Uutta tietoa: Sulkavuoren ukrainalaisille työntekijöille maksaakin helsinkiläinen osuuskunta – avin tarkastaja ei yllättynyt, kun epä­kohdat tulivat julki

Aluehallintovirasto on tehnyt tarkastukset Sulkavuoreen sekä lokakuussa että marraskuussa. Ukrainalaisille palkat maksava helsinkiläinen osuuskunta on ollut tarkastuksen kohteena joulukuun alusta lähtien.

Sulkavuoren työmaalla Tampereella työskentelee 18 eri kansalaisuutta. Rakennusliiton työmaatarkastuksessa ilmeni epäselvyyksiä ulkomaalaisten työntekijöiden työluvissa sekä ukrainalaisten työntekijöiden saamissa korvauksissa.

20.1. 18:57

Aamulehti

Sulkavuoren jätevedenpuhdistamon työmaalle on tehty ensimmäinen tarkastuskäynti jo lokakuussa. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston tarkastaja Tapio Holopainen kertoo käyneensä työmaalla sekä loka- että marraskuussa ja tehneensä vierailuista tarkastuskertomukset.

”Olen käynyt kaksi kertaa siellä juttelemassa työntekijöiden kanssa työmaalla. Jos haluat tietää, mitä rakennuksella tapahtuu, täytyy käydä työmaalla.”

Holopaisen mukaan hän ei voi kertoa, onko Sulkavuoren tarkastuskäyntien taustalla ilmoitus vai onko kyse ollut rutiinikäynneistä.

Ukrainalaisen työvoiman mahdollinen hyväksikäyttö ja alipalkkaus tuli julkisuuteen tällä viikolla sen jälkeen, kun Rakennusliitto oli tehnyt tarkastuksen työmaalle 13. tammikuuta. Rakennusliiton tarkastuskäynnin mukaan työmaan noin 30 ukrainalaista työntekijää on tehnyt kuusipäiväistä 56 tunnin työviikkoa yrittäjinä alle puolella normaalista yrittäjien palkasta. Työmaalla vallitsi myös epätietoisuus siitä, kenen palveluksessa työntekijät ovat. Rakennusliiton mukaan ukrainalaiset työntekijät on välittänyt Suomeen latvialainen yritys Sia Una R.

Avin tarkastaja Holopainen on tehnyt työmaatarkastusten lisäksi marraskuussa yritystarkastuksen latvialaiselle Una Sia R -yritykselle.

”Siinä, mitä Rakennusliitto kertoi, ei ollut mitään, mitä en olisi jo tiennyt tai arvannut.”

Tarkastuksessa latvialaisyritys ei toimittanut työntekijöiden työaikakirjanpitoa koko pyydetyltä ajanjaksolta eikä ollenkaan palkkalaskelmia eikä kopiota tapaturmavakuutuksesta. Tarkastuksen mukaan yrityksellä ei myöskään ollut asetettuna lain edellyttämää edustajaa Suomeen, koska kulkulupaluettelossa olleeseen osoitteeseen lähetetty selvityspyyntö palautui avaamattomana.

Tarkastuskertomuksesta selviää, että latvialaisen yrityksen mukaan se oli lähettänyt Suomeen vain kaksi työntekijää.

”Työntekijöiden tunnistekorteissa työmaalla lukee, että Brutto osk on palkanmaksaja, ei Sia Una. Brutto osk on asian ytimessä. Sia Unan tarkempaa roolia selvitetään.”

Brutto osk on vuonna 2020 perustettu helsinkiläinen osuuskunta, jonka päätoimialana on työvoiman vuokraus. Koska osuuskunta toimii Helsingissä, se kuuluu Etelä-Suomen avin toimialueelle.

Aamulehti ei ole yrityksistä huolimatta tavoittanut Brutto osk:in edustajaa kommentoimaan asiaa.

Sulkavuoren uuden puhdistamon on määrä valmistua vuonna 2025.

Tarkastus käynnissä jo yli kuukauden

Ylitarkastaja Riku Rajamäki Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelta kertoo, että Brutto osk on otettu tarkastukseen joulukuun 5. päivänä käymällä osuuskunnan tiloissa.

”Käsiteltäviä asioita ovat olleet ulkomaalaisten työntekijöiden työnteko-oikeus kyseisiin tehtäviin sekä myös palkkausasiat ja työaikaan liittyvät asiat.”

Rajamäki kertoo, että tarkastus on vielä kesken, joten hän ei voi kertoa tapauksesta yksityiskohtia vaan puhuu valvonnasta yleisellä tasolla. Tarkastuskertomukset pyritään saamaan valmiiksi 30 vuorokauden kuluessa viimeisten aineistojen saamisesta. Usein joudutaan pyytämään lisäselvityksiä.

Rajamäen mukaan Suomessa työssä olevat ulkomaalaiset eivät aina tiedä työsuhteensa ehtoja. Kevytyrittäjyys on vielä melko tuore asia, ja siitä on tullut viimeisten 1,5 vuoden aikana yhä enemmän vinkkejä.

”Kyllä näissä on tietoistakin peittelyä välillä. Työmaalla on voitu esittää aivan erilaista tarinaa pääurakoitsijalle kuin miltä se meille näyttäytyy, kun teemme tarkastusta alihankintaketjun eri toimijoihin.”

Jos on perusteltu epäilys siitä, että ulkomaalaiselle työntekijälle on esimerkiksi kansalaisuutensa perusteella maksettu pienempää palkkaa mitä yleissitova työehtosopimus määrää, niin avi voi tehdä ilmoituksen poliisille työsyrjinnästä. Lisäksi avi voi antaa yritykselle kehotuksen lopettaa työsyrjintä alkamalla maksaa yleissitovan työehtosopimuksen mukaista palkkaa.

”Ellei yritys noudata tätä kehotusta, voimme velvoittaa sakon uhalla, että yritys alkaa noudattaa aiemmin annettua kehotusta.”

Rajamäen mukaan Suomessa isot rakennusalan toimijat ovat valveutuneita toimijoita, ja monissa asioissa lainsäädännön minimitaso ylittyy.

Pääurakoitsijalla mahdoton tehtävä

Länsi- ja Sisä-Suomen avin tarkastajan Tapio Holopaisen mukaan sillä on iso merkitys, tulkitaanko töitä tekevä työntekijäksi vai yrittäjäksi. Työntekijälle kuuluu tiettyjä oikeuksia, kuten sairausajan palkka ja työterveyshuolto. Yrittäjälle oikeuksia ei taata.

Kevytyrittäjyys on Holopaisen mukaan helppo, byrokratiavapaa tapa työllistää itsensä, mutta se on luonut mahdollisuuden ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäytölle.

”Kolikon toinen puoli on se, että on mahdollista olla noudattamatta meidän työlainsäädäntöä. Jos tulet jostakin kaukaa, et puhu suomea tai englantia, niin et tietenkään tunne lainsäädäntöä. Se luo hyväksikäytön välineen.”

Holopaisen mukaan pääurakoitsijalla on lähes mahdoton tehtävä valvoa ketjutettujen yritysten työehtoja.

"Porukkaa on niin paljon ja valvonta on niin hankalaa, että en ehkä kaataisi tätä päätoteuttajan niskaan.”

Työntekijöiden olisi avauduttava asiasta

Aluehallintovirastolla olisi pystyttävä todistamaan kyseessä olevan yrittäjyyden sijaan työsuhde, että ukrainalaisten tilanne Sulkavuoren työmaalla muuttuisi. Yrittäjiä työehtosopimuksen säännökset eivät koske.

Sulkavuoressa työskentelevät kevytyrittäjiksi luokitellut ukrainalaiset ovat tehneet pitkää, 56-tuntista työviikkoa. Työsuhteessa voi tehdä ylitöitä, mutta niille on enimmäismäärä, ja niistä kuuluu maksaa ylityökorvaukset.

”Totta kai tässä on rikkomuksia, jos tämä on työmaan todellisuus ja katsotaan että he ovat työsuhteessa. Siitä jäisi hirveät määrät rahaa saamatta, jos tekisit joka viikko 16 tuntia ylitöitä.”

Jos töitä tekevällä ei ole määräysvaltaa muun muassa työaikoihin, tehdyn työn määrään tai paikkaan, niin nämä ovat tyypillisiä työsuhteen merkkejä.

Holopaisen mukaan ulkomaalaisten työntekijöiden ongelmien ratkeaminen ja työnantajan hyväksikäytön osoittaminen vaatii yleensä sen, että työntekijät puhuvat itse ongelmistaan.

”Vaikeus puhumisessa on se, että jos rahavirta on riippuvainen sinusta, niin kynnys purra ruokkivaa kättä on aika korkea, vaikka ruokaa tulisi vähän vähemmänkin.”

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut