Pikkulapsen kuorsaaminen voi aiheuttaa käytöshäiriöitä - Terveys - Aamulehti

Väitöstutkimus: Pikkulapsen jatkuva kuorsaaminen voi aiheuttaa käytöshäiriöitä ja huonontunutta koulumenestystä

Unenaikaisen hengityshäiriön tavanomaisin aiheuttaja on kita- ja nielurisojen liikakasvu. Oireet ja löydökset eivät kuitenkaan säily samankaltaisina läpi lapsuuden ja nuoruuden vaan ne muuttuvat kasvun myötä. Kuvituskuva. ­

27.10. 7:31

Aamulehti

Lapsuusiässä satunnainen kuorsaus ei ole harvinaista, mutta jatkuva kuorsaaminen voi kuitenkin olla merkki unenaikaisesta hengityshäiriöstä, joka voi pitkään jatkuessa aiheuttaa ongelmia.

Tämä käy ilmi Tampereen yliopistollisessa sairaalassa (Tays) korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikalla erikoislääkärinä työskentelevän Saara Markkasen 2– 3-vuotiaiden lasten unenaikaisiin hengityshäiriöihin keskittyvästä väitöskirjasta, joka tarkastetaan 30. lokakuuta.

Markkasen väitöstutkimuksen mukaan unenaikaisen hengityshäiriön on todettu aiheuttavan esimerkiksi käytöshäiriöitä, huonontunutta koulumenestystä, kasvojen kasvun ja purennan kehityksen muutoksia sekä sydän-verisuonielimistön toiminnan muutoksia.

Unenaikaisen hengityshäiriön tavanomaisin aiheuttaja on kita- ja nielurisojen liikakasvu. Oireet ja löydökset eivät kuitenkaan säily samankaltaisina läpi lapsuuden ja nuoruuden vaan ne muuttuvat kasvun myötä.

– Tutkimuksissani havaitsin, että jo 2–3-vuotiailla unenaikaisesta hengityshäiriöstä kärsivillä lapsilla voidaan todeta vähäisiä muutoksia kasvojen mittasuhteiden kehityksessä. Tämä havainto on merkityksellinen, sillä aiemmassa kirjallisuudessa unenaikainen hengityshäiriö on liitetty muutoksiin kasvojen ja purennan kehityksessä, ja nyt ensimmäisiä muutoksia havaittiin jo varhaisella iällä.

Tutkimuksissa havaittiin lisäksi, että lapsilla, joilla kuorsauksen lisäksi todettiin uniapnea, yönaikainen kokonaiskuorsausaika oli pidempi kuin lapsilla, joilla todettiin ainoastaan kuorsausta. Markkanen kertoo, että tätä havaintoa voidaan hyödyntää uusien diagnostiikkatapojen tutkimuksessa ja kehityksessä.

– Kokonaisuudessaan väitöskirja lisää tietoa lasten unenaikaisesta hengityshäiriöstä vähäntutkitussa 2–3-vuotiaiden ikäryhmässä. Väitöskirjan tulosten perusteella voidaan todeta, että pienten lasten unenaikaiset hengityshäiriöoireet tulee huomioida ja hoitaa, sillä ensimmäisiä merkkejä pitkäaikaisvaikutusten ilmaantumisesta havaittiin jo 2–3-vuotiailla.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?