Tampereen kaupunginhallitus hyväksyi Tampereen Veden yhtiöittämisen – pormestari Anna-Kaisa Ikonen avaa syitä päätöksen taustalla

Suunnitelmana on, että Tampereen Vesi yhtiöitetään kaupungin kokonaan omistamaksi yhtiöksi vuoden 2024 alusta. Yhtiöittämisestä päättää lopullisesti kaupunginvaltuusto, jonne asia etenee seuraavaksi.

Tampereen Vesi -liikelaitoksen yhtiöittäminen etenee kaupunginvaltuuston päätettäväksi. Kuvassa Tampereen Veden Kaupinojan vedenpuhdistamo.

16.1. 17:38 | Päivitetty 16.1. 20:49

Aamulehti

Tampereen kaupunginhallitus on hyväksynyt omalta osaltaan Tampereen Vesi -liikelaitoksen yhtiöittämisen. Kaupunginhallitus käsitteli asiaa kokouksessaan maanantaina 16. tammikuuta.

Päätös syntyi äänin 10–3. Päätösesityksen hylkäämisen kannalla olivat Milka Hanhela (vas.), Lassi Kaleva (ps.) ja Aarne Raevaara (ps.).

Suunnitelmana on, että Tampereen Vesi yhtiöitetään kaupungin kokonaan omistamaksi yhtiöksi vuoden 2024 alusta. Yhtiöittämisestä päättää lopullisesti kaupunginvaltuusto, jonne asia etenee tällä tietoa tammikuun lopussa.

Kaupunginhallituksen hyväksymässä esityksessä yhtiöjärjestystä on tarkennettu siten, että tulevaa osakeyhtiötä voivat omistaa vain kunnat tai kuntien omistamat yhtiöt. Näin varmistetaan, että vesihuoltoyhtiö säilyy julkisomisteisena.

Kyse on siis yhtiöittämisestä, ei yksityistämisestä. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja, pormestari Anna-Kaisa Ikonen (kok.) sanoo, että julkisomisteisuutta koskevaa kirjausta mahdollisesti vielä täydennetäänkin, jotta se on mahdollisimman vahvasti sitova. ”Vesihuolto on ehdottomasti sellainen yhteiskunnan perustoiminto, jonka pitää olla julkisissa käsissä. Siitä ollaan tässä yhtiövalmistelussa pidetty kiinni”, Ikonen sanoo.

Mikä?

Tampereen Vesi

Tampereen kunnallinen vesilaitos perustettiin vuonna 1898.

Tampereen Vesi on toinen Tampereen kaupungin jäljellä olevista liikelaitoksista. Toinen on Tampereen Kaupunkiliikenne eli TKL.

Toiminta-alue kattaa pääosin Tampereen kaupungin asemakaavoitetun alueen. Toiminta-alueella asuu yli 250 000 asukasta. Tampereen Vesi hoitaa Pirkkalan vesihuollon operointimallilla ja eräiden Ylöjärven raja-alueiden vesihuoltoa.

Vuonna 2021 liikelaitoksen palveluksessa oli 156 henkilöä. Liiketoimintakaupassa henkilöstö siirtyisi yhtiöön liikkeenluovutuksen periaattein voimassa olevin ehdoin.

Mikä sitten puoltaa yhtiöittämistä? Ikosen mukaan selvitys osoittaa, että yhtiöittämiselle on taloudelliset ja toiminnalliset perusteet. ”Yhtiömuoto tuo tiettyjä toiminnallisia tehokkuuteen liittyviä hyötyjä, ja sitä että saadaan hillittyä hintojen nousua. Keskusputsarin valmistuminen varmasti hiukan tulee vaikuttamaan hintoihin, mutta tämä sinällään olisi yksi tekijä, joka tuo pitkäjänteisyyttä ja mahdollisuuksia kehittämiseen”, Ikonen summaa.

Ikosen mukaan strategisena tavoitteena pitäisi olla se, että puhdas ja likainen vesi saataisiin vietyä yhteen yhtiöön, mahdollisesti aikanaan jopa seudulliseen vesihuoltoyhtiöön.

Valtuustoon tammikuussa

Mikäli valtuusto hyväksyy yhtiöittämisen, Tampereen kaupunki perustaa Tampereen Vesi oy -nimisen osakeyhtiön. Perustettavalle yhtiölle myydään Tampereen Vesi -liikelaitoksen liiketoiminta 361,2 miljoonan euron kauppahinnalla.

Tampereen kaupunki myöntäisi yhtiölle vakuudelliset yhteensä enintään 283 miljoonan euron lainat enintään 25 vuodeksi liiketoimintakaupan rahoittamiseksi. Lisäksi kaupunki tekee 51,8 miljoonan euron sijoituksen yhtiön vapaan oman pääoman rahastoon.

Konsulttiselvityksestä poiketen valtuustolle esitetään, että Tavase oy:n ja Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo oy:n osakkeet jäävät kaupungin omistukseen. Siitä syystä kauppahinta on 25,2 miljoonaa euroa selvitystä alhaisempi.

Kaupungin sataprosenttisesti omistama osakeyhtiömuotoinen vesihuoltolaitos olisi osa kaupunkikonsernia, ja sitä koskevat omistajalle kuuluvat ratkaisut tehtäisiin kaupungin päätöksentekoelimissä hallintosäännön ja konserniohjeen mukaisesti.

Vaikutus veden hintaan?

Afry Finland oy:n tekemässä konsulttiselvityksessä arvioitiin yhtiöittämisen vaikutusta asiakashintoihin. Selvityksen mukaan yhtiöittäminen sinänsä ei luo tarvetta nostaa asiakashintoja, mutta korotuspainetta aiheuttavat Keskuspuhdistamon käynnistyminen, inflaation kiihtyminen ja kasvava investointitarve. Yhtiömuodossa toiminnan tehostuminen voi kuitenkin parhaassa tapauksessa hillitä hintojen korotuspainetta.

Selvityksessä myös vertailtiin liikelaitoksen ja yhtiön mahdollisuuksia ja uhkia. Yhtiön arvioitiin muun muassa olevan houkuttelevampi työnantaja, sen päätöksenteko on nopeaa, malli sopii hyvin kuntien väliseen yhteistyöhön, yhtiöittäminen korostaa toiminnan ohjaamista liiketaloudellisin perustein ja lisäksi kaupunki saa liiketoimintakaupasta myyntivoiton.

Kaupungin vaikutusmahdollisuudet yhtiön operatiiviseen toimintaan ovat pienemmät kuin liikelaitoksessa. Lisäksi yhtiön taloudenpidossa on huomioitava se, että yhtiö maksaa tuloksestaan veroa toisin kuin liikelaitos.

Liikelaitoksen etuja puolestaan ovat muun muassa julkiset päätökset ja kuntalaisten valitusmahdollisuus niistä. Liikelaitos ei maksa tuloksestaan veroa eikä voi mennä konkurssiin. Kaupungilla on paremmat mahdollisuudet vaikuttaa liikelaitoksen kuin yhtiön operatiiviseen toimintaan. Toisaalta liikelaitoksen päätöksenteko on hitaampaa kuin yhtiön.

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut