Aamulehti
Tampereen kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Tampereen Vesi -liikelaitoksen yhtiöittämisen. Päätös syntyi äänin 47–19. Tyhjiä ääniä annettiin yksi.
Yhtiöittämisen puolesta äänestivät kokoomuksen valtuutetut, suurin osa sdp:n ja vihreiden valtuutetuista sekä keskustan ja kristillisdemokraattien valtuutetut. Yhtiöittämistä vastaan äänestivät vasemmistoliiton ja perussuomalaisten valtuutetut sekä sdp:n Ulla Kampman ja Anneli Kivistö. Tyhjää äänesti vihreiden Mirja Salmijärvi.
Käytännössä päätös merkitsee sitä, että Tampereen kaupunki perustaa Tampereen Vesi oy -nimisen osakeyhtiön ja sille myydään Tampereen Vesi -liikelaitoksen liiketoiminta 361,2 miljoonalla eurolla. Suunnitelmana on, että Tampereen Vesi yhtiöitetään kaupungin kokonaan omistamaksi yhtiöksi vuoden 2024 alusta.
”Haluan nostaa vielä erikseen esiin, että kun olemme yhtiöittämässä Veden toimintaa, se ei tarkoita yksityistämistä. Meillä on hyvin vahva tahtotila halki valtuuston, että Vesi osakeyhtiö pysyy julkisomisteisena”, sanoi pormestari Anna-Kaisa Ikonen (kok.) avauspuheenvuorossaan.
Valtuusto päätti hyväksyä yksimielisesti ponnen, jonka mukaan valtuusto edellyttää, että veden hinnoittelusta päätettäessä yhtiön hallitus käy keskustelut omistajaohjauksen ja konsernijaoston kanssa, käytännössä siis kaupungin kanssa. Lisäksi ponnen mukaan veden hintakehityksen maltillisuus asetetaan yhtiön vuositavoitteeksi. Tavoitteena on mahdollisimman alhainen veden hinta. Samoin edellytetään, että yhtiön toiminnasta ja veden hinnoittelusta kuntalaisviestintää hoidetaan avoimesti ja aktiivisesti sekä vähintään yhtä laajasti kuin liikelaitoksenakin toimiessa on tehty.
Ponnella vastattiin huoliin siitä, että taksat yhtiössä nousisivat kohtuuttomasti tai että tiedonsaanti vaikeutuisi merkittävästi liikelaitosmalliin verrattuna. Veden hintojen arvioidaan nousevan, mutta ei yhtiömallin takia, vaan inflaation ja keskuspuhdistamon kustannusten takia. Yhtiömallin kannattajat arvioivat kuitenkin yhtiömallilla toimimisen voivan hillitä hintojen nousua.
Sdp:n Pekka Salmi sanoi, että yhtiöittämiset ovat olleet puolueelle vaikeita ja niiden tarkoitusperiä on epäilty. Nyt demariryhmä oli kuitenkin lähes kokonaan yhtiöittämisen kannalla. ”Olen itse ja monet muutkin tarkistaneet kantojaan. Yhtiöt toimivat hyvin, eikä piiloagendoja ole tullut ilmi. Tuottavuus on parantunut, sairauspoissaolot vähentyneet, työhyvinvointi parantunut”, Salmi summasi.
Yhtiömallin eduksi mainittiin myös muun muassa se, että se on askel kohti yhtä vesihuoltoyhtiötä, joka huolehtii sekä puhtaasta että likaisesta vedestä ja voisi olla myös seudullinen. Sen katsotaan pienentävän yksikkökustannuksia ja esimerkiksi vähentävän hallintoa.
Vihreiden Olga Haapa-ahon mukaan yhtiömuodon puolesta puhuu myös se, että yhtiössä investointeja pystytään miettimään pitkäjänteisemmin. ”Liikelaitoksessa ne ovat aina osana kaupungin investointikattoa, ja niitä joudutaan miettimään yhdessä koulujen ja päiväkotien kanssa.”
”Uhkana julkisuuden kaventuminen”
Aarne Raevaara (ps.) teki ponsiesityksen, jonka mukaan vesilaitoksen myyntiä ei saa valmistella ilman Tampereen kaupunginvaltuuston lupaa. Esitys kaatui äänin 17–48, kaksi äänesti tyhjää.
”Vesi tulee pitää kunnallisessa omistuksessa ja kunnallisessa hallinnassa. Uhkana on julkisuuden kaventuminen ja että poliittinen päätöksenteko ei ole riittävää”, sanoi yhtiöittämisesityksen hylkäämistä ehdottanut Lassi Kaleva (ps.).
Huoleen siitä, että yhtiö voitaisiin yhtiöittämisen jälkeen myydä, on vastattu tiukoin kirjauksin. Yhtiön on päätetty olevan julkisomisteinen. Perustettava yhtiö on kokonaan Tampereen kaupungin omistama ja sen osakkeiden myynti on mahdollista vain ostajalle, joka on kunta, kaupunki tai yhtiö, joka on kokonaan kuntien tai kaupunkien omistuksessa. Osakkeiden myynnistä, jos sellaista joskus harkitaan, päättää kaupunginvaltuusto.
Jotkut keskustelijat huomauttivat, että yhtä lailla myös liikelaitoksen toiminta voitaisiin myydä, jos valtuusto näin haluaisi.
Mikä?
Yhtiöittäminen
Tampereen kaupunginvaltuusto päätti 30. tammikuuta 2023, että Tampereen Vesi -liikelaitos yhtiöitetään kaupungin omistamaksi yhtiöksi 1. tammikuuta 2024 alkaen.
Se tarkoittaa, että Tampereen kaupunki perustaa Tampereen Vesi oy -nimisen osakeyhtiön ja sille myydään Tampereen Vesi -liikelaitoksen liiketoiminta 361,2 miljoonalla eurolla.
Kaupunki myöntää yhtiölle vakuudelliset enintään 283 miljoonan euron lainat korkeintaan 25 vuodeksi liiketoimintakaupan rahoittamiseksi. Lisäksi kaupunki tekee 51,8 miljoonan euron sijoituksen yhtiön vapaan oman pääoman rahastoon ja merkitsee 80 000 eurolla perustettavan yhtiön osakkeita.
Yhtiöittämisen vastustajat nostivat perusteluissaan esiin demokratian kaventumisen ja päätöksenteon etääntymisen. Vasemmistoliiton Noora Tapio sanoi, ettei yhtiöittäminen selvitysten perusteella tuo sellaisia hyötyjä, joita ei voisi liikelaitoksena tavoitella. ”Suomessa vesi ei ole ollut repivien yhteiskunnallisten riitojen aihe. Demokratian puute tapaa johtaa yhteiskunnallisten ristiriitojen korostumiseen. Aikaa demokratia vaatii ja sitä jotkut kutsuvat valitettavasti tehottomuudeksi”, Tapio sanoi.
Sirpa Pursiainen (kd.) kuvasi, ettei liikelaitoskaan välttämättä ole avoimuuden malliesimerkki. ”Jos ajattelen, kuinka paljon tihkuu Tampereen Vedeltä tietoa, ei sitä paljon tihku, jos ei kysele. Myös yhtiöstä voi kysellä tietoa. Päätöksenteko on yhtiössä ketterää ja talouden lukuja täytyy siellä seurata tarkkaan.”
Konsernijaoston nykyinen varapuheenjohtaja ja entinen puheenjohtaja Kalervo Kummola (kok.) totesi yhtiöiltä tulevan raportteja paljon tiiviimmin kuin liikelaitoksilta.
Yhtiöittämisen kannattajat toivat esiin, että Tampereella on useita hyvin toimivia yhtiöitä, jotka ovat vastanneet hyvin kaupungin omistajaohjaukseen. Sellaisista mainittiin muun muassa Tampereen sähkölaitos, jonka kanssa kaupunki on esimerkiksi käynyt keskusteluja mahdollisuuksista alentaa sähkön hintaa.
Tampereen Veden yhtiöittämisen lisäksi valtuusto hyväksyi kokouksessaan muun muassa Frenckellin asemakaavan.
