Mitä koronaviruksen leviämisestä sisätiloissa tiedetään - Terveys - Aamulehti

”Viisi minuuttia yökerhon tanssilattialla voi olla yhtä iso riski kuin kahdeksan tuntia hiljaisessa avokonttorissa” – Tämä eri tartuntatilanteista tiedetään, sanovat asiantuntijat

Tampereen korkeakouluyhteisön Licence to Breathe -hankkeessa on kartoitettu, mitä koronaviruksen leviämisestä sisätiloissa tiedetään. Ihmisen käytöksellä on iso merkitys, sanovat asiantuntijat.

Jukka Vasaran mukaan helppo tapa pienentää tartuntariskiä yökerhossa olisi säätää musiikki hiljaisemmalle, jolloin ihmisten ei tarvitsisi huutaa.­­

21.10. 18:00 | Päivitetty 21.10. 18:00

Tuore tutkimustieto koronaviruksen tarttumisesta tukee Suomen uusia linjauksia, joissa yökerhoille ja pubeille määrätään tiukemmat rajoitukset kuin ruokaravintoloille ja kahviloille.

Uusi laki on määrä hyväksyä eduskunnassa perjantaina, ja se on voimassa marraskuun alusta helmikuun loppuun.

Pirkanmaan koronanyrkki kertoi epidemiatilanteesta: ”koronatilanne on Pirkanmaalla hyvin hallinnassa” – Aamulehti seurasi tilaisuutta suorana

Tätä nykyä kaikkia ravitsemisliikkeitä koskevat samat rajoitukset.

–  Nykyiset ohjeistukset eivät ole johdonmukaisia, sanoo rakennus- ja kiinteistöalan asiantuntijayrityksen Granlundin varatoimitusjohtaja Jukka Vasara.

–  Jos ihmiset istuvat ravintolassa paikoillaan rauhassa keskustellen ja ilmanvaihto on hyvä, kuten nykyaikaisissa ravintoloissa yleensä on, tartuntariski ei ole kovin suuri. Jos sen sijaan ihmiset seisovat samassa tilassa, kuten yökerhoissa, ja keskustelevat kovalla äänellä, tartuntariski voi kasvaa 20-kertaiseksi.

Helppo tapa pienentää tartuntariskiä yökerhossa olisi Vasaran mukaan säätää musiikki hiljaisemmalle, jolloin ihmisten ei tarvitsisi huutaa.

Koronavirus leviää pääasiassa pisaratartuntana ja kosketuksen välityksellä, mutta virus voi tarttua myös ilmavälitteisesti.

Vasara on perehtynyt erityisesti sairaaloiden ja leikkaussalien ilmanvaihtoon. Hän on toiminut Suomen edustajana kansainvälisiä ilmanvaihdon standardeja laativissa työryhmissä.

Vasara on myös mukana elokuussa alkaneessa Tampereen korkeakouluyhteisön Licence to Breathe -hankkeessa, joka kartoittaa ja kehittää keinoja koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi sisätiloissa. Hanketta rahoittaa Business Finland.

Koronavirus tarttuu myös tavalla, johon ei vielä keväällä uskottu: ”Ilmi on tullut jo useampia tapauksia” – Sairastunut voi levittää tautia ilmateitse yllättävän kauas

Virus voi tarttua ilmavälitteisesti

Keväästä lähtien on ilmestynyt jo yli 36 000 uutta kansainvälistä tutkimusta koronaviruksen leviämisestä, kertoo hanketta vetävä Tampereen yliopiston talotekniikan teollisuusprofessori Piia Sormunen.

–  Pyrimme arvioimaan tutkimustiedon laatua ja välittämään parhaat tulokset yritysten käyttöön, jotta ne voivat hyödyntää niitä tuotekehityksessä, kansainvälistymisessä ja viennissä.

Koronavirus leviää pääasiassa pisaratartuntana ja kosketuksen välityksellä, mutta virus voi tarttua myös ilmavälitteisesti.

Se tarkoittaa, että yskiessä ja aivastaessa syntyy pisaroiden lisäksi hyvin pieniä hiukkasia, aerosoleja, jotka voivat jäädä leijumaan ilmaan pidemmäksi aikaa. Tällöin tartunta voi tapahtua myös pidemmällä välimatkalla kuin kahden metrin etäisyydellä.

Monissa tapauksissa tartunnat selittyvät Vasaran mukaan juuri ilmavälitteisyydellä. Kansainväliset tutkijat pyrkivät parhaillaan selvittämään, kuinka paljon viruksia ihmisen pitää saada kehoonsa, jotta hän sairastuu.

–  Useat tutkijat ovat olettaneet, että tartuntaan tarvitaan noin kolmetuhatta virusta. Toisaalta nuori hyväkuntoinen ihminen kestää sairastumatta enemmän viruksia kuin iäkäs tai jotain perussairautta sairastava ihminen.

Ulkona aerosolit laimenevat

Ulkona ilmavälitteiset tartunnat ovat epätodennäköisiä, sillä aerosolit sekoittuvat ja laimenevat puhtaaseen ilmaan hyvin.

– Täytyy olla aika huono tuuri, että siellä saa tartunnan, Vasara sanoo.

Sen sijaan sisätiloissa ilman vaihtumisen nopeus kertoo suorassa suhteessa, miten suuri on tartuntariski: mitä useammin ilma vaihtuu, sen pienempi riski sairastua.

Esimerkiksi leikkaussalissa koko sisäilma voi Vasaran mukaan vaihtua noin kahden minuutin välein eli 30 kertaa tunnissa.

Hyvin ilmastoidussa ruokaravintolassa ilma vaihtuu Vasaran mukaan keskimäärin 12 kertaa tunnissa.

–Jos viettää kaksi tuntia ruokaravintolassa, jossa on myös yksi sairastunut, tartuntariski on 2,5 prosenttia. Jos ravintolassa on kaksi sairastunutta, riski luonnollisesti kaksinkertaistuu.

Koululuokassa, jossa on yksi sairastunut ja jossa ollaan kahdeksan tuntia päivässä, sairastumisriski on 3–4 prosenttia, jos luokassa on hyvä ilmanvaihto.

Avokonttori mainettaan parempi

Avokonttori on Vasaran mukaan mainettaan turvallisempi: jos työntekijöiden välillä on riittävät etäisyydet, tartuntariski yhden sairastuneen läsnä ollessa on työpäivän aikana noin 4–5 prosenttia. Sen sijaan kahden hengen työhuoneessa, jossa toinen työntekijä on viruksen kantaja, tartuntariski on 17 prosenttia.

Tällaisessa tilanteessa maskin käyttö pienentää Vasaran mukaan tartuntariskin 17 prosentista 3:een.

–  Maskin käytöllä on merkitystä erityisesti lähietäisyydellä, jolloin tartunta tapahtuu pääasiassa pisaratartuntana.

Viruksen kantajan toiminnalla on ilmavälitteisessä tartunnassa erittäin suuri merkitys.

Vasara selvittää asiaa esimerkillä: jos työskentelee avotoimistossa kahdeksan tuntia, tartuntariski on yhä suuri kuin jos viettää ruokaravintolassa kaksi tuntia rauhallisesti keskustellen tai laulaa kuoroharjoituksessa viisitoista minuuttia tai tanssii yökerhossa viisi minuuttia.

Jos hiljaista toimistotyöskentelyä verrataan tilanteeseen, jossa seistään ja keskustellaan kovalla äänellä, viruksien ulosvirtaus 30-kertaistuu. Jos kyse on urheilusuorituksesta, huutamisesta tai laulamisesta, se 100-kertaistuu.

Vasara muistuttaa, että nämä riskiarviot koskevat pelkästään ilmavälitteistä tartuntaa. Sen lisäksi voi tulla vielä esimerkiksi kosketuksen tuoma riski.

–  Jos sairastunut aivastaa käteensä ja tarttuu samaan ovenkahvaan, johon muutkin koskevat, tartuttamisen riski tietysti kasvaa merkittävästi.

Ilmanvaihto ratkaisevaa

Huono ilmanvaihto kasvattaa riskiä saada koronavirustartunta. Mitä pidempään on tilassa, sitä enemmän hengittää sisäilmaa. Jos ilmanvaihto on tehokas, riski pienenee.

–  Nykyisessä koronatilanteessa olisikin tärkeää varmistaa, että ilmanvaihto toimii esimerkiksi kouluissa, terveydenhuollon tiloissa ja hoivakodeissa, Piia Sormunen sanoo.

Suomalaisten rakennusten ilmanvaihto on Vasaran mukaan todennäköisesti hyvällä tasolla, jos ilmanvaihdon saneerauksesta on korkeintaan parikymmentä vuotta.

Jos ilmanvaihdossa on puutteita, ilman puhdistusta voi tehostaa suodattavilla kierrätysilmalaitteilla.

– Niiden tehokkuutta tutkitaan parhaillaan kuumeisesti.

Jos rakennuksessa ei ole koneellista ilmanvaihtoa tai se ei ole riittävä, yksinkertaisin keino on avata ikkuna ja tuulettaa, Sormunen kertoo.

Kun ilmanvaihto ei toimi, sisäilman hiilidioksidipitoisuus kasvaa. Sen huomaa helposti omilla aisteillaan.

–  Jos ilma seisoo ja tuntuu raskaalta, ilmanvaihto on todennäköisesti riittämätön verrattuna ihmismäärään. Jos ikkunoiden avaaminen on mahdollista, se on tällöin ensimmäinen toimenpide ilmanvaihdon parantamiseksi.

Hyvä ilmanvaihto on yhteydessä myös ihmisten tuottavuuteen.

–  Jos ilma seisoo ja siinä on runsaasti hiilidioksidia, tuottavuus laskee. Sama vaikutus on sisätilan korkealla lämpötilalla.

Näin koronarajoitukset näkyvät liikunnan aikuisryhmissä Tampereella: Varjonyrkkeilyä, suihkuun ei saa mennä tai tanssia saa vain oman parin kanssa

Sisäilmaan kiinnitettävä huomiota

Sisäilmaosaaminen on Sormusen mukaan Suomessa huipputasoa. Suomessa ilmastointi perustuu siihen, että raitis ilma tulee suoraan ulkoa ja huoneilma poistetaan ulos. Esimerkiksi Euroopassa ja Yhdysvalloissa käytetään paljon ilmanvaihtoratkaisuja, joissa osa ilmasta kierrätetään uudelleen tiloihin.

Suomessa on kuitenkin Sormusen mukaan suuri määrä rakennuksia, joissa ilmastointi ei ole riittävän hyvä tai ei toimi siten kuin on tarkoitettu.

–  Emme esimerkiksi tiedä, paljonko meillä on koulurakennuksia, joissa ilmanvaihto ei ole riittävä suhteessa oppilasmäärään.

Ilmanvaihto on noussut koronapandemian aikana entistä tärkeämpään rooliin.

–  Aiemmin on puhuttu siitä, miten home voi sairastuttaa ihmisen. Nyt on tultu tilanteeseen, jossa tartunnan lähde onkin samassa tilassa oleva ihminen. Koronavirus ei ole ensimmäinen eikä viimeinen virus: influenssoja ja pandemioita tulee tulevaisuudessakin.

Tampereen korkeakouluyhteisö on yhdistämässä voimat Teknologian tutkimuskeskuksen VTT:n sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa selvittääkseen, miten koronaviruksen leviämistä ilmavälitteisesti voidaan ehkäistä.

Tuloksia on luvassa vielä ennen joulua.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?