Aamulehti
Ensi vuoden alusta lähtien Tampere-talo siirtää osan kulttuuritapahtumiensa järjestämisestä erilliseen tytäryhtiöön. Tämä yhtiö alkaa toimia ja kilpailla taiteen, viihteen ja tapahtumien markkinoilla samaan tapaan kuin yksityistenkin omistamat kulttuuritapahtumia järjestävät yritykset.
Tampere-talon emoyhtiö puolestaan vastaa yleishyödyllisten kulttuuritapahtumien eli yleensä kannattamattoman, mutta tärkeäksi katsotun taiteellisen toiminnan tarjoamisesta. Tampereen kaupunki omistaa emoyhtiön ja sen kautta tytäryhtiön. Niiden omistajaohjauksesta vastaavat kaupungin konsernijohto ja konsernijaosto. Emoyhtiön nimissä on Tampereen kaupungin omistama Tampere-talon kiinteistö.
Tampere-talon toiminnan eriyttäminen kahdeksi yhtiöksi on ollut konsernijaostossa vireillä kaksi vuotta. Aamulehti kirjoitti viime helmikuussa Tampere-talon kasvavasta roolista, jossa se työntyy promoottorina markkinoille ja järjestää tapahtumia myös Tampere-talon ulkopuolella. Se oli esimerkiksi viime talvena mukana Iskelmägaalan järjestämisessä, pyörittää Tuulensuun Palatsin toimintaa ja on ehdolla Tammelan uuden stadionin tapahtumien järjestäjäksi.
Tampereen kaupunginhallituksen konsernijaoston puheenjohtajan Lauri Lylyn (sd.) mukaan Tampere-talon rooli halutaan nyt selkiyttää, koska sen entistä aktiivisempi toiminta talon ulkopuolella herättää muissa tapahtuma-alalla toimivissa kysymyksiä. ”On selkeämpää, että toiminta on erotettu markkinoilla toimivaan osakeyhtiöön ja on läpinäkyvää, eikä tällaista julkista keskustelua asiasta enää syntyne.”
Lyly pitää aiheellisena kysymystä, kuinka pitkälle Tampere-talo voi markkinoilla mennä. ”Ei ole tarkoitus sotkea markkinoita, vaan selkiyttää tilanne”, hän sanoo ja lisää, että Tampere-talon tytäryhtiöltä toivotaan emoyhtiölle osinkotuloja.
Kaupunki ei ehkä säily omistajana
Lylyn mukaan pitää pohtia, onko markkinoilla toimivalle Tampere-talon tytäryhtiölle tarvetta ja tukeeko se julkista palvelutuotantoa. Lylyn mukaan ei ole täysin varmaa, että tytäryhtiön vastedes omistaa yksin Tampere-talo. ”Aikanaan ratkaistaan, onko Tampereen kaupunki Tampere-talon kautta sen omistajana. Kaupunki joutuu koko ajan miettimään, millaisessa toiminnassa se haluaa olla mukana. Ei meille ole mikään itsetarkoitus omistaa promootioyhtiötä. Sen pitää jotenkin liittyä yleishyödylliseen ja omaan palvelutoimintaan.”
Lyly viittaa viime päivinä uutisoituihin epäselvyyksiin Tampereen kaupungin toiminnassa. Hänen mukaansa ne pakottavat käymään tarkoin joka nurkan läpi. ”Sisäinen ja ulkoinen tarkastus puuttuvat näihin entistä tarkemmin. Kuntien yhtiöiden lainsäädäntöä varmaan tarkastellaan alkavalla vaalikaudella niin, että markkinat toimivat oikeasti. Lainsäädäntö on aika tiukka siinä, kuinka paljon kuntien yhtiöt voivat toimia markkinoilla.”
Tampereen konsernijohtajan Juha Yli-Rajalan mukaan päätöksenteko Tampere-talon toiminnan jakamisesta kahdeksi yhtiöksi vei kaksi vuotta osaksi siitä syystä, että haluttiin miettiä, voidaanko samalla muuttaa Tampere-talon kaupungilta saamaa vuokra-avustusta ja toiminta-avustusta.
"Miksi me sen kieltäisimme?”
Tampereen kaupungin konsernijohtaja Juha Yli-Rajala, miksi on tarpeen, että kaupungin omistama Tampere-talon tytäryhtiö toimii tapahtuma-alan markkinoilla, kun sitä varten on yksityisiäkin yrityksiä?
”Tuo on enemmän yhtiön hallituksen ja johdon vastattava asia.”
Mutta onhan se mitä suurimmassa määrin omistajaohjauksen asia?
”Tampere-talo on osoittanut, että myös muissa suurissa kaupungissa vastaavat bisnekset ovat menneet tähän suuntaan. Ei ole enää konserttitaloja, jotka toimisivat vain omien seinien sisällä. Näin he ovat sen perustelleet ja me olemme sen sitten uskoneet.”
Mutta voisittehan te omistajaohjauksessa kyseenalaistaa, tarvitseeko Tampere-talon järjestää Iskelmägaala tai Suomilove-konsertti Helsingissä?
”Varmaan voitaisiin.”
Kuka sen tekee, jos te omistajaohjauksessa ette sitä tee?
”Miksi me sen tekisimme, jos Tampere-talo pystyy osoittamaan, että se saa siitä tuottoja ja se hyödyttää koko Tampere-talon brändiä ja kokonaisuutta. Miksi me sen kieltäisimme?”
No jos se tuhoaa yksityisiä, tapahtumia järjestäviä yrityksiä markkinoilta?
”Olemme nähneet, että toiminta on pienimuotoista. Tampere-talo on valtakunnan ykköstapahtumataloja. Asiaa täytyy kysyä toimivalta johdoltakin.”
Onko niin, että te omistajaohjauksessa sanotte, että toimiva johto päättää ja toimiva johto sanoo, että omistajaohjaus päättää?
”He ovat meille esitelleet omat strategiansa ja heidän näkemystensä mukaan on menty.”
Mietittekö ikinä, että Tampereen kaupunki näin toimimalla mahdollisesti syö yksityisten yritysten leipää, tuhoaa yritystoimintaa tai estää uutta yritystoimintaa syntymästä?
”On se ollut keskusteluissamme mukana, mutta emme koe sitä tekevämme niin suuressa määrin, että mitään tuhottaisiin, vaan haluamme, että elämystalouden tapahtumakirjo pysyy laajana ja me olemme osaltamme tukemassa sitä laajuutta.”
Rahaa oopperaan ja ilmaistapahtumiin
Tampere-talon toimitusjohtaja Paulina Ahokas huomauttaa, että kaupungilla on muitakin yhtiöitä, jotka toimivat markkinoilla. ”Tampere-talon markkinaehtoinen toiminta on jo lähes 33 vuotta rahoittanut Tampere-talon yleishyödyllistä taidetoimintaa. Jos sitä ei voitaisi jatkaa, sitten luovuttaisiin Tampereen oopperasta, koko vierailunäyttämötoiminnasta ja maksuttomista tapahtumista eli valtavasta määrästä tamperelaisille todella rakasta ja tärkeätä toimintaa, joka tuo tuloja kaupungille.”
Yli-Rajala vastaa, että Tampere-talon emoyhtiö kantaa vastuun tytäryhtiön mahdollisista tappioista. Paulina Ahokaskin toteaa, ettei tytäryhtiön perustaminen muuta vastuukysymyksiä.
”Se on kaupungin yhtiö. Ei siinä olennaisesti mikään muutu. Mutta edes korona-aikana, kun koko toimiala oli suljettu, meidän ei tarvinnut mennä ylimääräisen avustuksen perässä kaupungin pussille”, Ahokas sanoo.
Mikä?
Tampere-talo oy
Tampereen kaupungin omistama osakeyhtiö.
Hallitsee vuokralaisena Tampere-taloa ja vuokraa sitä tapahtumia varten.
Tampere-talo on vuonna 1990 yleisölle avattu kulttuuri- ja kongressikeskus Tampereen keskustassa.
Vuonna 2021 Tampere-talo oy sai kaupungin toiminta-avustusta 879 000 euroa ja vuokra-avustusta 5,6 miljoonaa euroa. Vuodelle 2023 Tampere-talo saa toiminta-avustusta 765 000 euroa ja vuokra-avustusta 6,2 miljoonaa euroa.
Tampere-talon liikevaihto vuonna 2021 oli 6,2 miljoonaa euroa. Vuonna 2022 se oli Tampere-talon mukaan 14,7 miljoonaa euroa.
Lauri Lylyn ja Yli-Rajalan mukaan ei ole huolta siitä, että Tampere-talon tytäryhtiö hyötyisi vuokratuesta tai muista tuista, joita yleishyödyllistä toimintaa harjoittava emoyhtiö saa Tampereen kaupungilta, vaan ne eriytetään kirjanpidossa.
”Pystymme sen nykyisessäkin järjestelmässä osoittamaan täysin aukottomasti”, Ahokas sanoo.
Lyly tähdentää, että tytäryhtiö joutuu maksamaan Tampere-talolle sen tilojen käytöstä saman vuokran kuin muutkin toimijat.
Yli-Rajala pitää tytäryhtiömallin etuna sitä, että tytäryhtiö voi käyttää osin tai kokonaan samaa hallitusta, toimitusjohtajaa ja tilintarkastajaa kuin emoyhtiö. Emoyhtiö saa merkittävää julkista tukea. Herää kysymys, saako tytäryhtiö kilpailuetua suhteessa yksityisiin yrityksiin, jos se hyötyy emoyhtiön hallinnosta.