Painavatko painotusluokat tamperelaislasten kouluvalinnoissa? Yhdellä keinolla yritetään välttää koulushoppailua

Tampereen peruskouluissa on sekä painotusluokkia että niin sanottuja sekaryhmiä, joissa opiskelee painotusoppilaita. Tampereen kaupungin perusopetuksen johtajan Kristiina Järvelän mukaan painotusluokat eivät välttämättä ole muita luokkia rauhallisempia.

Aamulehti vieraili syyskuussa 2021 Etelä-Hervannan koulun kokeellisen tieteen painotusluokan tunnilla. Kuvassa Aino Rämö, Iris Lohan, Noora Oja ja Yaan Song. Usealla tamperelaisella yläkoululla on omia painotuksiaan.

21.2. 20:47

Aamulehti

Tampereen kaupungin peruskouluissa on mahdollista opiskella muun muassa musiikkia, kuvataidetta, luovaa muotoilua ja jopa latinaa painotettuina oppiaineina.

Painotusluokat ovat nousseet viime päivinä keskusteluun. Helsingin kaupunki kertoi harkitsevansa niistä luopumista. Painotetut luokat ovat esimerkiksi taide- tai musiikkipainotteisia luokkia, joihin oppilaat hakevat pääsykokeiden kautta. Helsingissä kyseisten luokkapainotusten on koettu lisäävän koulushoppailua sekä segregaation syntymistä eri luokkien välille.

Tampereella koulut saavat valita, toteuttavatko ne painotusta luokkamuotoisena vai sekaryhminä. Samanlainen käytäntö on tällä hetkellä myös Helsingissä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi musiikkipainotuksen oppilailla voi olla kokonaan oma ryhmänsä tai sitten he ovat osa yleisopetuksen sekaryhmiä. Tällöin musiikkipainotuksen oppilaita voi opiskella usealla eri rinnakkaisluokalla.

Tampereen kaupungin perusopetuksen johtajan Kristiina Järvelän mukaan Tampereen kouluissa on sekä painotusluokkia että niin sanottuja sekaryhmiä. Viime kädessä mahdollisen painotusluokan perustamisesta päättää koulun rehtori.

Mitkä?

Tampereen painotusyläkoulut

Oppilaat valitaan painotukseen soveltuvuuskokeen pistemäärän mukaisessa paremmuusjärjestyksessä. Soveltuvuuskokeen lisäksi täydentävänä valintakriteerinä voi olla koulun määrittämien oppiaineiden viimeisin hakua edeltäneen todistuksen arvosana.

Englanti: Tampereen kansainvälinen koulu

Kokeellinen tiede: Etelä-Hervannan koulu

Kuvataide: Juhannuskylän koulu

Luova muotoilu: Kaarilan koulu

Latina: Juhannuskylän koulu

Urheilu elämäntapana: Hatanpään koulu, Sammon koulu, Tesoman koulu

Matematiikka: Takahuhdin koulu

Matematiikka-luonnontieteet: Tesoman koulu

Media: Kämmenniemen koulu

Musiikki: Linnainmaan koulu, Ahvenisjärven koulu, Wivi Lönnin koulu, Tampereen yliopiston normaalikoulu

Sirkustaide: Tampereen yliopiston normaalikoulu

Saksa: Sammon koulu

Teknologia: Kaukajärven koulu

Tampereen painotusalakoulut

Kuvataide: Tammelan koulu

Urheilu elämäntapana: Sammon koulu, Tesoman koulu

Musiikki: Ahvenisjärven koulu, Linnainmaan koulu, Wivi Lönnin koulu/Pispalan koulu, Tampereen yliopiston Normaalikoulu.

Pispalan ja Wivi Lönnin koulut ottavat oppilaita musiikkipainotukseen vuorovuosina.

Kaikkia herkkuja ei saa

Tesoman koulussa painotuksessa opiskellaan tällä hetkellä luokittain. Tesoman koulun va. rehtori Henriikka Mäkinen kertoo, että painotusluokkien hakijamäärät vaihtelevat koulussa vuosittain, mutta yleensä hakijamäärät ovat suuremmat kuin mitä luokille kyetään ottamaan oppilaita.

Tesoman koululla on kaksi eri painotusta. Urheilu elämäntapana -painotukseen voi hakea jo alakoulun kolmannella luokalla, jolloin oppilaalla on oikeus jatkaa painotuksessa perusopetuksen loppuun saakka. Samaan painotukseen on mahdollista hakea myös 7. luokalla. Yläkoulussa on myös matemaattis-luonnontieteellinen painotusluokka.

Tesoman painotusluokilla on 23–24 oppilasta, mikä on alakoulun puolella keskimäärin sama määrä kuin rinnakkaisluokilla. Yläkoulun puolella painotuksessa opiskelevilla luokkakoko saattaa olla hieman rinnakkaisluokkia suurempi.

Järvelän mukaan ajatus siitä, että painotusluokille keskittyisivät motivoituneimmat oppilaat ja tätä kautta saataisiin myös muita rauhallisempia luokkia, ei pidä välttämättä paikkaansa.

”Jos painotusluokka tehdään, se on usein isompi kuin rinnakkainen niin sanottu ei painotettu luokka. Eli kaikkia herkkuja ei saa, jos haluaa näin ajatella.”

Ei vain keskustassa

Tampereella painotuksia tarjotaan eri puolilla kaupunkia. Tällä pyritään osaltaan välttämään koulushoppailua, jossa koulu valikoitaisiin esimerkiksi painotusluokan mukaan. Järvelän mukaan 90 prosenttia oppilaista jatkaa oman lähikoulun seitsemännelle luokalle.

”Jonkun verran voi olla tällaista työntöä tai halua hakeutua keskusta-alueiden kouluille. En tiedä, onko syy se, että halutaan pois jostain tietystä koulusta tai koetaanko keskustan koulut jotenkin muuten hienommiksi. Sellainen on varmasti ilmiönä tietyllä tavalla olemassa.”

Tampereen Tammelassa sijaitsevassa Juhannuskylän koulussa painotusoppiaineita ovat kuvataide ja latina. Koulun rehtori Petri Fihlman kertoo, että koulussa ei ole painotusluokkia vaan painotusoppilaita. Yhdessä ikäluokassa noin puolet yläkoulun oppilaista opiskelee painotuspuolella.

”Tämä muutos tehtiin, kun Tammerkosken koulu ja Klassillinen koulu yhdistyivät, ja silloin poistuttiin luokista.”

Fihlmanin mukaan minkäänlaisesta eliittiluokkien muodostumisista painotusaineiden kautta ei voida puhua.

”Tänä päivänä hakijoiden skaala on laaja. Vaikka olemme keskustassa, ei se tarkoita, että tämä olisi vain jollekin tietylle porukalle. Huoltajat toivovat, että painotus voisi olla myös kuntouttava asia, joten meille tulee monenlaisia oppilaita.”

Tukea hakemiseen

Helsingissä on havaittu, että maahanmuuttajataustaiset lapset eivät samalla tavalla hakeudu painotusluokille, osittain tiedon saannin puutteen vuoksi.

”Tiedän, että meillä kolmannen luokan painotukseen haettaessa opettajat ovat tukeneet hakuprosessissa maahanmuuttajataustaista oppilasta tiedonsaannissa. Sitä kautta olemme pyrkineet vastaamaan siihen, että kaikilla olisi tasapuoliset mahdollisuudet hakeutua ja päästä painotusluokille, Mäkinen avaa.

Järvelän mukaan kouluissa, joissa on prosentuaalisesti enemmän muunkielisiä, on tiedon kulussa varmasti myös Tampereella parantamisen varaa.

”Kaupungin sivuiltakaan ei ole helppo löytää tietoja. Tietenkin, jos pystyy lukemaan sujuvaa englantia, se on helpompaa. Mutta on haastavaa tavoittaa ihmisiä 40 eri kielellä.”

Kerma kertyi tietyille luokille

Nokialla Emäkosken koulu ilmoitti tammikuussa luopuvansa painotusluokista ensi syksynä ja siirtyvänsä sekaluokkakäytäntöön. Asiasta kertoi ensin Nokian Uutiset.

Nokian kaupungin johtava rehtori Kari Lähde kertoo Aamulehdelle, että painotusluokille ovat aina hakeutuneet koulussa paremmin menestyneet oppilaat. Toive varsinaisten painotusluokkien lopettamisesta tuli Lähteen mukaan kouluilta.

”Kouluissa huomattiin, että niin sanotusti kerma kertyi tietyille luokille ja näillä muilla luokilla oli sitten jonkin verran haasteitakin. Opettajakunta teki johtopäätöksen, että eivät haluaisi, että näin jatkossa tehdään. Luokkien profiileista haluttiin enemmän samankaltaiset.”

Lähteen mukaan painotusluokat ovat osittain myös markkinallinen asia erityisesti isoimmissa kaupungeissa. Hän toteaa, että usein painotuksista puhutaan vähän liiankin isoon sävyyn, vaikka yläkoulussa korostuvat joka tapauksessa erilaiset valinnaiset aineet.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut