Apulaispormestari Pekka Salmen johtama delegaatio kävi Afrikassa selvittämässä, mihin Tamkille kuuluvat 200 000 euroa ovat kadonneet – välistävetoa epäillään

Matkan tarkoituksena oli edistää tamperelaisten oppilaitosten koulutusvientiä Afrikkaan ja selvittää maksuihin liittyviä epäselvyyksiä. Myös Tampereen seudun ammattiopisto Tredu aikoo laajentaa koulutustarjontaansa aloille, joissa Suomi kärsii osaajapulasta.

Tamperelaisten delegaatio vieraili matkallaan myös Suomen Nairobin suurlähetystössä tammikuussa. Kuvassa Nina Kärki (oik.), Pekka Salmi, Pirkka Tapiola, Carita Prokki, Jaqualynn Kapkiyai, Otto Kivinen, Kirsi Viskari ja Cornelius Kiplagat.

22.1. 17:16

Aamulehti

Tamperelaiset oppilaitokset haluavat edistää koulutusvientiä Afrikan kanssa, vaikka viime aikoina on paljastunut koulutusmaksuihin liittyviä epäselvyyksiä. Tampereen ammattikorkeakoulu (Tamk) ei ole vieläkään saanut viime syksyn lukukausimaksuja noin 50 kenialaiselta, jotka opiskelevat sairaanhoitajiksi Tampereella. Kyse on yhteensä noin 200 000 eurosta. Hoitajien koulutuksen on tilannut kenialainen Uashin Gishun maakunta.

Yhdeksänhenkinen tamperelainen delegaatio vieraili tammikuun toisella viikolla Afrikassa Keniassa ja Nairobissa koulutusviennin edistämismatkalla. Ryhmän johtajana toimi Tampereen elinvoiman ja kilpailukyvyn apulaispormestari Pekka Salmi (sd.). Mukana olivat muiden muassa Tampereen ammattikorkeakoulun Tamkin liiketoiminta ja kansainvälisyys -yksikön johtaja Carita Prokki ja Tampereen seudun ammattiopiston Tredun rehtori Kirsi Viskari.

Kaupunki edistää

Tampereen kaupunki haluaa edistää oppilaitostensa kansainvälisiä yhteistyökuvioita. ”Näin haetaan vastauksia myös työvoiman saatavuusongelmaan”, Salmi sanoo.

Afrikan-matkalla oli Salmen mukaan monta tarkoitusta. ”Keniassa oli elokuussa presidentinvaalit, joiden jälkeen valta vaihtui sekä valtakunnan tasolla että maakuntien hallinnossa. Halusimme mennä tutustumaan uusiin päättäjiin, jotta yhteistyö olisi jatkossakin hedelmällistä. Matkan yhteydessä kartoitettiin myös yhteistyökuvioita uusien maakuntien kanssa”, Salmi toteaa.

Matkan yhteydessä selvitettiin myös maksuihin liittyviä epäselvyyksiä. Tamkista lähti muistutuskirje maksuista Uashin Gishun maakunnalle jo lokakuussa. ”Halusimme mennä keskustelemaan asiasta suoraan Uashin Gishun maakunnan kuvernöörin ja hallinnon kanssa, koska asia pitää saada ratkaistua.”

Mistä kyse?

Maksuja rästissä

Suomessa peritään lukukausimaksuja EU:n ulkopuolelta tulevilta korkeakouluopiskelijoilta. Tilauskoulutuksessa esimerkiksi valtio, maakunta, säätiö tai yritys tilaa koulutuksen koko ryhmälle.

Afrikan Keniassa sijaitseva Uashin Gishun maakunta on ostanut Tamkilta sairaanhoitaja-, fysioterapia- ja lähihoitajakoulutusta.

Ensimmäinen opiskelijaryhmä Keniasta tuli Tamkiin vuonna 2020. Vuosina 2021 ja 2022 saapui vielä kolme ryhmää lisää.

Tamkin kampuksella opiskelee tällä hetkellä kaikkiaan 125 kenialaista opiskelijaa, joista 75 on Uashin Gishusta.

Opiskelijoista ensimmäiset valmistuvat jouluna 2023, sillä esimerkiksi sairaanhoitajaopinnot kestävät 3,5 vuotta.

Tamkissa käytäntö on, että lasku opetuksesta lähetään asiakkaalle etukäteen lukuvuoden alkaessa. Nyt puuttuvat noin 200 000 euroa koskevat syksyltä 2022 rästiin jääneitä lukukausimaksuja.

Kyse on toisen vuoden sairaanhoitajaopiskelijoista ja kahdesta noin 25 hengen ryhmästä, joista toinen opiskelee Tamkissa ja toinen Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksessa (Takk).

"Vanhemmat ovat raivoissaan”

Salmen mukaan Keniassa käydyissä keskusteluissa on käynyt ilmi, että nuorten vanhemmat epäilevät jonkun vetäneen välistä koulutusrahoja. Suomalaiset oppilaitokset ovat tehneet maakunnan kanssa sopimuksen, mutta rahat tulevat vanhempien lompakoista.

”He kertovat maksaneensa maakunnalle ensimmäisen vuoden koulutuksesta enemmän rahaa kuin mitä on päätynyt Tamkille. Vanhemmat ovat raivoissaan, sillä nuoren koulutusrahat on voitu kerätä koko suvulta tai kyläyhteisöltä. Heille kyse on isoista rahoista.”

Luottamuspulan vuoksi vanhemmat eivät ole siirtäneet toisen vuoden maksuja eteenpäin. ”Tärkeintä on, että nyt luodaan läpinäkyvä mekanismi, jossa vanhemmat voivat luottaa rahojen päätyvän oikeaan kohteeseen.”

Vanhemmat olisivat valmiita maksamaan rahat suoraan oppilaitokselle, mutta koulutusvientiä ohjaava lainsäädäntö estää sen. ”Ratkaisuksi on esitetty esimerkiksi pankkitiliä tai rahastoa, jossa myös vanhemmilla olisi käyttöoikeus maakuntahallinnon lisäksi. Tietysti pitää myös selvittää, onko joku vetänyt välistä, mutta se on paikallinen ongelma.”

”Tamk saa rahansa”

Tamkin Carita Prokin mukaan aloite koulutusvientiin tuli alun perin Kenian maakuntien kuvernööreiltä. ”Siellä on valtava nuorisotyöttömyys. Heidän tarkoituksenaan on pelastaa omia nuoriansa, jotka työllistyvät nyt Suomessakin hyvin. He saavat sairaanhoitajakoulutuksen, joka kelpaa koko EU-alueella.”

Prokki luottaa siihen, että Tamk saa rahansa. ”Asiat etenevät, mutta Afrikassa mikään ei tapahdu nopeasti. Koko virkamieskunta on vaalien jälkeen vaihtunut ja kestää aikansa, että he käyvät sopimukset läpi. Maksuviive johtuu pääsääntöisesti tästä.”

Prokin mukaan Tamkissa ei oteta uusia ryhmiä tilauskoulutukseen ennen kuin maksuihin liittyvät epäselvyydet on saatu ratkaistua. ”Seuraavat ratkaisut tehdään vasta, kun tämä asia on saatu selvitettyä. Riskit täytyy jatkossa kartoittaa paremmin.”

Koulutusvienti on yksi Tamkin strategian kivijaloista. Prokin johtama liiketoimintayksikkö ei saa rahoitusta valtiolta, joten 200 000 euron vaje tekisi toimintaan ison loven. ”Ei tässä sellaista vaihtoehtoa ole, että ne rahat eivät tule.”

Tredu laajentaa

Tampereen seudun ammattiopistossa Tredussa opiskelee tällä hetkellä kenialaisia lähihoitajaopiskelijoita 25 opiskelijan ryhmä, joka aloitti viime elokuussa. ”Tapasimme Keniassa opiskelijoiden vanhempia, mutta kiersimme myös eri maakuntia. Siellä on selvästi kysyntää koulutuksen kasvattamiselle”, kertoo Tredun rehtori Kirsi Viskari.

Koulutusvientiä on tarkoitus laajentaa vastauksena Suomen työvoimapulaan. ”Hoitoalan lisäksi Suomessa on valtava osaajapula myös ravintola- ja cateringalalla, puhtauspalveluissa, kiinteistöhuollossa ja teollisessa tuotannossa. Nuori ikäluokka on Keniassa iso, eikä siellä ole heille töitä.”

Viskari toteaa, että koulutusvienti on yksi työperäisen maahanmuuton kanava. ”Suomen kieltä opetetaan alusta lähtien. Esimerkiksi lähihoitajakoulutuksessa kielen oppiminen on tärkeää, jotta voi työskennellä ammatissa.”

Tredu perii koulutukseen liittyvät maksut etukäteen eikä niiden perimisessä ole Viskarin mukaan ollut mitään ongelmia.

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut