Näsijärvessä olevan nollakuidun nostaja valittiin – tällaiset ovat nyt suunnitelmat mätänevän puumassan käytöstä

Aamulehti

Näsijärvessä Hiedanrannan ja Niemenrannan vesialueella oleva ongelmallinen nollakuitu on tarkoitus nostaa järvestä pois joko kokonaan tai osittain. Noston toteuttajaksi on valittu Fortum Waste Solutions oy, joka on osa Fortum-konsernia. Siltä hankitaan tässä vaiheessa 800 000 eurolla työvaihe, joka sisältää noston tarkemman suunnittelun ja lupien hakemisen.

Varsinaisen nostotyön hankinta tehdään sitten, jos nostoon tarvittavat luvat saadaan kuntoon ja tarvittavat rahat kaupungin budjettiin. Tavoitteena on aloittaa työt vuonna 2024, jolloin valmista olisi aikaisintaan vuonna 2026.

Aiemmin on arvioitu, että kyseessä on noin 20 miljoonan euron hankinta. Fortum Waste Solutionsin tarjouksessa noston arvoksi ilman arvonlisäveroa arvioidaan laajuudesta riippuen vähintään reilu 17 miljoonaa ja enintään vajaa 40 miljoonaa euroa. Summa on niin suuri, että nostoon tarvittavista rahoista päättää valtuusto talousarviokäsittelyssä.

Poistetaanko osa vai kaikki?

Hankkeen kustannuksiin vaikuttava työn laajuus on pitkälti kiinni siitä, päätetäänkö nollakuitu poistaa kokonaan vai osittain.

Hankekehitysjohtaja Juha Kaivonen Tampereen kaupungilta sanoo, että jo osapoistolla pystytään parantamaan merkittävästi vesialueen tilaa. Vielä ei kuitenkaan ole linjattu, poistetaanko kaikki nollakuitu vai osa siitä. Jatkosuunnittelun odotetaan tuovan ratkaisun tueksi lisätietoa.

Jos nollakuitua jätetään järveen, eivätkö ympäristö- ja virkistyshaitat säily?

”Osa kyllä, mutta jos päästään tilanteeseen, että saadaan ranta-alueelle puhdasta järvenpohjaa ja toisaalta vesisyvyys sellaiseksi, että nollakuitu on kylmemmässä tilassa stabiilisti, eikä veden pintaliikkeet vaikuta siihen, niin saadaan huomattavasti paljon parempi tila kuin nykytila on”, Kaivonen vastaa.

Hankekehitysjohtaja Juha Kaivonen kertoo, että vielä ei ole linjattu poistetaanko nollakuitu kokonaan vai osittain. Kaivonen kuvattiin Näsijärvellä syyskuussa 2021. Kuva: Toni Repo / Aamulehden arkisto

Nollakuidussa piileviä tulomahdollisuuksia on tutkittu ja pari vuotta sitten arveltiin, että nollakuidusta voisi saada mikrobien avulla esimerkiksi arvokkaita teollisuuskemikaaleja. Nyt pohjassa näyttää kuitenkin makaavan mittava kustannus-, ei tuloerä.

Kaivonen sanoo, että selvityksiä nollakuidusta on tehty paljon ja kun noston hankintaan vuosi sitten lähdettiin, pyrittiin vielä kertaalleen varmistamaan, että mahdolliset innovaatiot ja niiden toimeenpanokyky löytävät toisensa. Erityisiä tuottoja tai kustannussäästöjä nollakuidun hyödyntämisestä ei tällä hetkellä ajatella saatavan. ”Tarjoajat ovat nyt hakeneet sellaisia keinoja, että nollakuitu pystytään poistamaan turvallisesti, riskittömästi ja kohtuullisessa aikataulussa”, Kaivonen summaa.

Koska Hiedanrannan kaupunginosan rakentaminen etenee omaa latuaan, oli Kaivosen mukaan tehtävä valinta, rakennetaanko kaupunkia nollakuidun ympärille vai ryhdytäänkö toimenpiteisiin sen poistamiseksi.

Koko ketju oltava selvillä

Nollakuitua on monessa syvyydessä ja sen seassa voi olla esimerkiksi puunippujen sitomiseen käytettyjä rautalankoja. Siksi nostossa on Kaivosen mukaan todennäköisesti käytettävä useampaa kuin yhtä menetelmää.

Edellytyksenä nollakuidun nostolle on, että suojaustoimet tehdään niin, ettei nosto aiheuta ympäristöhaittaa. Kaivosen mukaan Fortum Waste Solutionin suunnitelmat koko prosessista ovat jo tarjousvaiheessa olleet erittäin hyvät.

Ensimmäistä kertaa historiassa nollakuitua ei nyt aiota nostaa, vaan maailmalla ja Suomessakin nosto-operaatioita on tehty. Tampereella paikka aiheuttaa kuitenkin erityisiä pulmia. Valtavaa määrää märkää massaa ei keskellä kaupunkia voi noin vain nostaa rannalle kuivumaan geotekstiilituubeihin. Tila ei yksinkertaisesti riitä. ”On olennaisen tärkeää, että kun se on nostettu, jatkostepit on suunniteltu niin, että nostettu massa saadaan siististi eteenpäin ja sillä on putken päässä hyötykäyttötarkoitus”, Kaivonen sanoo.

Tuotelinjapäällikkö Teppo Tuomanen Fortumin kierrätys- ja jäteliiketoiminnasta ei vielä avaa nosto-operaation käytännön toteutusta. ”Meillä on tekniseksi ratkaisuksi useita vaihtoehtoja”, Tuomanen sanoo.

Aiemmin nollakuidun yhteydessä julkisuudessa on puhuttu esimerkiksi imuruoppauksesta tai nostamisesta suljettavilla ympäristökauhoilla.

Tuomasen mukaan Fortumilla on kokemusta nollakuidun nostamisesta sekä Suomessa että ulkomailla, mutta ei yhtä isoista kohteista kuin nyt kyseessä oleva. Näsijärvessä arvioidaan olevan nollakuitua 35 hehtaarin alueella 1,5 miljoonaa kuutiota.

Fortumin tarkoituksena on kuivata nollakuitu ja käyttää se polttoaineena energiantuotannossa. Missä Näsijärven nollakuitu kuivattaisiin ja poltettaisiin, se ei ole vielä selvillä. ”Lopullisista sijoituspaikoista on alustavia keskusteluja olemassa, mutta niistäkin päätetään, kun saadaan asioita lyötyä lukkoon”, Tuomanen sanoo.