Aamulehti
Varhain aamuyöstä 18. maaliskuuta menehtynyt Pekka Paavola oli syntynyt Tampereella 3. elokuuta vuonna 1933. Lapsuutensa hän vietti Tammelan ja Petsamon kaupunginosissa. Koulutie alkoi Tammelankoulusta ja jatkui Tampereen lyseon lukion eli Rellun kautta Helsingin yliopiston oikeustieteelliseen tiedekuntaan.
”Hän oli juristi, mutta hän meni jo varhain Tampereen kaupungin palvelukseen. Tampere oli hänelle paitsi työ myös harrastus. Erityisesti Hervanta oli tärkeä, ja muistan kuinka ollessani pieni ajelimme iltaisin katsomassa siellä kaavoitettavia tontteja. Kun hän jäi eläkkeelle, hän pitäytyi kommentoimasta Tampereen kaupungin asioita, mutta mielipiteitä hänellä riitti edelleen. Hän oli voimakastahtoinen ihminen, joka meni siinä mielessä saappaat jalassa, että pää säilyi kirkkaana loppuun saakka. Äitini Leenan kuolema kuusi viikkoa sitten oli valtava shokki ja siitä seurasi isälle pieni infarkti”, kertoo Pekka Paavolan poika Mikko Paavola Aamulehdelle.
Pekka Paavola kuvattiin vaimonsa Leena Paavolan ja pariskunnan pojan Mikko Paavolan kanssa kunnallisvaalien aikaan vuonna 2004.
Lauri Lyly: Hyvin johdonmukainen ihminen
Tampereen entinen pormestari, SAK:n entinen puheenjohtaja, Tampereen kaupunginhallituksen ensimmäinen varapuheenjohtaja Lauri Lyly (sd.)on tuntenut Pekka Paavolan 1980-luvulta asti. Lyly tapasi Paavolan viimeksi joulun alla eräässä tilaisuudessa.
”Erityisesti viime vuosina tapasin häntä, kun olin pormestari. Kävin taustakeskusteluja hänen kanssaan Tampereen vanhoista kehityspoluista ja katsoimme tämän päivän asioita. Kävimme keskinäistä vuorovaikutusta eri asioista. Olen iloinen, että hänelle myönnettiin ansioistaan Tampere-palkinto”, Lyly kertoo Aamulehdelle.
Paavola sai Tampere-palkinnon lokakuussa 2022.
Lyly kuvailee Paavolaa hyvin johdonmukaisena ihmisenä.
”Hän pohdiskeli asioita ja oli päättäväinen tekemisissään. Päättäväisyys näkyi siinä, kun katsoo, mitä asioita Tampereella tapahtui hänen aikanaan.”
Paavola toimi Tampereen kaupungin kaupunginjohtajana vuosina 1969–1985 ja vaikutti aktiivisesti kunnallispolitiikassa aina 2000-luvulle saakka.
Pekka Paavola kuvattuna vuonna 1983.
Paavolan aikana rakennettiin muun muassa Näsinneula, Särkänniemi ja Hervannan kaupunginosa.
”Hervanta oli yksi alue, jonka kehittämisessä ja visioimisessa hän oli aktiivinen. Hän ajatteli, että kaupunkia pitää laajentaa. Haettiin aluetta Helsingin-tien lähelle. ”, Lyly sanoo.
Hervanta oli Paavolalle tärkeä työmaa.
”Minulla ei ollut 70- ja 80- lukujen taitteessa päivääkään, jolloin Hervanta ei olisi tullut tavalla tai toisella vastaan”, Paavola itse muisteli 85-vuotishaastattelussaan Aamulehdelle vuonna 2018.
Lylyn mukaan Paavola piti Tampereen uusimpia kehityshankkeita, kuten ratikkaa ja Nokia-areenaa, hyvinä asioina.
"Puhuimme hänen kanssaan, että tätä tehdään asukkaille. Kaikki kehityshankkeet ovat välineitä saada aikaiseksi viihtyisä kaupunki.”
Tampereen kaupunginvaltuuston ryhmänjohtajat vasemmalta oikealle: Minna Sirnö, Pekka Paavola, Seppo Rantanen, Jouko Havu ja Pauli Ruoholahti. Kuva on otettu marraskuussa 1999.
Pauli Ruoholahti ja Pekka Paavola kuvattiin Tampereella joulukuussa 2006.
Pauli Ruoholahti: ”Rehellinen ja rehti”
Sdp:tä edustanut Pauli Ruoholahti vaikutti Tampereen kaupunginvaltuustossa ja useissa luottamustoimissa vuosina 1984–2012. Hän oli Pekka Paavolan kanssa tekemisissä 1980-luvun puolivälistä alkaen.
”Pääsin Tampereen kaupunginvaltuustoon vuonna 1984. Se oli jo Paavolan loppuaikaa, juuri ennen Noppa-kohua. Huolimatta kaikesta tapahtuneesta, olen aina pitänyt Paavolaa rehellisenä ja rehtinä miehenä. Kun politiikassa toimittiin, hänen sanaansa saattoi aina luottaa. Hän sanoi aina, jos oli eri mieltä, ja monesti olimme. Paavolan perustama Tampereen puolesta ry oli oman aikansa populistinen liike. Me sdp:ssä emme tehneet yhteistyötä heidän kanssaan ennen kuin Kokoomuksen kanssa meni sukset ristiin.
Paavolan aikana demarit ja kokoomus muodostivat aseveliakselin, ja sitä Paavola yritti rynkyttää hajalle. Siinä hän tavallaan onnistuikin, kun Kalervo Kummola teki Paavolan kanssa diilin veroäyrin laskemisesta. Olimme Paavolan kanssa kaupungin reissulla Amsterdamissa samassa hotellihuoneessa ja sain matkan aikana jututettua Paavolalta tiedon siitä.”
Paavolan aikana Hervannan rakentaminen käynnistyi. Hänen aikanaan rakennettiin myös Näsinneula ja Sara Hildénin taidemuseo.
”Hän oli ristiriitainen persoona, mutta kaikesta huolimatta muistelen Pekkaa lämmöllä. Tapasimme viikkoa ennen joulua ja sanoin silloin, että kyllä hänessä edelleen elää pieni sosiaalidemokraatti.”
Kuvassa Kalervo Kummola (kok.), Irja Tulonen (kok.) sekä Pekka Paavola. Kuva on otettu 21. lokakuuta 1996.
Kalervo Kummola menetti ystävän
Kalervo Kummola sai tiedon Pekka Paavolan kuolemasta heti aamusta lauantaina. Kummolan ja Paavolan suhde oli työtoveruutta henkilökohtaisempi, sillä perheet olivat myös kesänaapureita Uudenkaupungin saaristossa. Kummola tapasi Paavolan viimeksi kaksi viikkoa sitten. Silloin hän osasi jo alkaa odottaa surusanomaa.
”Leenan menetys tuli yllättäen, ja se mursi Pekan. Hän oli suuri johtaja ja hieno ihminen. Hänen aikanaan Tampereella saatiin ja aloitettiin paljon: Tampere-talo, pääkirjasto Metso ja monta muuta. Hän oli ehdoton auktoriteetti ja suuri vanhan kansan johtaja, jota kunnioitettiin ja myös pelättiin. Auktoriteetin takana oli henkilökohtainen karisma, jota ihmisellä joko on tai sitten ei ole. Se on ominaisuus, jota ei voi hankkia tai opetella mistään.”
Kummola sanoo, että Paavolan kaupunginjohtaja-aikoina tiedettiin aina, kuka päättää ja kenen puoleen voi kääntyä. Asiat hoituivat, ja mitään ei jäänyt pöytälaatikkoon makaamaan. Vapaalla Paavola viihtyi hyvin saaristossa, ja hänen kiinnostuksenkohteitaan olivat autot ja veneet.
”Mutta kun hän oli kaupunginjohtaja, hänen kiinnostuksenkohteensa oli vain ja ainoastaan Tampereen kaupunki. Hän saattoi lähteä vielä iltaisinkin kaupungille ajelemaan ja tutustumaan paikkoihin.”
Skandaaleiltakaan ei pitkällä poliittisella uralla vältytty. Paavola joutui eroamaan kaupunginjohtajan tehtävistä vuonna 1985 niin kutsutun Noppa-kohun ja lahjontarikosepäilyn myötä.
”Hänen seikkailunsa ja se, että hänellä menivät sukset ristiin oman puolueensa kanssa aiheutti paljon ristiriitoja, mutta hän teki paluun valtavalla yli 8 000 äänen saalilla kuntavaaleissa 1992. Sillä äänimäärällä hän veti kahdeksan muutakin mukanaan. Tämä kuvaa hyvin hänen suosiotaan ja kansan luottamusta. On hienoa, että hän sai viimein Tampereen kaupungilta tunnustuksen työstään.”
2000-luvulla Paavolan värikäs poliittinen taival katkesi, kun hänet erotettiin kaikista luottamustehtävistään vuonna 2002 törkeän veropetoksen vuoksi, mutta hän palasi takaisin kaupunginvaltuustoon 2004. Paavola toimi Tampereen kaupunginvaltuuston varapuheenjohtajana 2006, ja hän jätti politiikan vuonna 2008 toimittuaan yhden vaalikauden Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtajana.
Mikko Alatalo ja Pekka Paavola kuvattiin Tampereen päivän palkitsemistilaisuudessa Raatihuoneella lokakuussa 2022.
Lue lisää: Tampereen entinen kaupunginjohtaja Pekka Paavola on kuollut
Lue lisää: Pomo näki yli kaupungin
Oikaisu 18.3.2023 kello 19.10: Kalervo Kummola tapasi Pekka Paavolan viimeksi kaksi viikkoa sitten, ei Leena Paavolan hautajaisissa.