Aamulehti
Hervannan seurakunta- ja vapaa-aikakeskuksen peruskorjaustyöt aloitetaan tämän vuoden elo-syyskuun aikana ja työt jatkuvat vuoden 2024 loppupuolelle saakka. Vapaa-aikakeskuksen puolella peruskorjausta tehdään kevääseen 2025 saakka. Kirkon sisätilat on tarkoitus palauttaa käyttöön loppuvuodesta 2024.
Tampereen seurakuntien kiinteistöjohtajan Heikki Päätalon mukaan Hervannan kirkko on eteläiselle seurakunnalle toiminnallisesti keskeinen paikka.
”Aika pitkäksi aikaa se menee nyt käytännössä kokonaan kiinni. Kesän aikana kirkkoa ryhdytään tyhjentelemään, ja takaisin käyttöön se varmaan palaa adventiksi 2024,” Päätalo kommentoi Aamulehdelle.
Tällä hetkellä Hervannan alueelta etsitään seurakunnalle sopivaa väistötilaa remontin ajaksi.
Tampereen seurakuntien yhteinen kirkkoneuvosto hyväksyi peruskorjauksen suunnitelmat kokouksessaan torstaina. Tampereen seurakuntien tiedotteen mukaan kirkon peruskorjaustöiden osalta kokonaiskustannuksen on arvioitu olevan arvonlisäveroineen 5 750 000 euroa.
Julkisivussa mikrobivaurioita
Hervannan seurakunta- ja vapaa-aikakeskuksen ovat suunnitelleet arkkitehdit Raili ja Reima Pietilä. Kirkko on rakennettu vuosien 1979–1989 aikana. Tiedotteessa todetaan kirkon olevan rakennustaiteellisesti arvokas ja kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä.
Päätalo kertoo tiedotteessa rakennuksen ulospäin näkyvien muutosten olevan hienovaraisia, mutta itse työ tulee olemaan valtava. Suurin muutos tulee olemaan kirkon ulkopintojen uudelleen muuraus, joka tehdään julkisivussa havaittujen mikrobivaurioiden vuoksi. Muuraustyötä varten tilataan erikoistiiltä, jotta alkuperäinen julkisivu säilyy ennallaan.
”Joudumme teettämään tiilet. Siinä on niitä kaarevia muurauksia aika paljon. Sellaisia tiiliä ei ole missään valmiiksi olemassa,” Päätalo toteaa.
Rakennusta uudistetaan myös sisältä. Muun muassa kirkkosalin vapaasti kalustettavaa aluetta kasvatetaan ja sen käyttöä on tarkoitus monipuolistaa. Salista poistetaan yksi penkkirivi ja takaosaan lisätään lasitettu kokoustila. Muutoksia toteutetaan myös nuorten tiloihin sekä keittiöihin.
”Toisaalta rakennuksen kulttuurihistoriallisen arvon vuoksi emme voi tehdä kovin paljon muutoksia etenkään kirkkosaliin tai aulaan. Ne tulevat varmaan jäämään entiselleen.”