Juhani Knuuti: Akupunktio pääasiassa lumetta, vyöhyketerapia on nuorempi keksintö kuin väitetään - Terveys - Aamulehti

Terveysväittämiä arvosteleva professori: Akupunktion hyödyt pääasiassa lumetta – Auttaa jonkin verran kahteen vaivaan

Turun yliopistollisen keskussairaalan professori Juhani Knuuti on voittanut lääkäriseura Duodecimin tiedottajapalkinnon pari vuotta sitten. Hän ruotii terveysväittämiä ja niiden paikkansapitävyyttä.­

19.1.2018 10:30

Onko akupunktio tehokasta vai ei? Professori Juhani Knuuti ruotii terveysväittämiä. Tällä kertaa akupuntion tehoa. Akupunktio pohjaa niin sanottuun meridiaanihoitoon, jonka juuret ovat itämaisessa lääketieteessä.

–Akupuntio on saanut puolivirallisen aseman lääketieteessä. Esimerkiksi fysiatrit ja yleislääkärit antavat akupunktiohoitoja. Jos tiedetään, mihin neuloja voi laittaa, niin vaaratontahan se on, Knuuti sanoo Aamulehdelle.

Hän on käynyt läpi akupunktiosta julkaistut Cochrane-analyysit. Britanniassa majaa pitävä organisaatio on yli 37 000 tutkijan itsenäinen verkosto.

–Cochranen julkaisuseula on erittäin tiukka. Tätä katsoo koko tiedemaailma.

Hartiavaivat ja migreeni poikkeuksia

Akupunktiosta löytyy lähes 120 katsausta, jotka käsittelevät muun muassa fibromyalgiaa, epilepsiaa, masennusta, dementiaa, aivoinfarktia ja astmaa.

–Kävin nämä läpi. Akupunktio auttaa hartiavaivoihin ja migreeniin. Niissä saatiin pientä etua valeakupunktioon verrattuna.

Knuuti ei tyrmää täysin akupunktiota. Cochrane-analyyseissä akupunktiosta on subjektiivista hyötyä potilaille.

–Sama hyöty saavutettiin myös valeakupunktiolla eli neuloja pistettiin, mihin sattuu. Potilaan kokema hyöty on jotain muuta, kuin neulojen vaikutus tai meridiaanit.

–Akupisteet ovat tulleet meridiaanikanavista, mutta lääkärit eivät niihin edes usko.

Knuutin mielestä potilaiden kokema hyöty perustuu pääosin lume-vaikutukseen.

–Lume-vaikutuksella rahastaminen ei ole sallittua. Varsinkin, kun luvataan apua vakaviin sairauksiin. Akupunktiolla ja myös vyöhyketerapialla luvataan kaikkea maan ja taivaan väliltä.

Vyöhyketerapia nuori keksintö

Vyöhyketerapia eli refleksologia on vastoin yleistä uskomusta melko tuore asia. Knuutin mukaan monille tutut jalkapohjakartat syntyivät Yhdysvalloissa 1930-luvulla.

–Jalkapohjakartan piirsi yhdysvaltalainen Eunice Ingham 1930-luvulla. Koko tämä 2000 vuotta vanha tarina onkin alle 90-vuotias.

Knuuti löysi viitteitä Inghamista verkosta.

Knuuti muistuttaa, että vyöhyketerapiasta ei löydy ensimmäistäkään tutkimusta, jossa se vaikuttaisi sisäelimiin.

–Ei voi luvata, että tällä vakava sairaus häviää. Raja menee tässä huijauksessa.

Vyöhyketerapiaa tarjoavat yritykset mainostavat usein ikivanhaa, kokemusperäistä hoitoa.

Apua luvataan muun muassa vaihdevuosiin, kuukautiskipuihin, uupumukseen, päänsärkyyn, tuki- ja liikuntaelinsairauksiin ja hormonaaliseen epätasapainoon.

–Terveysväittämiä on valtavasti. Näihin voi puuttua vain kuluttaja-asiamies, koska hoitoa antavat eivät ole terveydenhuollon ammattihenkilöitä.

Vyöhyketerapiakin juuret ovat meridiaanihoidoissa.

–Eihän meridiaanikanaviakaan ole olemassa, Knuuti päättää.

Edit: 19. helmikuuta kello 10. Poistettu tieto, että Eunice Ingham olisi työskennellyt kiropraktikoiden kanssa.

Juhani Knuutin terveysblogiin pääset tästä.

Kuka Juhani Knuuti?

Asuu Turussa, mutta on kotoisin Kemistä

Naimisissa ja neljä lasta

Opiskeli lääketiedettä Turun yliopistossa

Erikoistunut kliiniseen fysiologiaan ja isotooppilääketieteeseen

Väitteli tohtoriksi sydänlihaksen aineenvaihdunnasta vuonna 1993

Tyksin PET-keskuksen ylilääkäri vuodesta 1996

Sai lääkäriseura Duodecimin tiedottajapalkinnon vuonna 2016

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?