Aamulehti
Tampere-talo oy:n liiketoiminta on tarpeen jakaa kahteen eri yhtiöön, linjaa Tampereen kaupungin konsernijaosto. Konsernijaosto keskusteli Tampere-talon tilanteesta tiistain kokouksessaan, jossa yhtiön johto esitteli konsernijaostolle erilaisia vaihtoehtoja tulevaksi toimintamalliksi.
Päätöksiä yhtiöjärjestelyistä ei vielä tehty, mutta konsernijaosto oli keskusteluissaan yksimielinen siitä, että Tampere-talon liiketoiminta on syytä jakaa kahteen eri yhtiöön, markkinaehtoiseen sekä yleishyödyllistä toimintaa tekevään. Tampere-talo oy:n johtoa pyydettiin vielä tarkentamaan eri vaihtoehtoja maaliskuun aikana.
Konsernijaosto käsittelee asiaa seuraavan kerran kokouksessaan huhtikuussa. Konsernijaoston puheenjohtaja Lauri Lyly (sd.) kommentoi Aamulehdelle kokouksen jälkeen, että keskustelu yhtiöjärjestelyistä oli vilkasta.
Konsernijaoston 1. varapuheenjohtaja Kalervo Kummola (kok.) puolestaan kuvailee asiasta kokouksessa käytyä keskustelua asialliseksi. ”Nyt täytyy antaa Tampere-talolle työrauha ja varmaan huhtikuussa tehdään päätöksiä”, Kummola sanoo.
Millainen yhtiömalli?
Kokouksessa oli esillä useampia versioita siitä, millainen Tampere-talon yhtiöjärjestys voisi tulevaisuudessa olla. ”Liiketoiminnan eriyttäminen tulee jossain muodossa joka tapauksessa, mutta vielä on auki, tuleeko tytäryhtiö- vai sisaryhtiömalli”, Lyly sanoo.
Konsernijaostolle esitetyissä vaihtoehdoissa on ollut esillä malli, jossa Tampere-talo organisoidaan konserniksi, jossa markkinaehtoisesti toimivasta kokonaisuudesta muodostetaan tytäryhtiö. Mallista on käytetty nimeä konsernimalli tai emo-tytäryhtiömalli. Vaihtoehtona on myös kahden erillisen yhtiön malli tai sisaryhtiömalli, jossa markkinaehtoisesti toimivasta kokonaisuudesta muodostetaan suoraan kaupungin omistama yhtiö, eikä toimintaa organisoida samaan konserniin.
Konsernijaoston esityslistan mukaan sisaryhtiömallia voidaan pitää osittain kaupungin nykyisten omistajapoliittisten linjausten vastaisena. Yksi keskeinen kysymys on, mitkä ovat perusteet sille, että Tampereen kaupunki muodostaisi suoraan omistukseensa markkinoilla toimivan yhtiön.
Mikä?
Tampere-talo
Tampereen kaupungin omistama osakeyhtiö.
Hallitsee vuokralaisena Tampere-taloa ja vuokraa sitä tapahtumia varten.
Tampere-talo on vuonna 1990 yleisölle avattu kulttuuri- ja kongressikeskus Tampereen keskustassa.
Vuonna 2021 Tampere-talo oy sai kaupungin toiminta-avustusta 879 000 euroa ja vuokra-avustusta 5,6 miljoonaa euroa.
Tampere-talon liikevaihto vuonna 2021 oli 6,2 miljoonaa euroa.
Toimitusjohtaja on Paulina Ahokas.
Useita selvityksiä
Parin viime vuoden aikana Tampere-talon toiminnan järjestämisestä on teetetty lukuisia selvityksiä, joissa on haettu mahdollisuuksia järjestää kiinteistön omistus ja yhtiön toiminnan organisointi nykymallista poikkeavalla tavalla. Konsernijaoston esityslistan mukaan kaupungin sisäinen tarkastus on kiinnittänyt huomiota Tampere-talo oy:n kaupungilta saamiin tukiin ja toimintaa ja avustuksia on arvioitu muun muassa suhteessa kiellettyyn valtiontukeen.
Tampere-talo oy on Tampereen kaupungin täysin omistama osakeyhtiö. Nykyisessä toimintamallissa Tampereen kaupunki omistaa Tampere-talon kiinteistön ja vastaa kiinteistön investoinneista sekä perii yhtiöltä vuokraa, jonka yhtiö saa vastaavasti kumppanuusavustuksena vuosittain kaupungilta. Yhtiön tehtävänä on huolehtia kiinteistön ylläpidosta ja edelleen vuokrauksesta omaan liiketoimintaansa perustuen. Tampere-talo oy huolehtii kiinteistön ylläpidosta ja edelleenvuokrauksesta ja harjoittaa liiketoimintaa, jota Aamulehti on avannut tarkasti tässä jutussa.
Tampere-talon toiminta on muuttunut viime vuosina, se haluaa olla myös iso kaupallinen promoottori. Nyt konsernijaostossa haetaan ratkaisua, miten muuttunut tilanne ratkaistaan. Perinteistä toimintaa on ollut, että yhtiö vuokraa Tampere-taloa erilaisia tapahtumia varten, avustaa niiden järjestämistä, vuokraa talon ulkopuolisiin tilaisuuksiin teknistä laitteistoa, kalusteita ja henkilökuntapalveluja sekä harjoittaa ohjelma- ja ravintolatoimintaa.
Aamulehti uutisoi viime viikolla julkaistussa artikkelissaan, että Tampere-talo kilpailee markkinoilla veronmaksajien riskillä tavalla, joka ei ole läpinäkyvä. Lisäksi kerroimme, että Tampere-talon Lumikuningatar-jääbaletti tuli veronmaksajille kalliiksi.
Remontti tulossa
Konsernijaostolle esitetyissä jatkovaihtoehdoissa Tampere-talon kiinteistön omistaa Tampereen kaupunki, kuten nykyisinkin. Sen vuoksi Tampere-talon korjaushankkeen kustannukset tulisivat Tampereen kaupungin maksettavaksi. Elokuussa 2022 tehty kustannusarvio on noin 37,4 miljoonaa euroa.
Remontin myötä kiinteistön vuokra todennäköisesti nousee merkittävästi. Tampere-talon esitystekniikkaa on jo uudistettu muutama vuosi sitten.Tampere-talon remonttisuunnitelmia ei Lylyn mukaan käsitelty tiistain kokouksessa.
”Tampere-talo on yli 30 vuotta vanha, talo on pidettävä kunnossa”, Lyly sanoo.
