkimuksen metodeista julkaistiin European Respiratory Society -tiedelehdessä viime vuonna.

Yskimistä voi itse hillitä

Yskimistä mitattiin rintaan kiinnitettävällä mikrofonilla. Se rekisteröi, montako kertaa ihminen yskii 24 tunnin aikana. Kyseisessä tutkimuksessa potilaat yskähtivät ennen lääkkeen ottoa noin 20 kertaa tunnissa, mikä tarkoittaa Koskelan mukaan vaikeaa yskää.

Koskelan mukaan on hyvä huomata, että jo lumelääke puolitti tutkimuksessa objektiivisesti mitattavat yskähdykset. Se johtuu siitä, että ihminen voi hillitä yskimistä osittain tahdonalaisesti.

– Se on vaiva, johon aivotoiminnat vaikuttavat. Hyvä esimerkki siitä on se, että yskä usein vaimenee yöksi. Ei kokonaan, mutta vähenee, Koskela sanoo.

Se osoittaa hänen mukaansa, että aivojen toiminta ja aivojen vireystaso vaikuttavat yskimiseen. Tämä tekee lääketutkimukset haastaviksi ja näkyy esimerkiksi Gefapixant-tutkimuksissa.

Juuri siksi rinnakkaiset lumelääkettä saavat ryhmät ovat yskänlääkkeiden tutkimuksissa erityisen tärkeitä, sanoo Koskela. Koskelan mukaan harva nykyään markkinoilla oleva yskänlääke enää läpäisisi EMA:n lääkkeen myyntiluvan kriteereitä.

Pitkä yskä tutkittava

Gefapixant-tutkimuksessa oli kahdenlaisia potilasryhmiä.

Yli puolet (noin 60 prosenttia) tutkittavista oli yskijöitä, joilla oli jokin yskää aiheuttava taustasairaus kuten astma. Taustalla vaikuttavan sairauden hoidosta huolimatta yskä ei helpottanut. Toisen ryhmän tutkittavien pitkittyneelle yskälle ei löytynyt selkeää syytä.

– Nämä kaksi potilasryhmää ovat sellaisia, joille EMA tulee lausunnossaan luultavasti lääkettä suosittamaan, Koskela sanoo.

Yleisohjeena jatkuvaan yskään on, että yli kolme viikkoa jatkuvan yskän takia kannattaa hakeutua lääkäriin. Siinä ajassa mahdollisen viruksen aiheuttaman tulehduksen olisi pitänyt jo poistua keuhkoputkista.

Itä-Suomen yliopistossa vuonna 2017 tehdyssä tutkimuksessa tuli esiin myös se, että kroonista yskää on joissakin perheissä ja suvuissa enemmän kuin muilla.

Perimä voi siis jollakin tavalla vaikuttaa yskimisherkkyyteen. Sitä ei vielä tiedetä, johtuuko tämä geeneistä, anatomiasta tai mahdollisesti jostakin opitusta reaktiosta.

Syitä pitkittymiseen

Yskän refleksikaaren liikaherkkyyttä voidaan arvioida Koskelan tutkimusryhmän kehittämillä testeillä, joissa hengitetään yskänärsytystä laukaisevia aineita kasvavina pitoisuuksina.

Yskän pitkittyminen johtuu yleensä jostakin seuraavista ilmiöistä: yskänrefleksin yliherkkyys, liman kertyminen ilmateihin tai keuhkoputkien taipumus supistella. Koskelan mukaan näiden ilmiöiden osuutta yksilön yskimisessä voidaan mitata erilaisilla testeillä.

– Jos yskänrefleksi on yliherkkä, henkilö voi yskiä vaikka tupakansavusta, pölyisillä kaduilla tai voimakkaista hajuista, Koskela sanoo.

Jotkut ovat erityisen herkkiä voimakkaille hajuille ja yskivät siksi helposti. Testien avulla voidaan tunnistaa myös, johtuuko yskä liman kertymisestä kuten tupakkayskässä tai keuhkoputkien supistelusta kuten astmaatikoilla.

Tutkimuksilla pyritään Koskelan mukaan selvittämään, onko pitkäaikaisen yskän taustalla jokin jatkuva ärsytys kuten refluksitauti tai hoitamaton allerginen nuha.

Joskus yskänärsytystä helpottavat kotikonstit kuten riittävä juominen. Koskelan mukaan esimerkiksi alkoholi ja kofeiini kuivattavat kurkkua ja voivat lisätä yskäherkkyyttä.

Kylmä vesi ja pastilli auttavat

Lopuksi Koskela mainitsee keinon, jolla yskänrefleksin käynnistymistä voi hämätä, koska keskushermosto pystyy osittain hillitsemään yskimisrefleksiä.

Uhkaavan yskimisen voi pysäyttää hörppäämällä kylmää vettä tai panemalla suuhun väkevän yskänpastillin. Näillä voi onnistua estämään yskänrefleksin laukeamisen, kun aivot saavat yllättäen viestin kylmästä tai vahvasta mausta.

Aivojen yskimiskeskusta voi hämätä myös hengittämällä noin viisi kertaa nenän kautta sisään ja puhaltamalla ilman osittain suljettujen huulten välistä ulos nopeaan tahtiin.

– Monia lohduttaa, jos yskän hillitsemiseen on joku metodi, jota voi joskus käyttää, Koskela sanoo.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?