Aamulehti
Voiko Tampereen kaupunki muuttaa yksipuolisesti ja yllättäen käytännön, jonka mukaan kiinteistönomistaja on voinut antaa pysäköintiluvan talon edustalla? Tätä ihmettelee Juha Halme, joka omistaa Ravintola Antikan talon ja tontin Tampereen Tammelassa.
Hän sai 40 vuotta sitten kaupungilta luvan sallia pysäköinnin talon edustalla kaupungin maalla, vaikka pysäköinti paikalla on muuten kielletty. Luvasta kertova liikennemerkki on edelleen pystyssä siinä, mihin se tuotiin 1980-luvun alussa. Viime aikoina talon edustalta on kuitenkin annettu pysäköintisakkoja.
Halme kertoo ostaneensa Väinölänkatu 1:ssä sijaitsevan talon ja tontin vuonna 1980. Tontin raja on talon seinässä. Talon kohdalla kulkeva jalkakäytävä ja viheralue kuuluvat kaupungille.
”Kaupungin osalta on rasitteena se, että taloon ja pihaan täytyy jostain päästä”, Halme kertoo. ”Sisäpihalla on vain nelisen pysäköintipaikkaa niille, jotka ovat talossa töissä tai asuvat siinä.”
Paikalla oleva liikennemerkki on sijoitettu kaupungin omistamalle viheralueelle.
Talossa toimii ravintolan lisäksi muita yrityksiä ja lisäksi talossa on muutamia asuntoja. Talon sisäpihalle vie kapea kaarikäytävä. Pihaan ei pääse isolla autolla. Kadun ja portin välissä on lyhyt ajotie.
”Kun taloon tuodaan tavaraa tai käydään lyhyellä asialla, tulee tarve pysäköidä ajotielle.”
Tarve huomattiin heti talon oston jälkeen 80-luvun alussa. Kadun varressa on pysäköintipaikkoja, mutta ne ovat Halmeen mukaan usein täynnä.
Halme oli silloin yhteydessä kaupunkiin ja kaupunki toi sisäpihan portille vievälle ajotielle liikennemerkin, joka kieltää pysäköinnin. Alla oleva lisäkilpi sallii pysäköinnin kiinteistön omistajan luvalla.
Halme kertoo kirjoittaneensa vuosikymmenten aikana pysäköintilupia hyvin rajoitetusti, vain muutamalle ihmiselle. Pysäköintilupana on toiminut hänen tekemänsä ja allekirjoittamansa pysäköintilupalappu.
Autoja sakotettu
Hiljattain Tampereen kaupunki on sakottanut paikalle pysäköintiluvalla pysäköineitä autoja.
”Kerran aikaisemmin on käynyt samalla tavalla. Silloin sakosta tehtiin oikaisupyyntö, joka meni läpi”, Halme kertoo.
Halme soitti tuoreimman tapauksen jälkeen asiasta kaupungille. Halmeen mukaan vastaus oli, että kaupunki voi katsoa rauenneiksi näin pitkät sopimukset, jos ne ovat nykykriteerien mukaan virheellisiä. Näin on etenkin, jos sopimukset ovat olleet suullisia. Halmeella itseltään ei ole kirjallista todistetta sopimuksesta, mutta arvioi, että kaupungilta sellainen löytyisi.
”Miten voidaan katsoa loppuneeksi sopimus, jos asiasta ei ole asianomaisten kanssa keskusteltu ja liikennemerkki on edelleen paikallaan?” Halme ihmettelee.
Arvioitava uudelleen
Tampereen kaupungin vastaava pysäköinnintarkastaja Sami Hurinki vahvistaa, että tällaisia tilanteita voi tulla vastaan pitkän aikaa sitten sovittujen asioiden kanssa. Näin voi olla etenkin, jos laki on muuttunut.
Vanhoista maankäyttöön liittyvistä sopimuksista ei aina ole tietoa karttatyökalussa, jota pysäköinnintarkastajat käyttävät kentällä. Varsinkin jos sopimus on ollut suullinen, tietoa sopimuksesta ei välttämättä löydy kaupungilta mistään muualtakaan.
Tämä on tilanne myös Väinölänkatu 1:n osalta. Luvat maankäytöstä myöntää Tampereen kaupungin kiinteistötoimi. Aamulehden pyynnöstä kiinteistötoimi tarkisti, löytyykö kyseiselle paikalle myönnettyä maankäyttölupaa. Lupaa ei löydy. Nykyisen lain mukaan liikennemerkki on jo lähtökohtaisesti virheellisellä paikalla.
”Käytännössä tällaisten takavuosien sopimusten pätevyys on arvioitava uudelleen”, Hurinki sanoo.
Omistaja voi pyytää asiasta päätöstä Tampereen kaupungin liikennesuunnittelusta. Jos liikennesuunnittelu katsoo, että maankäyttölupa kyseiseen väliaikaiseen pysäköintiin sallitaan, Tampereen kaupungin kiinteistötoimi voi tehdä luvan.
Paikalta annetusta virhemaksusta voi myös tehdä oikaisuvaatimuksen. Sen käsittelyn yhteydessä selvitetään, onko pysäköijällä ollut perusteltu luulo siitä, että paikalle saa pysäköidä.
